Olin kyllä tiennyt Key Fobin olevan suosittu mutta tällainen joukkohysteria…Kyynärpäitä vahvasti käytellen pääsimme paikoillemme lavan läheisyyteen, ihan lavan ääreen ei päässyt. Siitä piti huolen armada järjestyksen valvojia, aidat ja turvaväli. Huusin ja tömistelin muun yleisön mukana kiihtymyksen tarttuessa, me halusimme Key Fobin lavalle!

Äiti taputti olalleni ja sanoi menevänsä tervehtimään jotain vanhoja koulukavereitaan jotka oli bongannut, ynähdin jotain vastaukseksi ja sanoin, että hän voisi viettää koko loppupäivän heidän kanssaan. Lähinnä minua kiinnosti vain se kuka lavalle astelisi, astelisi ottamaan mölyävän lauman jakamattoman jumaloinnin. Viimein Key Fob saapui lavalle, olin luullut yleisön metelöivän mutta se oli ollut kuin tuulen kuiskailua metsässä verrattuna myrskyyn joka pauhasi heidän ilmestyttyään.

Näin Anthonyn esteettä tämän antaessa katseensa kiertää yleisössä. Hetken minusta tuntui kuin hän olisi huomannut minut mutta heitin tuon ajatuksen päästäni. Ei se estänyt minua tuijottamasta häntä, kuinka nälkiintyneeltä hän näyttikään! Posket olivat entistä enemmän kuopalla, iho pingottunut luiden päälle, vaatteet jotka olivat olleet kuin toinen iho hänen lihaksikkaalle ruumiilleen roikkuivat nyt väljästi hänen yllään.

Se ei kyllä vähentänyt hänen lavakarismaansa eikä charmiansa yhtään mutta en saattanut olla miettimättä, että mitä ihmettä oli käynyt. Minun eikä lehtien tietojen mukaan hän ei ollut kärsinyt mistään sairaudesta tai aloittanut jotain uutta outoa ruokavaliota…Hän näytti narkkarilta…Paitsi, että olivat vaatteet oikeaa kokoa tai ei niin Anthony kantoi niitä kuin kuningas…Ei lavalla ei ollut minun Anthonyni, siellä seisoi ja tepasteli heidän kuninkaansa Dom, tämä oli valtakunta.

Muutamia satunnaisia vihellyksiä ja hurrauksia lukuun ottamatta. Koko keikka sujui kuin transsissa. Elimme ja hengitimme kaikki samaan rytmiin. Keikka oli aivan liian lyhyt kaikkien mielestä vaikka he olivat esiintyneet useamman tunnin. Ruuhka tukki ovet ja järjestysmiehet menivät selvittelemään väkijoukkoa. Äärimmäisen uhkarohkea ja tyhmä idea mutta minun oli saatava puhua hänen kanssaan! Vaikka sitten kuullakseni ettei hän halunnut nähdä minua enää ikinä mutta en halunnut elää epävarmuudessa ja niin riippuvaisena hänestä….

Kiipesin turvaköyden ylitse ja kiirehdin lavan ohi koittaen näyttää siltä kuin minun kuuluisi olla siellä. Ristin sormeni ja pidättelin henkeäni kunnes pääsin backstagelle johtavasta ovesta. Oven vieressä sisäpuolella roikkui vartijoiden huomioliivejä kulkulupa ja ID-kortti rintapielessään. Nappasin ensimmäisen ja toivoin etten törmäisi juuri siihen järjestyksenvalvojaan joka liivin olin vienyt.

Käänsin ID-kortin nurinpäin ja lähdin kävelemään backstagella. Kuljin autioituneita käytäviä pitkin. Silloin tällöin joku henkilökunnan jäsen kulki minua edes vilkaisematta. Sitten näin ensimmäisen Key Fobin jäsenen. Tämä kantoi kaljakoppaa ilmeisellä kiireellä huudellen miten stadionin takatiloista pääsi johonkin yökerhoon jatkoille.

Pistin mieleeni bändin jäsenen ohjeet siltä varalta jos en löytäisikään Anthonya. Rupesin availemaan ovia, raotin niitä vain sen verran että saatoin nähdä sisälle. Löysin pukuvaraston, muita turvamiehiä pelaamassa korttia sekä huoneen josta rumpali selkeästi oli hakenut kaljakorin. Yhden oven takaa kuului vaimeita äännähdyksiä, raotin ovea varovaisemmin kuin muita ovia. Sen takaa paljastui pariskunta tekemässä juuri sitä mitä pariskunnat ovat kautta aikojen tehneet pimeissä autioissa paikoissa kautta vuosisatojen.

Punapäänainen oli selkä oveen päin pakarat paljaana, naisen ojennettuun kaulaan lepäsi Domin pää, huulet naisen kaulaa vasten. Henkäisin kai liian lujaa oven takana sillä näin raostani Domin nostavan katseensa kuin eläimen joka yllätetään saaliinsa ääreltä.

Hetken päästä epäilin kuvitelleeni tuon pedon katseen, selvästikkään en täällä saisi puhuttua miehen kanssa…. Jatkakoon vain touhujaan vaikka se tuntuikin ikävältä pistolta rinnassani. Hivutin itseni pois paikalta etten vain häiritsisi pariskuntaa vaikka oikeasti olisin vain halunnut naisen pois sieltä ja olla itse noiden huulien armoilla. Hillitsin itseni, tiesinhän minä missä jatkot olivat ja miten sinne pääsi. Onneksi äiti oli löytänyt omat kaverinsa niin hän ei ainakaan ihmettelisi mihin minä olin kadonnut.

Jätin järjestyksenvalvojanliivin käytävälle ja jatkoin kävelyä rumpalin ohjeiden mukaan, luotin siihen ettei kukaan pysäyttäisi minua näin syvällä ,,vain henkilökunnalle,,-alueella.

Koko matkan sätin itseäni, minä en valitettavasti omistanut Anthonya, en Domia, hän oli aikuinen ja vastuussa omasta elämästään, täysi lupa ja oikeus naiskennella kenen kanssa lystäsi…mutta silti…. Saavuin yökerholle sen kellarista välttäen kätevästi pääoven poket ja jonon. Sisällä oli jo ihmisiä tanssimassa ja liityin heidän seuraansa tanssilattialle strobojen loisteeseen.

Olin tanssinut aikani yhden tytön kanssa kun kuudes aistini käski katsoa kellarin ovelle. Sieltä saapui Anthony huomiota herättämättä ja livahti yhteen pienistä looseista.

Baaritiski oli aika lähellä sitä, ehdotin tanssiparilleni drinkkiä. Saatuamme juomamme asetuin tiskille niin, että näin Anthonyn. Olin saada sydänkohtauksen kun sain katsekontaktin häneen. Mies näytti yllättyneeltä enkä osannut sanoa oliko se hyvä vai huono asia.

Olin varomaton tätä punnitessani ja tanssiparini ehti kiinnittyä pintaani ja suudella huuliani. Olinko minä niin kauhea että halusit minusta vain eroon mahdollisimman nopeasti? Olet kaunis ihana ainutlaatuinen…Se, vain kusipäisyyttäni…Olen niin pahoillani Ilmeeni taisi vaihtua sillä Anthony katsoi minuun eikä vastannut kysymykseeni. Jos olin niin ihana niin miksei hän sanonut mitään tärkeää? Tunsin huumautuvani vain enemmän hänen tuoksustaan hänen kosketuksestaan…Tein jotain mikä yllätti minut itsekin, suutelin nopeasti hänen huuliaan.

Kuolin joka sekunti minkä odotin hänen vastaustaan. Kasvot olivat palanneet tutkimattomiksi eikä hän enää pitänyt kädestäni eikä katsonut minuun päin. Kuolin hiljaa sisältä päin kunnes hän katsoi minua päin hymyillen vinoa hymyään. Taisin olla yhtä kysymysmerkkiä sillä yhtäkkiä olin vasten loosin seinää Anthony minua vasten, istuen kahareisin sylissäni.

Hän katsoi silmiini, hän suuteli kaulaani niin, että tunsin pulssini hänen huuliaan vasten. Se oli niin huumaavaa, liikutin käsiäni pitkin hänen ylävartaloaan. Hän tosiaan oli kadottanut massaansa jonkin verran mutta mitä sen oli väliä kun sain pitää häntä sylissäni? Olin puulla päähän lyöty, en ollut koskaan esittäytynyt koko nimelläni. Vielä vähemmän kertonut osoitettani. Pian loosiin oli tunkemassa joku liituraitajakkupukutiukkanuttura. Kotona rupesin piilottamaan kaikkia Dom- ja Key Fob-leikkeitäni.

Olisi liian noloa jos hän tajuaisi pakkomielteenomaisen tarpeeni hänestä. Omasta mielestäni onnistuin piilottamaan likimain kaikki todisteet riippuvaisuudestani häneen, riippuvuudesta jonka vuoksi myös vihasin Anthonya. Muutaman julisteen jätin seinälle, olisihan se ollut epäilyttävää jollei minulla olisi mitään ollut. Kävelin levottomana pitkin asuntoa kunnes lopulta en keksinyt muuta kuin heittäytyä päiväpeitolle täysissä pukeissa.

Potkin kengät lattialle ja pyörittelin nilkkojani kunnes se outo tunne, että minua katseltiin joka minua aina välillä oli vaivannut, palasi. Nousin istumaan ja vilkaisin ympärilleni. Ikkunani takaa kuului kevyt koputus ja avasin ikkunan hämmentyneenä Anthonylle.

Totta kai…Huomasin etten ollut oikeasti uskonut hänen tulevan. Vastaukseksi hän vain hymyili minulle enkä muuta vastausta tarvinnut sillä jostain syystä olin varma ettei hän hymyillyt muille. Hän kapusi sisään sulkien ikkunan takanaan sulkien samalla kylmän, pimeän yön pois. Anthony nojaili rennosti työpöydän kulmaan näyttäen laittoman hyvältä tiukoissa farkuissa ja ylisuuressa kasmir-hupparissa.

Ihailin näkyä ja hänen lumouksensa oli saattaa minut unohtamaan miksi halusin keskustella tuon miehen kanssa. Oliko hän juuri kutsunut minua rakastetuksi??!!

Onneksi hänen käsivartensa olivat ympärilläni, muuten olisin niin ollut lattialla. Hän katsoi minua kummallisesti puhuessani kuolemasta ja elämästä mutta sinetöi sanani hellällä suudelmalla. Painoin pääni hänen rintaansa vasten vetääkseni sisääni hänen tuoksuaan. Haukottelin turvapaikassani hänen käsivarsiensa suojassa, olin tainnut stressata luultua enemmän vaikka tämä tuntui sujuvan helposti.

Piilottaa rakkaani maailman silmissä ja sama sinun pitää luvata. Minua ei haittaa vaikka minulta lähtisi maine tai ura nousisi pystyyn mutta jos joku edes taittaa yhden hiuskarvan sinun päästäsi…Se vahingoittasi minua enemmän kuin mikään ikinä.

Enkä laittanut pahakseni kun hän hellin käsin riisui minulta päälivatteeni ja puki minut uudelleen yövaatteisiin. Kömmin petiini mutta tartuin hänen paidanhelmaansa. Anthony luikahti vierelleni sänkyyn, nojaten oman käsivarteensa hän jäi sen verran pystympään että saattoi hyväillä hiuksiani ja laulaa puoliääneen jotain espanjankielistä laulua. Rytmistä huomasi sen olevan tuutulaulu mutta en valittanut.

Kuinka monelle suotiin näin paljon huomiota ja vaivannäköä? Olin puhtaasti imarreltu, silmäni tuntuivat aina vain raskaammilta ja ajatukset puuroutuivat…. Miestä raahataan pitkin kivipyramidin portaita, hän huutaa ja rukoilee jumalia. Olin liian kaukana nähdäkseni hänen kasvonpiirteensä, intiaanipappi paasasi vertajuovista jumalista ja hänelle tuotiin veitsi. Mies oli nyt sidottu kiviseen pöytään ja hän tuntui vaistoavan veitsestä jotain pahaa sillä sen nähdessään miehen huuto vain yltyi.

Veitsi ja messuava pappi lähestyivät avutonta miesparkaa. Heräsin painajaisesta ja olin hetken epävarma kaikesta. Hain pimeässä huoneessani kunnes tunsin vierelläni toisen lämpimän kehon, käperryin takaisin Anthonyn kainaloon ja raavin hajamielisesti vielä kaulaani ennen kuin nukahdin uudelleen unia näkemättä. Seuraavan kerran heräsin siihen kun keittiön puhelin soi tuomiopäivä koittaneena.

Toivoin, että ehtisin ihailemaan vielä nukkuvaa Anthonya mutta se osoittautui turhaksi toivoksi. Sen sijaan suihkusta kuului veden solina. Muuan ajatus pulpahti mieleeni. Anthony seisoi vesivirran alla kasvot seinään päin silmät suljettuina.

Pidin tarkasti huolen etten kolistellut oven kanssa, ahmin silmilläni edessäni avautuvaa näkyä. Seurasin vesivirtoja katseellani pitkin hänen kehoaan, pohdiskelin linjoja ja karvoitukseen sädehtimään jääviä pisaroita. Riisuin hiljaa pyjamani ja astuin suihkuun hänen seurakseen. Hän ei olisi huomannut minua ellen olisi koskettanut hänen hartiaansa. Hän kääntyi ympäri kulmat hieman kohollaan vesi hakaten lihaksikasta selkää. Polvistuin hänen eteensä suihkun märälle lattialle ja otin kiinni hänen elimestään.

Huomasin hänen yllättyvän tästä, tietäisipä vain kuinka yllättynyt itse olin. Sivelin vakain sormin Anthonyn sukukalleutta kunnes ohjasin sen suuni eteen. Toisen käteni pidin hieromassa häntä. En ollut täysin varma mitä minun olisi pitänyt tehdä mutta aloitin liikuttelemaan kieltäni pitkin hänen miehuuttaan koko pituudelta kiusaten aina välillä. Tunsin hänen kovenevan otteessani ja jatkoin entistä innokkaammin kunnes otin hänet kokonaan suuhuni.

Rupesin hyödyntämään suuni liikkeitä Anthonyn hyväilemiseksi, minua ei huolettanut enää edes että oksentaisin hänen koostaan johtuen. En unohtanut tosita kättänikään vaan käynnistin täysimittaisen hyökkäyksen häntä vastaan, olin kai edelleen närkästynyt siitä naisesta sillä tunsin voitonriemua Anthonyn horjahtaessa, vaikka hän pysyikin jaloillaan.

Hän joutui kuitenkin pitelemään tukea suihkusta. Olin julmalla tuulella, laskin hänet suustani hivelläkseni sormenpäitäni pitkin hänen erektiotaan. Virnistin ja otin hänet uudelleen suuhuni kiusaten kielelläni kunnes tunsin hänen hetkensä olevan lähellä. Anthonyn lämmin siemen täytti suuni ja nielaisin kaiken.

Ihmettelin kuinka se saattoi maistua hyvälle…Tosin olisin niellyt vaikka Anthony olisi maistunut mille. Otin suihkun alas paikaltaan painautuen Anthonya vasten hetkeksi. Tarpeeksi pitkään että sain vastauksen sanattomaan kysymykseeni. Näennäisen viattomasti rupesin suihkuttelemaan itseäni kunnes aistin hänet takanani, kiertävän kätensä ympärilleni hän aloitti suutelemaan kaulaani, niskaani…Hänen kätensä kulkivat pitkin minua jättäen mitään koskemattomaksi.

Anthonyn kosketuksissa oli havaittavissa kokemus, kokemus siitä mikä tuntui hyvältä. Aloin olla sulaa vahaa hänen käsissään, hymähdin hyväksyvästi ja voihkaisin kivunsekaisesta nautinnosta hänen tullessa sisääni. Nyt oli minun vuoroni pitää kiinni suihkutangosta sillä hänen työntönsä olivat voimakkaita ja minun polveni hyytelöä.

Silti…Halusin leikkiä äärirajoilla vaikka pieni ääni päässäni huusikin sen olevan äärimmäisen tyhmää, etten ollut tottunut tällaiseen mutta koska minä olisin sellaisia kuunnellut? Voihkin hänen nimeään sillä olin ohittanut kipuvaiheen aikaa sitten ja elin vain nautintoa. Näkökenttääni nousi tähtiä ja se rupesi pimenemään kunnes Anthony työntyi erityisen rankasti survaisten, tulin saman tien.

Hetken päästä tunsin hänen tulevan sisälleni ja lysähdimme sylikkäin suihkun lattialle missä suihku huuhteli kulmia. Nojasin seesteisenä häntä vasten, Anthony kurottui hiukset vettä valuen suutelemaan huuliani. Onnesta sekopäisenä vastasin jokaiseen suudelmaan. Pian olimme toistamassa äskeistä. Tällä kertaa huusin hänen nimeään tullessani, olin niin ekstaasissa.

Pesimme toisemme ja kääriydyimme pyyhkeisiin, adrenaliini tai jokin muu hullu hormoni piti minut kaukana kehostani sillä ennen pitkään naimme pitkin asuntoa kuin viagraa saaneet kaniinit minun vaatiessa hyvitystä erossa olomme päivistä. Järjen ääni oli hävinnyt aikoja sitten minun antautuessa kyltymättömälle himolle, en voinut saada tarpeekseni Anthonysta kunnes lopulta makasin vain hänen vierellään huohottaen.

Viimeisenä muttei missään nimessä vähäisimpänä olimme päätyneet sänkyyni. Jos olisin ollut kissa niin olisin kehrännyt kuin hullu, torkahdin hänen myskin tuoksuiseen kainaloonsa hetkeksi sillä olin täysin uuvuksissa päivätyöstämme ja saatoin vain ihmetellä kuinka hän oli jaksanut. Heräsin noin puolentoista tunnin kuluttua edelleen huumaantuneena Anthonysta, yritin kääntyä katsellakseni häntä mutta sen sijaan kipu ampaisi pitkin selkärankaani kuin ohjus.

Vaikersin ääneen ja melkein kuulin järjen ääneni nauravan vahingoniloisesti siitä hyvästä etten ollut kuunnellut mitä sillä oli ollut sanottavaa kokemattomuudestani. Hänen palatessa kivuntappajien ja vesilasillisen kanssa minun oli vääntäydyttävä istumaan. Itse hienotunteisuutena hän tuki minua ja auttoi lasin huulilleni. Koitin muistella aamua ja päivän tapahtumia epäonnistuen ruhtinaallisesti. Minulla se oli ollut yhtä loputonta orgasmia.

Ehkä asunto oli epäjärjestyksessä…Asettauduin mahdollisimman mukavasti ja suljin silmäni, ehkä pillerit vaikuttaisivat pian. Heräsin jälleen jonkin ajan kuluttua, liikuin varovasti kunnes helpotuksekseni havaitsin lääkkeiden vaikuttaneen. Kampesin itseni ylös sängystä ja onnuin vaatekaapilleni pukeakseni ylleni, vanhat farkut ja jonkun printti t-paidan. Hipsin ulos huoneestani ja huomasin joka paikan kiiltelevän puhtauttaan, Anthonylla oli yli-inhimilliset voimat jos hän oli jaksanut siivota kaiken sen jälkeen…Puistelin päätäni ja menin keittiöön missä Anthony puhui hiljaa puhelimeen selkä ovelle päin.

Odotin hiljaa hänen lopettavan puhelunsa ja etsin sillä välin kaiken syömäkelpoisen kaapeista. Saaliikseni jäi muroja, maitoa ja purkki jotain vihreää. Minähän elelisin herroiksi sillä asunnon myyntivoitto ohjattaisiin minun tililleni ja jos kerran sain asunnon tästä näin vaan. En tiennyt mitä minun olisi pitänyt tehdä joten kaadoin muroja ja maitoa kulhoon, vihreän mömmön jätin koskemattomaksi.

Se vaikutti saavuttavan tietoisuuden minä päivänä hyvänsä. Lusikoin muroja suuhuni kunnes tajusin miten paljon Anthony oli juuri tuhlannut, tai paljon ja paljon hänhän oli rockstara mutta eivät asunnot nyt ilmaisia olleet, tuhlannut minuun! Onneksi olin jo nielaissut muromössöni etten sylkenyt niitä hänen ylleen. Se olisi ollut aivan liian noloa. En olisi saattanut sen jälkeen enää ikinä katsoa häntä kohden, JA SE olisi ollut suuri menetys. Kuulostipa töykeältä sanottuna ääneen mutta en ollut koskaan ollut tunnettu siitä että miettisin ennen kuin sanoin jotain.

Paitsi töissä, siellä sanani olivat tarkkaan punnittuja. Olet minun kiirastuleni ja olet minun elämäni. Toistin hänen sanansa mielessäni, jotain minun verestäni ja jotain hänestä? Sanat olivat kyllä hieman erilaisia kuin koulutunneilla oppimani espanja ikinä mutta varmaan vanhan suvun vesa puhui vanhaa espanjaa? Vanhan mantereen tapaan vielä? Vai oliko tuo ollut italiaa?

Se voisi selittää sanojen erilaisuuden…Tai ranskaa? Helvetti tästä taas tullut mitään. Sain pitää sentään pääni joissain asioissa, asunto olisi hänen asianajajansa nimissä ja maksaisin nimellistä vuokraa.

Anthony hymähti ja halasi minua. Key Fobin pitäisi olla pressitilaisuudessa 20 minuutin päästä. Mitä muuta minulla muka olisi? Työt voisi hoitaa aamupäivälläkin. Katselin kuinka Anthony lähti ajamaan ilmeisesti omaa autoaan reippaasti ylinopeutta, hän näytti olevan paljon paremmassa kunnossa kuin oli ollut lavalla. Tai sitten kuvittelin vain kaiken. Lusikoin toisen annoksen muroja ja otin lisää särkylääkkeitä siltä varalta etteivät edelliset vaikuttaisi loppupäivää.

Lievenevälle ontumiselle ei nyt mahtanut mitään, se kuitenkin väheni mitä enemmän kävelin. Kaupasta mukaani tarttui välttämättömyystarvikkeita kuten suklaata ja tonnikalaa purkissa. En ollut top chef mutta en myöskään ollut kuollut nälkään keittotaitojen puutteesta. Pastaa, vihanneksia ja pakastepizzaa. Eiköhän niillä selviäisi muutamia päivä jälleen…Hassua, Anthony ei ollut syönyt mitään vaikka hän se meistä oli liikkunut enemmän.

Olisi voinut kuvitella hänellä olleen suden nälkä. Kohautin olkiani, ehkä hän oli ollut vain liian hyvätapainen. Kotona pistin uunin lämpenemään ja avasin tietokoneen, dinosaurusten aikaisen rakkineen mutta siinä sentään oli käännösohjelma.

Uunia odotellessani naputin koneelle komennot tunnistaa kielen ja kääntää se sitten englanniksi. Seuraavaksi naputtelin Anthonyn vieraskieliset sanat ruutuun. Koneelta kestäisi suorittaa toiminto joten keskitin huomioni pizzan ja uunin yhteen saattamiseen. Olin puolessa väliä pizzaa kun kone lopetti raksuttamisen ja piippasi valmiin käännöksen vuoksi.

Raavin kaulaani ja palasin pizzan pariin. Seuraavana päivänä tuskailin pitkään vaatteitani, oli liian epäreilua että Anthony oli jumalaisen näköinen sekä ilman rihman kiertämää että pukeutuneena ihan mihin hyvänsä.

Kirosin, miksen voinut tuntea iloisen gay-yhteisön jäseniä jotka olisivat voineet auttaa pukeutumisessa tai miksei minulla ollut läheisiä naispuolisia ystäviä jotka olisivat voineet konsultoida? Huokaisin syvään, toivottavasti pysyisimme ihan vain kahden Anthonyn luona. Kunpa olisin ollut edes yliopistossa…Vaikka ei hän kyllä tuntunut piittaavaan sellaisista.

Jos Anthonyn puheet olivat tosia ja hän oikeasti piti minua rakkaanaan niin ei silloin ollut paskaankaan väliä mitä minulla oli yllä. Tarrasin kaapista mustat farkut, vaalean sinisen t-paidan ja mustan pikkutakin, ihan niin kuin Miami Vicessäkin… Olin soittamassa Anthonylle että olin lähdössä tulemaan mutta naurahdin hysteerisesti, eihän minulla ollut edes hänen numeroaan!

Ei mitään tapaa ottaa yhteyttä. Ei auttanut kuin kohti hänen asuntoaan ja toivoa, että ovivahti päästäisi sisään. Ovivahti oli eri henkilö kuin silloin mikä oli vain hyvä. Onnekseni ja ei-mitenkään yllätyksekseni Anthony oli ollut minua askeleen edellä. Koputin oveen ja koitin olla näyttämättä hermostuneelta. Ovi aukesi muutaman sekunnin kuluttua ja olin silmätysten Anthonyn kanssa, sanomatta sanaakaan hän kiskaisi minut sisälle. Vasta suljettuaan oven takanani hän puhui ja tervetuliaiseleen tapaisesti kosketti hellästi kasvojani.

Puhuessaan hän oli riisunut minulta takkini ja ripustanut sen naulakkoon ennen kuin kumarsi kuin mikäkin entisaikojen hovien keikari. Naurahtaen jäin tarkastelemaan asuntoa enemmän Anthonyn kiiruhtaessa tekemään mitä ikinä olikaan tekemässä. Ilmeisesti hän laittoi musiikkia soimaan työskennelläkseen sillä huoneiston täytti soljuva pianomusiikki. Asunto oli hyvällä maulla sisustettu vaikkakin selvästi ammattilaisen eikä oman käden sisustama.

Eteisestä aukesi seuraava tila sekä myös tumma ovi, joka yritykseni jälkeen osoittautui lukituksi. Kohautin harteitani, kyllä jokaisella oli oikeus salaisuuksiinsa. Löysin ylellisen kylpyhuoneen, edelliseltä kerralta tutun makuuhuoneen, vierashuoneen sekä uuden liudan lukittuja ovia. Ja silti en ollut käynyt edes koko asuntoa läpi, ehkä puolet…Itse en olisi viihtynyt yksikseni näin isossa asunnossa. Jos siis en olisi heti ensimmäiseksi eksynyt ja kuollut nälkään.

Puistelin päätäni, jos toinen tarvitsi näin paljon tilaa niin mikä minä olin asiaa arvostelemaan. Ajattelin siirtyä tutkimaan toista puolta asunnosta, se tuntui olevan peilikuva jo tutkimastani puolesta. Seisahduin kuitenkin tilanjakajaportaille suu auki loksahtaneena. Eihän minun olisi pitänyt olla niin hämmästynyt mutta silti…Se pianomusiikki, jota olin kuunnellut pitkin tutkimusmatkaani ei tullutkaan nauhalta, se oli ollut Anthonyn soittamaa!

Mieshän oli muusikko joten ei kai tässä nyt näin shokissa olisi pitänyt olla mutta en vain mitenkään ollut kuvitellut löytäväni Anthonya soittamasta vanhahtavaa sävelmää silmät ummessa pianon ja flyygelin ristisiitokselta näyttävällä soittimella.

Kellastuneet nuottilehdet olivat kyllä telineessä mutta mies ei ollut tainnut katsoa niihin kertaakaan. En osannut kuvitella Anthonyn olevan epätäydellinen. Hän viittasi minut istumaan valkoiselle nahkadivaanille. Anthony toteutti toiveeni, avasi pianon kannen ja jatkoi soittamista vajoten nuotti nuotilta omaan tilaansa. Tällä kertaa mies ei sulkenut silmiään vaan katse ajautui katsomaan jonnekin kaukaisuuteen.

Hän katseli noita kaukaisia maisemia vielä hetken sen jälkeenkin kun sormet olivat lakanneet taikomasta ilmoille ambrosiaa korville. Vähitellen Anthony palasi täysin tähän maailmaan ja painoi varovasti kannen koskettimien päälle. Syödään hyvää ruokaa ja katsotaan sitten, ehkä jokin elokuva…?

Olin käpertymässä paremmin paikoilleni kun hän nousikin sohvalta. En näyttänyt harmiani vaan potkaisin kengät jalastani sillä huomasin isäntänikin kulkevan kengittä, paljasvarpain peräti. Sivupöydälle oli aseteltu jo tapastarjotin sekä kaksi tyhjää viinilasia. Anthonyn päätöstä odotellessa katselin olohuonetta tarkemmin sillä jokin minua oli häirinnyt asunnossa kaikesta siihen syydetystä rahasta huolimatta. Sitten keksin sen, jokaista ikkunaa peitti tumma kalvo. Ulos kyllä näki mutta olin varma ettei sisälle tullut mitään.

Kysyisin vielä Anthonylta asiasta, en ehkä tänään Joskus…Keskittymiseni rakoili hänen ojentaessaan hymyillen minulle lasini. Ojennetussa lasissa oli valkoviiniä, jonka nimen Anthony lausui koskettaessaan sormiani lasinvarren ympärillä. Ainakin epäilin sen olleen viinin nimi, hän vain oli sanonut sen niin sujuvasti ja epäröimättä vaikka kyseessä olikin kaiketi ollut ranskankielen koukeroita sisältänyt nimike. Kiitin miettien mitä kaikkia taitoja tuo rokkitähteni osasikaan.

Ainakin hän tunsi viinit ja drinkit, puhui espanjaa ja ranskaa, soitti pianoa kuin enkeli, lauloi kuin paholainen ja…punastuin ajatellessani Anthonyn loppuja taitoja…Tietämiäni loppuja taitoja. Punastuin pahemmin kieron alitajuntani täydentäessä mietteitäni.

Saadakseni muuta ajateltavaa kohotin lasini kuin maljan merkiksi. Anthony kohotti vieressäni oman lasinsa, joka toisin kuin omani, sisälsi niin tumman punaista viiniä, että se muistutti verta. Ihan kuin se olisi ollut jähmeämpääkin kuin tavallinen sangria.

Johan mielikuvitukseni laukkasi, jollen olisi nähnyt miehen puuhastelevan viinikaapin kanssa niin olisin varmasti kuvitellut Anthonyn juovan verta kuin mikäkin vampyyri. Hän jäi kuitenkin sen jälkeen pyörittelemään viiniä lasissaan nostaen lasin katseensa yläpuolelle kuin tarkastellakseen sen syövereitä.

Valo sai viinin näyttämään entistä enemmän verenpunaiselta. Tämä on teknisesti ottaen viiniä, mutta vahvuudeltaan ja rakenteeltaan ihan erilaista kuin rypäleistä tehty viini normaalisti. Toiseen kysymykseeni hän ei kuitenkaan ollut vastannut, ennen kuin ehdin huomauttaa siitä, mies jatkoi. Hajamielisesti nappasin muutaman oliivin tarjottimelta odotellessani Anthonyn vastausta. Toisaalta rankka menneisyys kyllä selittäisi muutamia seikkoja hänessä. Silitin hänen poskeaan varovasti, kuin peläten senkin olevan myrkkyä hänelle.

Toivottavasti hän ei käyttänyt mitään. Kansankielisesti sitä nimitetään valoallergiaksi mikä vain tarkoittaa, että saan yliherkkyysoireita mikäli vietän liikaa aikaa valossa, varsinkin auringonvalossa…. Jos hän niin kerran väitti niin olin valmis uskomaan. Vastasin suudelmaan säälien rakastani hieman, kuinka vaikeaa hänen elämänsä mahtoikaan olla jos tunkeilevien fanien lisäksi hänen piti varoa valoa ja sitä mitä suuhunsa laittoi. Punastuin jälleen miettiessäni viimeistä. Minä vietin laatuaikaa Anthonyn kainalossa syöden kiltisti alkupaloja joita hän syötti minulle.

Se oli vain niin imartelevaa, että joku oli valmis näkemään näinkin paljon aikaansa toiselle. Juttelimme niitä näitä, tai lähinnä minä puhuin ja hän kuunteli kun selitin työstä kaupassa, äidistäni, toiveistani, kaikesta mitä mieleeni juolahti. Se ei tuntunut häiritsevän miestä ettei hän saanut suunvuoroa, päinvastoin.

Hän ei edes yrittänyt keskeyttää vaan kuunteli kiinnostuneelta näyttäen, siemaillen luonnotonta viiniään. Hän tunsi sen kutsuvan. Peto sisällä yritti herätä vaikka se oli saanut haluamansa edellisyönä. Silti se halusi vain yhden asian. Eikä hän saattanut ajatella mitä tapahtuisi jos peto saisi päättää. Se haukkui häntä rakastuneeksi. Minut johdateltiin lempeästi siihen isoon tilaan johon olin tutustunut ristiretkeni alussa.

Suuren ikkunan eteen oli katettu pieni pöytä kahdelle, pulloon laitettuine kynttilöineen kaikkineen. Ja kalvo oli poistettu ikkunasta! Varsinkin kun aurinko on likimain laskenut jo…Annoin ohjeet kalvon poistamisesta, että sinä voisit ihailla maisemia esteettä.

Olin häkeltynyt aivan kaikesta huomiosta, enkä vähiten siitä kuinka mies oli poistattanut omalle terveydelleen tärkeän kalvon ihan vain jotta minulla olisi paremmat näköalat. En voinut kuin suikata nopean suukon hänen poskelleen ja istua alas odottamaan mitä muuta alkavalla illalla oli tarjota. Hän pitää meidät kurissa ja nuhteessa ja ennen kaikkea ruuissa ja puhtaissa vaatteissa…En tiedä mitä ihmettä tekisin ilman Marya Tummat hiukset olivat tyylikkäällä polkkakampauksella ja ulkoasu oli muutenkin huoliteltu tosin pienet merkit viittasivat siihen , että nainen tosiaan oli ollut keittiössä.

Kummassakin kädessä hän tasapainotteli lautasta, joka oli peitetty kuvulla. Ateria oli yltäkylläinen, härän filee lisukkeineen, juuresraastetta, vesikrassia ja uunissa kypsennettyä kesäkurpitsaa. Huomasin ettei Anthonyn lautaselle oltu aseteltu juureksia, ehkäpä nekin olivat aineksia joita hän ei kyennyt enää syömään. Jutustelimme tyhjien lautastemme ylitse, hän kertoi bändikavereistaan ja Mary ilmestyi tyhjentämään pöydän kadoten sen jälkeen taas taustalle.

Nähtävästi tällä hetkellä hän opettaa musiikkia jossain itärannikon lukiossa. Ei sitä sitten tiedä jos lukiolaiset häntä kiinnostavat vai mitä hän siellä tekee mutta Sleek ei kyllä korvaa häntä.. Anthony, sanoit että olet löytänyt lisää Jaemerta-kronikoita jostain?

Mary sujautti kirjat laukkuunsa, vilkutti ja lähti asunnosta. Sen ulkomaalaisen kirjailijan fantasiasarja jostain keisarikunnasta ja naapurivaltakunnista. Mary on sarjan vannoutunut fani vaikken itse ymmärrä mitä nuori nainen näkee miekka ja magia-kirjallisuudessa.. Mutta nyt muistinkin miksi se oli niin tutulta kuulostanut, olin lukenut jokunen aika sitten lehdestä, että Hollywoodissa suunniteltiin elokuvan tekemistä kirjasarjasta.

Mary odotti varmasti sitä elokuvaa. Nousin itsekin ylös ja halasin Anthonya takaapäin tämän viritellessä stereoita päälle. Saatuaan niistä soimaan kevyttä musiikkia hän kääntyi halatakseen minua.

Ei se koskaan mihinkään kilpatanssiin olisi soveltunut, liikuimme vain toistemme ja musiikin tahtiin mutta nautin läheisyydestä sekä intiimistä tunnelmasta. Olimme vain me, emme ulkomaailmalle esittämiämme rooleja. En tiedä kuinka pitkään tanssimme, se oli leppeä ikuisuus. Sellainen mitä muistelisi vielä joskus vanhanakin. Olimme päätyneet istumaan takaisin valkoiselle nahkadivaanille, sivupöydälle oli aseteltu viipaloituja hedelmiä, kermavaahtoa sekä suklaakastiketta.

Eittämättä jälkiruokamme, naureskelimme miettiessämme mitä Mary oli ajatellut meidän tekevän. Nostin jalkani divaanille ja valitsin mansikan jonka kastoin suklaaseen. Päätin sen olevan minun vuoroni osittaa huomiota, syötin marjan seuralaiselleni. Hajamielisesti pistin merkille Anthonyn normaalia aavistuksen pidemmän ja terävämmän näköiset kulmahampaat. Osa suklaasta tipahti hänen huulilleen ja nuolaisin sen pois.

Oli etuoikeus saada suudella noita huulia uudestaan ja uudestaan jos halusin, sanoinkuvaamatonta. Ei se nyt ollut väärin ollut käyttäytyä kuin umpirakastunut teini vaikken teini ollutkaan. Jos minä olin Anthonyn addiktio niin hänen läsnäolonsa oli minun huumeeni. Hajamielisesti aloitimme katsomaan Top Gunia mutta ainakin minun mielenkiintoni oli kohdistunut täysin vaihtamiimme hedelmänmakuisiin suudelmiin.

Muistan kuinka junnunpana olin naureskellut tuoreille pareille jotka eivät tuntuneet saavan toisistaan tarpeeksi, pidin heitä silloin noloimpana juttuna sitten Jane Fondan jumppavideoiden ja olin päättänyt etten koskaan itse tekisi niin…No puolustuksekseni oli sanottava etten ollut tuntenut Anthonya silloin.

Nyt olin täysin ok sen kanssa ettei toisesta voinut saada tarpeeksi. Sanotaanko että minulla oli omakohtaista kokemusta. Elokuva oli loppumassa ja Tom Cruise voitti itselleen naisensa. Minun ja Anthonyn maailmassa oli koittanut ilta, tai ehkä oli parempi sanoa yön olevan laskeutumassa. En tiennyt mitä hän oli suunnitellut vai oliko suunnitellut mitään.

Itse oli täysin tyytyväinen käpertyneenä jumaloimani miehen kainaloon vatsa täynnä ja mieli iloisesti hiprakassa. Henkäisin syvään kuullessani hänen sanovan sen, oli ihan eri asia kutsua toista omassa mielessään rakkaaksi ja kuvitella hänen kutsuvan itseäsi siten kuin kuulla se oikeasti. Sydämeni hakkasi pukkilaukan tahtiin ja kuiskasin hiljaa sanat jotka tiesin todeksi.

Ihmissusiin ja sen sellaisiin? Taaskaan en saanut selvää hänen ilmeestään kun kurkistin turvapaikastani. Sen saattoi helpoiten koota kolmesta elementistä. Juutalaisten mielestä miehen ei tullut maata toisen miehen kanssa kuten naisen. Parempi oli vain työntää asia pois mielestäni ja palata Anthonyn kuuntelemiseen, yhteen lempiharrasteistani. Niinkin suurta pahuutta ettei se ole voinut olla vain ihmisestä lähtöisin. Eli kyllä, uskon jossain määrin vampyyreihin, ihmissusiin ja sen semmoisiin.

En Hollywoodin luomiin satukirjan kuviin vaan oikeisiin hirviöihin. Mitä minä sitäkin ihmettelin, enhän minä ollut tuntenut miestä kuin muutaman päivän ja niidenkään aikana ei suuremmin oltu istuttu alas jutustelemaan. Pakottauduin olemaan punastumatta kun muistelin viime päiviä, voimakkaita käsivarsia ympärilläni, ahnasta suuta liikkumassa minun vartalollani…Ja taas sitä mentiin, tunsin poskieni helottavan.

Mottasin Anthonya kevyesti kylkeen vaikka eihän se kai teoriassa hänen syynsä ollut jos minun mielikuvitukseni laukkasi. Anthony oli vastaamassa minulle jotain, näin sen pilkkeestä silmissä mutta yhtäkkiä hän suoristi ryhtinsä ja muuttui äärimmäisen keskittyneen näköiseksi.

Sanomattakin selvää, että säikähdin Anthonyn hypähtäessä sillä tavoin täydellisen rennosta jännittyneeseen. Sitten kuulin itse pienen tömähdyksen asunnosta, oliko Mary tullut syystä toisesta takaisin?

Vai oliko asunnossa murtovaras? Katsoin huolestuneena Anthonyyn mutta tämä oli jo oviaukolla matkalla seuraavaan huoneeseen. Vaikka olihan hän ainakin ulkoisesti hyvässä kunnossa mutta tuskin Vuoden Kuumimmalla Sixpackilla oli mitään mahdollisuuksia ammattirikollista vastaan.

Istuin hiljaa paikoillani purien nyrkkiäni etten vain päästäisi ääntäkään. Kuului tukahtuneita äännähdyksiä ja jotain meni rikki. Huolestuin entistä enemmän ja rupesin katseellani etsimään puhelinta. Poliisit saisivat hoidella tilanteen jos sieltä kuuluisi vielä jotain…. Ennen kuin löysin puhelimen Anthony palasi takaisin, hän tuntui pyyhkäisevän suupieltään ennen kuin riensin hänen luokseen.

Kuitenkin jokin vaisto sanoi, että Anthonysta kannatti olla huolissaan. Tämän illan kuhertelut taisivat olla tässä pistin pettyneenä merkille sillä vaikkei puhelinta olisi ollut niin keittiössä palatessaan mies oli ollut keskittynyt johonkin tuntemattomaan.

Nousin sohvalta ja venyttelin, niin mukavaa kuin hänen kainalossaan olikin ollut mutta ergonomialla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä. Kuulin luuston naksahtelevan ja haukottelin, oli tullut myöhä huomaamattani. Mitenköhän, olinkohan jäämässä yöksi tänne vai menossa kotiin? Minusta tuntuu, että minun on mentävä katsomaan onko kaikki ok. Nappasi takin ja saappaat mennessään.

Jatkoin tutkimuksiani asunnossa ja ennen pitkään löysin itseni makaamasta kylpyammeessa. Olin tutkinut jokaisen putelin mitä kylpyhuoneessa ja tullut siihen tulokseen ettei Anthonyn tuoksu ollut näistä peräisin joten looginen johtopäätös oli ruveta kylpemään. Lilluttuani tarpeeksi pitkään lämpimän veden syleilyssä nousin ylös ja kuivasin itseni ylellisen kuohkeaan valkoiseen pyyhkeeseen.

Kampasin hiukseni peilin edessä miettien pitäisikö minun kasvattaa hiuksiani vai leikata, olin saavuttanut sen tuskaisen välivaiheen missä hiukset olivat liian lyhyet saadakseni niitä kiinni ja liian pitkät roikkuakseen poissa silmiltä. Asialle ei mahtanut mitään ainakaan nyt, puin ylleni vierashuoneen kaapista löytämäni pyjamasetin.

En ollut kehdannut vielä viedä Anthonyn vaatekaapista yövaatteita vaikka olin löytänyt vaatekaapin ja eksynyt sen sisään. Kaappi ja kaappi, oma huoneensa minne olin saattanut kävellä sisään. Täynnä paitoja, kenkiä, housuja, takkeja, huiveja…Vaatteita ja asusteita järjesteltynä tarkasti naulapuille ja hyllyille.

Juuri tuo tarkka järjestelmällisyys mikä komerossa vallitsi esti minua ottamasta sieltä pyjamaa. Oli tuntunut jotenkin väärältä edes harkita järjestyksen sotkemista viemällä sieltä yhtään mitään. Joten olin tyytynyt vierashuoneen vaatekaappiin. Siellä oli ollut valikoima mustia vaatteita, niin miehille kuin naisille sekä päivä että yövaatteita. Olin ollut närkästynyt nähdessäni osan naisvieraille, toivottavasti naisvieraille, varatuista vaatteista.

Tassuttelin lainapyjamassa pitkin asuntoa, muistelin nähneeni kirjahyllyn ja ajattelin etsiä jonkun kirjan johon uppoutua ennen nukkumaan menemistä.

En nimittäin uskonut näkeväni Anthonya ennen aamua. Kesken lueskelun minusta alkoi tuntua kuin asunnossa olisi ollut joku muu. Nousin vierashuoneen sängyltä ja huhuilin Anthonya, kuka muukaan olisi ilmestynyt tähän aikaan hänen asuntoonsa? Kukaan ei vastannut mutta tunne siitä, että en ollut yksin vahvistui. Tuntui kuin se jokin toinen pidättelisi henkeään ettei paljastuisi. Sytyttelin valoja mutta missään ei näkynyt ketään, tunnekin katosi.

Ehkä olin vain ollut paranoidi, yksin vieraassa asunnossa ja sitä rataa. Päätin etten mainitsisi tästä mitään Anthonylle, pitäisi minua vaan hermoheikkona. Aamulla heräsin myöhään, kesti hetken ennen kuin muistin missä olin. Nousin ylös sängystä ja huomasin yöpöydällä kirjelapun, se oli osoitettu minulle. Käsiala oli vanhahtavan näköistä, kiekuraista ja silti selvää luettavaksi. Paperi tuoksui ihan Anthonylta, avasin taitteet. Jouduin lähtemään töihin, usko tai älä.

Teemme jonkin hyväntekeväisyyskiertueen jossain nälkärajan toisella puolella. Kuulin tästä Sleekiltä yöllä, koko lössi palaa muutaman päivän kuluttua takaisin valtoihin. Kellään ei ole vielä havaintoja hotellin puhelinnumerosta, muuten kirjoittaisin sen tähän…mutta soitan sinulle heti kun pystyn.

Istuuduin sängylle, mokomat kolmannen maailman säälittävät…Tiesin kuulostavani idiootilta, ei miestä voinut syyttää siitä, että teki töitään. Enkä voinut syyttää oikeastaan ulkovaltalaisiakaan. Tassuttelin keittiöön etsimään aamiaistarpeita koittaen olla närkästymättä siitä, että Anthony oli taas livahtanut teille tuntemattomille.

Eihän mies suinkaan ollut livahtanut. Jääkaapista etiketittömien metallitölkkien seasta löytyi appelsiinimehua ja hilloa. Pöydän leipälaatikossa oli muutaman päivän päästä vanhenevaa paahtoleipää jota tungin paahtimeen. Maistoin kuivan paahtoleivän vielä suussani avatessani kotioven ja rojahtaessani nojatuoliin. Koulukin jatkuisi muutaman päivän päästä ja sotkisi omalta osaltaan ajankäyttöä.

Todellisuus iski aina jostain vasten kasvoja. Puhelin soi iltasella, ryntäsin vastaamaan siihen kuullakseni Anthonyn äänen. En pettynyt, linjan toisessa päässä tervehti tumma ääni jota olin taas tajuamattani odottanut. Saippuoidun pesusienen kulkemassa pitkin vahvoja lihaksia, rintakehältä vatsalihasten ylitse ja alemmas…Asiaa ei auttanut, että Anthony kuvaili missä sieni kulki, miltä se tuntui.

Luurista kuului käheää naurua joka ei auttanut asiaa, ei yhtään. En voinut kuin avata housujeni napit ja livauttaa boksereitani hieman alemmas. Omaa tilaani helpottaakseni en voinut kuin yrittää omalla kädelläni matkia sitä miltä tuntui kun Antohony krhm huolehti minusta…mutta se ei tuntunut likipitäenkään samalta.

En liidellyt kaukaisissa sfääreissä oman käteni avulla mutta tiesin olevani matkalla helpotukseen, puhelimesta kuului hienoista huohotusta enkä voinut ruveta spekuloimaan sitä mitä siellä tapahtui, kuumassa kylvyssä…Saippuoitu lihaksikas keho…Suljin silmäni nähdäkseni paremmin sen mitä mielikuvitukseni ja Anthonyn ääni loihtivat esille.

Puristin vähän kovempaa ja liikutin kättäni lujempaa. Voihkaisin tullessani helpotuksesta, paine minkä pelkät hänen sanansa olivat aiheuttaneet purkautui pois.

Mistä hyvästä hän kiitti minua? Suljin puhelimen ja kurotin pöydältä talouspaperin siivotakseni jäljet. Sitten kuulin sen, nahkavaatteiden narahduksen. Pomppasin lattialta säikähtäneenä housut nilkoissa. Lerssin olin sentään tunkenut takaisin alushousuihin. Pälyilin ympärilleni kuin kauris auton ajovaloissa, tiesin olevani asunnossa yksin mutta silti, mikä ihme sitten oli aiheuttanut nahkannarahduksen? Kysynyt ääni oli tuntematon enkä osannut sanoa kuuluiko se miehelle vai naiselle.

Kuin Prince tai Annie Lennox, käheä se kuitenkin oli ja kiusoitteleva. Onneksi en ollut sytyttänyt keittiön valoja mutta epäilin silti naamani hohtavan majakan tavoin helakan punaisena pimeänkin läpi. Puin kuitenkin ja napsautin valokatkaisijaa. Tunsin jonkun kulkevan viereltäni ja hipaisevan käsivarttani, ihokarvani nousivat pystyyn ja häpeäkseni minun oli tunnustettava itselleni ettei se johtunut vain yllättävästä kosketuksesta.

Käännyin ympäri nähdäkseni kuka ihme minua oikein vaani. Tuntemattomasta ei osannut ulkonäöltäkään sanoa oliko kyseessä mies vai nainen. Vieras oli minun korkuiseni raskaiden nahkasaappaiden kanssa, muutenkin hän oli pukeutunut mustaan nahkaan ja kantoi lanteillaan pistoolikoteloita.

Sen näin sillä tuntematon oli jättänyt pitkän takkinsa auki. Ensinnäkin, en ole sinun huolenaiheesi mutta hyvien tapojen mukaisesti esittäydyn nimellä jolla saatat kutsua minua.

Sekään ei vaikuta sinuun juurikaan mutta se ei lohduta vastauksena, sanotaan, että Anthony on asiakkaani tai potilaani tai keissini. Miten tilannetta haluaakaan kuvata ja ajattelin tulla vain varottamaan ettei mies ole terveellisintä seuraa. Kuuluu tavallaan toimenkuvaan, jota en kerro, mutta olet ehkä huomannut rokkitähtemme olevan hieman erikoinen ja omaavan salaisuuksia.

Oliko keittiössä ikkunaa josta naapurin kissa olisi voinut kavuta sisälle? Ulkona ei ollut jälkeäkään. Olin niin aamu-unista sorttia, että Anthonyn keittiössä olisi voinut olla cancan-tanssijoita enkä olisi huomannut mitään. Mutta en kyllä saattanut kuvitella mitään syytä sille, että Anthony olisi valehdellut jostain kattilan tiputtamisesta tai toisaalta en keksinyt syytä miksi tuo joku Rain rupeaisi kyselemään jostain ikkunasta, oli Anthony hänen pomonsa tai potilaansa.

Päätin olla vaivaamatta päätäni keittiönikkunoilla ja yritin olla vaivaamatta päätäni myös sillä ,että joku täysin vieras henkilö oli nähnyt kun harrastin omaa kivaa kömpelösti puhelimessa.

Tällaisessa tilanteessahan voin aivan mainiosti sitten levittää ala-asteen koulujen pihoilla tiedotteita, että kaikki lapset vaan surutta surffailemaan www.

Jos tämän kirjani teksteistä siis tulee juridista jupinaa, vaan ei kuitenkaan www. Silloin syntyy median avulla koko maan laajuinen paniikki, ja voi sitä paheksunnan määrää KRP: Media tulee mässäilemään tällä sensaatiolla vuosikausia.

Mikä yleinen pedofiilihysteria ja paniikki silloin syntyykään! Ja kaikki vain KRP: Ja vaikka he saisivatkin ne kitketyiksi, tiedän koko joukon lisää aivan samanlaisia sivustoja! Joten tulen kyllä ylityöllistämään KRP: Mutta muistakaa, lukijat, tämä ei ole kiristystä KRP: Minä haluan ainoastaan oikeudenmukaisuutta. Katsotaan sitten tulevaisuudessa, että ovatko KRP, syyttäjälaitos ja oikeuslaitos puolueettomia instituutioita, ja että onko minulla ihmisoikeuksia enää lainkaan olemassa.

Tuona päivänä erään tarttolaisen alaikäisen pojan äiti oli tehnyt minusta rikosilmoituksen. Vuoden alusta on KRP: Tässä asiassa minulla ei olekaan valittamista KRP: Sen sijaan valittamista on siinä, että tehdessäni matkan Romaniaan Bukarestiin Heillä oli muka tavallinen pakettiauto, mutta heillä oli myös poliisipuhelimet, joista kuulin poliisitiedotuksia romanian kielellä.

Vaikka en juuri ymmärrä romaniaa, monet sanat ovat silti kansainvälisiä. Monta kertaa poliisit tulivat luokseni epäluuloisen näköisinä ja kysyessäni heiltä, onko joitakin ongelmia, eräs heistä sylkäisi edessäni ja sanoi minulle: Lisäksi koko Bukarestin vierailuni ajan siviilipukuisia poliiseja porhalsi henkilöautoilla aivan lähelleni ja alkoivat ikään kuin tarkkailla tyhjyyttä. Näin heidän katseensa kuitenkin nauliutuneen minuun, mutta he aina väistivät katseensa alkaessani tuijottaa heitä.

Poliisit nojailivat kymmeniä minuutteja autonsa kattoon mitään muuta tekemättä, ja aina kun katsahdin heihin, he väistivät katseensa pois minusta.

Köyhissä maissa kuten Romaniassa poliisit ovat tunnetusti läpeensä korruptoituneita. Koska KRP oli varoittanut Bukarestin poliisia tulostani, sikäläinen poliisi näki jälleen hyvän tilaisuuden tulleen putsata länsituristi puhtaaksi. Nimittäin metrin päässä Bukarestin Pohjoisen Rautatieaseman eli Gara de Nordin poliisiasemasta oli erään poliisin hyvin tunteman varkaan asunto.

Tämä varas houkutteli minut kotiinsa osoitteeseen Strada Witting 31 ja vuokrasi minulle sieltä kuukaudeksi huoneen. Siellä hän varasti lompakkoni, jossa oli Jyväskylän poliisin minulle toukokuun lopussa myöntämä 10 vuoden passi, USA: Mitään varmuusrahastoja tai -dokumentteja ei minulla ollut, vaan kaikki meni varkaan mukana.

Menin tekemään varkaudesta rikosilmoituksen Pohjoisen Rautatieaseman poliisilaitokselle. Siellä poliisit tunsivat kuvaukseni ja rikoksen tapahtumapaikan perusteella varkaan oikein hyvin.

Poliisit katsoivat toisiinsa hymyillen ja sanoivat ääneen varkaan nimenkin: Kerroin heille, ettemmekö voisi mennä tuonne metrin päähän tutkimaan rikosta ja ottamaan varasta kiinni.

He sanoivat, että juttu on teidän ongelmanne, "It´s your problem". Siinä vaiheessa, kun sanoin heille haluavani soittaa Suomen Suurlähetystöön Bukarestissa, poliisit heittivät minut tylysti ulos poliisilaitokselta. Bukarestin poliisin käytös todisti mielestäni selvästi, että he suojelivat varasta.

On erittäin todennäköistä, että kyseinen varas luovuttaa jatkuvasti poliiseille esim. Kuulin nimittäin myöhemmin Gara de Nordin puiston kodittomilta asukkailta, että kyseinen varas putsaa turisteja jatkuvasti. Kuten aikaisemmin mainitsin, köyhien valtioiden poliisit ovat korruptoituneita ja he hyvin usein ovat yhteistyössä rikollisten kanssa. Miksi varas muutoin kulkisi yhä vapaana? Seuraavana arkipäivänä, eli maanantaina Kun mainitsin heille, että koska Romania haluaa liittyä Euroopan Unioniin, olisi häpeäksi, jos Euroopan Unionin jäsenvaltiosta Suomesta tulevan turistin rikosta ei tutkittaisi.

Lisäsin vielä, että tällainen skandaali Bukarestin poliisista voisi levitä EU-maiden kaikkiin medioihin ja vaikeuttaa Romanian pyrkimystä tulla EU-maaksi. Tämä lausuntoni laittoikin sitten vipinää poliisien keskuuteen, ja kaksi konstaapelia lähti poliisiautolla kanssani rikospaikalle. Siellä he eivät kuitenkaan menneet edes sisälle taloon omakotitalo , vaan laiskasti ja vaivautuneen oloisesti he tekivät joitakin kysymyksiä varkaan juopolle isoäidille talon pihalla.

Varas olisi voitu tavoittaa sisältä, ja mainitsin tästä konstaapeleille, mutta he vain eivät suostuneet menemään taloon. Sen sijaan he sanoivat minulle, että menkää tekemään asiasta kirjallinen rikosilmoitus.

Se ei kuulemma olisi käynyt päinsä heidän metrin päässä sijaitsevalla poliisiasemallaan, vaan 4 kilometrin päässä sijaitsevalla Poliisiasema numero kolmessa. Koska minulla ei ollut aavistustakaan Poliisiasema kolmosen sijainnista vieraassa suurkaupungissa tämä oli ensimmäinen Romanian-matkani, ja rahaa taksiinhan minulla ei ollut , menin seuraavana päivänä taas Pohjoisen Rautatieaseman poliisilaitokselle. Siellä joku englantia paremmin osannut ylempi poliisiviranomainen sitten suostui kuljettamaan minut kollegansa kanssa Poliisiasema kolmoselle.

Matkalla autossa kuulin heidän selvästi puhuvan minusta keskenään, vaikkakin romaniaksi, mutta erotin puheesta sellaisia sanoja kuten "Estonia", "pedofil skandal", "kopil disparetsh" alaikäisten poikien karkottaminen romaniaksi. Mielestäni tämä kuulemani keskustelu todisti selvästi, että poliisit tiesivät jo etukäteen minusta.

Kuinka se olisi voinut olla mahdollista ilman, että KRP: Tämän kirjeeni valituksen aihe on mm. Näin omin silmin istuessani Gara de Nordin puistossa, kuinka viereiseltä poliisiasemalta saapui paikalle virkapukuinen poliisi. Vieressäni istui vuotias koditon katupoika liimaa muovipussista haistellen. Poliisi hiipi pojan taakse ja potkaisi kaikin voimin poikaa selkään. Poika kaatui nurmikolle ja alkoi itkeä. Poliisi aikoi käydä minunkin kimppuuni, mutta pääsin karkuun.

Sitten poliisi jatkoi pojan hakkaamista, ja poika itki. Kuitenkin jos olisin tehnyt tämän konstaapelin toimista rikosilmoituksen, minut olisi varmasti teljetty vankilaan. Suuri yleisökään ei kaduilla reagoinut tapahtumiin, koska kaikki tiesivät, ettei puiston juuri siinä nimenomaisessa kohdassa saanut oleskella, joten tällä tavoin Bukarestin poliisi sai "legitimaation" hakata katupoikia.

On mahdollista, että joku bukarestilainen poliisi saadessaan tietää tulostani oli lähettänyt yhteistyökumppaninsa Dana-varkaan luokseni Gara de Nordin edustalla olevaan puistoon houkuttelemaan minua asunnolleen ja siellä putsattavaksi. Koskaan aikaisemmin poliisi ei ole kuulustellut vanhempiani. Bukarestin-matkani vahvistus oli sähköpostissani, josta KRP: Minulla on painavia syitä epäillä, että Jyväskylän KRP on vastuussa minuun kohdistuneesta varkaudesta ja sen seurauksena tapahtuneesta 10 vuorokauden pakosta nukkua Gara de Nordin puistoissa ja olla nälässä.

Suomen suurlähetystö Bukarestissa ei suostunut alussa auttamaan minua millään tavalla, koska minulla oli joku Ulkoasiainministeriön kustantama matka maksamatta Bangkokista Jyväskylään vuodelta Lopulta suurlähetystö kuitenkin suostui myöntämään minulle kotimatkaa varten passin, joka oli voimassa He myönsivät minulle myös paluulentolipun Bukarest-Helsinki, koska rahat siihen oli saatu Suomesta järjestymään.

Kuitenkin Helsinki-Vantaan lentoasemalla Kysyessäni pidätyksen syytä rajavartioston miehet eivät vastanneet. Sain istua puoli tuntia pienessä huoneessa, ja lopulta paikalle tuli joku virkailija, jolta sain tietää, ettei mistään muusta ollut kysymys kuin väliaikaisen passini takavarikoimisesta.

Tiedustelin, kuka oli antanut sellaisen määräyksen, ja hän vastasi, että Vantaan poliisin komisario Timo Pirinen. Soitin Piriselle perjantaina Kysyessäni, että mistä, hän kiersi kysymykseni eikä suoraan vastannut kysymykseeni lainkaan. Olen vakuuttunut, että Jyväskylän KRP oli antanut takavarikkomääräyksen, sillä soittaessani Jyväskylän poliisikomisario Puraselle 3.

Edellinen, vuoden voimassa ollut passini oli nimittäin kostunut pahasti Viipurissa pääsiäisenä , ja anoin uutta 10 vuoden passia. Lisäsin hänelle vielä, että tämän tilanteen voisinkin kertoa rikoslehdille. Tästä Puranen suuttui kuin tappura ja hän huusi haastavansa minut oikeuteen, jos julkisuudessa kerron hänen lausuntojaan. Ja kyllä kai passien myymisestä rikollisille pitäisi olla joitakin todisteita, ennen kuin sellaisesta tullaan minua syyttämään. Minulla itselläni on Bukarestin poliisiasema numero kolmoselta saatu kuitti, että olen jättänyt sinne rikosilmoituksen passini, Visa-elektron-korttini ja käteisvarojeni varkaudesta.

Timo Pirinen lupasi lähettää passini Jyväskylän poliisiasemalle Soittaessani Vantaan poliisiin sieltä sanottiin, että Pirinen on epämääräisen ajan lomalla. Huomautettavaa on myös Jyväskylän KRP: En tiennytkään, että alaikäisen kanssa keskustelu on Suomessa kiellettyä. Niinpä en siis loppuikänäni puhu koskaan esim. Aivan kuten KRP on tiedottanut Viron pedofiliaepäilyistäni kaikelle kansalle julkisuudessa vuodesta lähtien, ja on tällä tavoin ryvettänyt maineeni loppuiäkseni, niin minunkin taholtani pesee tämän teoksen muodossa ronskia pedofilismia kaikille kansoille!

Koko maapallon poliisiverkosto on kuin vihainen appiukkoni, joka sanoo minulle: Ja että miksikö olemme salaliitossamme säätäneet tällaisen vuoden seksi-ikärajan? Silloinhan me poliisit sallisimme törkeän pedofilian harjoittamisen Antti Puustiselle. Meillä koko maapallon poliiseilla ei ole enää mitään muuta tekemistä kuin vahtia, ettei se Puustinen vaan kajoa kehenkään alle vuotiaaseen poikaan, koska kaikki muut rikokset kuten murhat, tapot ja ryöstöt eivät oikeastaan ole meidän mielestämme rikoksia laisinkaan, vaan ainoastaan se, mitä Antti Puustisen päässä liikkuu.

Suurin rikos koko ihmiskuntaa vastaan on meidän mielestämme se, että Antti Puustisen päässä välähtää tämä ajatus: Onhan se jo niin monta kertaa nähty.

Tässä vaiheessa minun onkin hyvä pilata monen suomalaisen nutturapäämoralistin päivä kertomalla, että jos te nuoret tai Suomeen maahanmuuttaneet ulkomaalaiset nuoret lukijani, jotka olette jo saaneet Suomen kansalaisuuden, haluatte pysyvästi saada rahaa tilillenne ilmaiseksi koko loppuelämänne ajan tekemättä yhtään mitään, ja kuitenkin rahoittaa Thaimaassa oleskelunne, niin tekeytykää mielisairaaksi menemällä lähimpään terveyskeskukseen valittamaan ahdistusta ja masennusta lääkärille, niin hän kirjoittaa teille lähetteen asuinpaikkanne lähimpään psykiatriseen sairaalaan.

Siellä käyttäytykää hyvin muutaman viikon ajan, mutta muistakaa valittaa toistuvasti hoitajille ja sairaalan osastolääkärille mielenne sisäisiä paranoidisia psykoositiloja eli vainoharhaista hulluutta. Teidän on myös pakko syödä sairaalassa psyykenlääkkeitä. Pääsette pois sairaalasta todennäköisesti yhden tai kahden kuukauden kuluttua, jos muistatte käyttäytyä normaalisti siten, ettette missään vaiheessa huuda tai sano pahasti tai käyttäydy muuten sopimattomasti hoitajia, lääkäreitä tai muita potilaita kohtaan.

Jatkakaa sairaalasta pois päästyänne säännöllisesti viikottain käyntejä asuinpaikkanne lähimmän psykiatrisen avohoidon kriisipalvelun psykiatrin vastaanotolla. Jos teillä on rohkeutta viedä esitystänne läpi sekä sairaalassa että avohoidossa, niin noin vuoden kuluttua psykiatri suosittelee teitä elinikäiselle psykiatriselle työkyvyttömyyseläkkeelle, jonka myös saatte.

Aivan kuten koko maapalloon kohdistuneessa vedenpaisumusterrorihyökkäyksessä eKr. Maapalloa kiertävälle radalle sijotettujen valtavien suurennuslasien kaltaisten aurinkopeilien kuumuus oli ensin sulattanut jääkauden jäämassat koko pohjoiselta pallonpuoliskolta, ja kaiken elämän tuhouduttua Maapallolta noiden samojen aurinkopeilien kehittämä kuumuus oli hajottanut kuivien mantereiden esiinsaamiseksi liikojen vesimassojen vesimolekyylejä ja tällä tavoin valtavasti kuumennetun ylimääräisen veden vety karkasi ulkoavaruuteen, niin samalla tavalla vapautukaa nuoret työnteon ylimääräisestä taakasta elämässänne ja ottakaa opiksi tämä minun sanomani teille, joka on yhtä kirkas tieto kuin muinoin aurinkopeilien tuottama valtavan tiivistetty aurinkoenergia!

Vuonna Kansaneläkelaitoksen maksaman psykiatrisen työkyvyttömyyseläkkeen määrä oli euroa asumistukineen ja hoitotukineen, vaikka ei olisi ollut päivääkään työelämässä! Kannattaa siis ryhtyä eläkeläiseksi vaikkapa vain vuotiaana.

Suomessa on kyllä sen ikäisiäkin työkyvyttömyyseläkeläisiä! Esipuheessa mainitsin, että Thaimaassa selviytyminen maksaa euroa kuukauden ajalta. Paluulentolippuun pitää kuitenkin varata maksavansa ylimääräiset euroa. Tällä tavalla olen nyt todistanut, millä tavalla ihminen voi paeta maailmanlaajuista seksikieltojen natsipoliisiverkostoa Thaimaan seksiparatiisiin ilmaiseksi koko loppuiäksi! Seuraavassa luvussa on julkaistu Väestöliiton koulukampanja - seksuaaliterveystietokilpailu peruskoulun 8-luokkalaisille eli vuotiaille lapsille!

Jos minut haastetaan oikeuteen sanoista, jotka esittävät alaikäisiä poikia harjoittamassa keskenään seksiä, niin haastan silloin Väestöliiton oikeuteen sen seksuaaliterveystietokilpailussaan vuotiaille lapsille esittämistään kysymyksistä!

Ja nuo kysymykset tehtiin peruskouluissa puolelle koko Suomen vuotiaista! Kuinka törkeä skandaali, vai mitä. Lisäksi KRP vainoaa minua vaikka Etelänavalle ja soittaa paikalliseen igluun, että tarkkailkaa, ettei se Puustinen vain vahingossakaan puhu edes alaikäiselle pingviinille! Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koululla 1. Oletko saanut tietoja ehkäisytableteista eniten 1.

Murrosiän fyysiset muutokset tapahtuvat: Peniksen päässä sijaitsevaa terskaa peittää esinahka. Suositeltavaa hygienian kannalta on 1. Tytön sukupuolielimissä on uloimmat ja sisemmät häpyhuulet. Suositeltavaa hygienian kannalta on: Mikä seuraavista EI pidä paikkaansa. Poikien penis kovettuu ajoittain.

Tyttöjen emättimessä sijaitsee immenkalvo. Tyttöjen rinnat kehittyvät suuremmiksi murrosiässä, ne 1. Peniksen päästä purskahtava vaalea, limamainen neste on 1.

Mistä tietää, että tyttö voi tulla raskaaksi? Mies voi saattaa naisen raskaaksi 1. Missä kuukautiskierron vaiheessa nainen tulee helpoimmin raskaaksi? Naisen mahdollisuutta tulla raskaaksi parantaa, jos: Nainen tunnistaa tulleensa raskaaksi 1. Kenen vastuulla on nuorten raskauden- ja sukupuolitautien ehkäisy?

Mikä seuraavista ehkäisee varmimmin raskauden? Epäluotettavin keino ehkäistä on: Mikä seuraavista on väärin kondomia käytettäessä: Kondomien ostamisen alaikäraja on: Paljonko 5 kappaleen pakkaus tavallisia kondomeja maksaa ruokakaupassa keskimäärin? Kun alle vuotias tyttö Suomessa huomaa olevansa raskaana, hän useimmiten: Suomessa suoritettu raskauden keskeytys: Joskus ehkäisy voi unohtua, koska ei olla varauduttu yhdyntään.

Mistä tietää, että yhdyntäkumppanilta ei saa sukupuolitautia? Mikä seuraavista sukupuolitautien ehkäisemiseen liittyvistä väittämistä on totta? Sukupuolitaudin hoito onnistuu parhaiten 1.

Mikä seuraavista EI pidä paikkaansa? Mikä EI pidä paikkaansa? Ongelmat erektion saamisessa tai ylläpitämisessä yhdynnässä: Nuoret miehet pohtivat usein kuinka suureksi heidän peniksensä tulisi kasvaa. Kyetäkseen hedelmöittämään naisen peniksen tulisi olla jäykistyneenä: Nainen voi kokea orgasmin, eli seksuaalisen laukeamisen tuottaman hyvänolon tunteen: Kuinka kauan naisella keskimäärin kestää ensimmäisestä yhdyntäkokemuksesta ensimmäiseen orgasmiin yhdynnässä?

Hyvänä rakastajana pidetään tavallisesti erityisesti kumppania, joka: Kuinka suuri osa nuorista ilmoittaa tutkimusten mukaan kokeneensa ensimmäisen yhdyntänsä ennen 16 ikävuottaan? Mikä seuraavista on lapsuudessa epätavallista? Mikä seuraavista ensimmäistä yhdyntää koskevista väittämistä on oikein?

Suomalasilla tytöillä kuukautiset alkavat tavallisimmin: Suomalaisilla pojilla siemensyöksyt alkavat tavallisimmin: Monia nuoria kiinnostaisi kosketella ja hyväillä toista ihmistä.

Sen voi tehdä, kun: Transvestiittimies pukeutuu naiseksi, koska 1. Suomen laissa on määritelty tietty ikäraja. Jos aikuinen on sukupuoliyhteydessä tätä nuoremman ihmisen kanssa, hän voi saada syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Väestöliiton valtakunnallisen seksuaaliterveystietokilpailun järjestämistä on tukenut lääkeyritys Schering Oy. Ettekö te lukijat tiedä, että kaikki alle vuotiaat ovat kuin dementoituneita vanhuksia, jotka eivät tiedä missä he ovat, mikä päivä tai kuukausi on tai mikä heidän nimensä on. Kukaan alle vuotias ei tiedä, mikä on oikein tai väärin, heillä EI ole edes seksuaalisia halujakaan.

Kuitenkin sillä sekunnilla kun he täyttävät 18 vuotta, he saavatkin ajaa autoa, äänestää vaaleissa ja he osaavat varastaa ja valehdella ja pahoinpidellä, joita he EIVÄT osanneet tehdä päivääkään alle vuotiaina.

Siksi kaikki ihmiset ovat alle vuotiaina puhtaita kuin pulmuset, kuin vastasyntyneet vauvat. Miksi kuitenkin Suomessa vuotias saa päättää, että kummanko vanhempansa luona hän haluaa asua vanhempien avioeron jälkeen, ja miksi joissakin USA: Hyvä on, en jaksa enää väitellä vastaan, hyvä on: Niin ovat asiat, lainsäätäjät, asiat ovat juuri niin kuin te sanotte.

Tätä kirjaani, "Lasten bordelli" kuitenkin levitän ilmaiseksi milloin, missä ja kenelle huvittaa. Minulla ei ole enää mitään muuta tekemistä koko loppuikänäni, koska maailmanlaajuinen natsipoliisiverkosto on riistänyt rinnaltani kaksi poikaa, jotka olisivat olleet "niitä oikeita" elämänkumppaneitani. Joten nyt minulla on uusi elämänkumppani, se on tämä kirjani. Sadistiset lainsäätäjät ja natsipoliisit haluavat tietysti riistää senkin minulta!

Mutta pidän huolta, että tätä kirjaani he eivät saa. Siinä riittääkin taistelemista koko loppuiäkseni! Menetettyäni poliisin takia kaksi poikapuolisoani heräsin kuin unesta. Seurasi turruttava sekasorto, painajainen. Olen nyt herännyt, enkä ole varma, oliko sitä maailmaa koskaan olemassakaan. Epätoivo on kuin huumetta. Se tuudittaa mielen välinpitämättömyyteen. Jos haluaa menestyä, pitää järjestäytyä. Sodat ja konfliktit ovat kaikki liikeasioita. Tulee aikoja, jolloin ei millään muulla tule olemaan merkitystä kuin rahalla.

Minä en ole järjestäytynyt näissä pedofiiliasioissa. Toimin aivan yksin näitä teoksia kirjoittaessani, aivan kuten myös Viron poikien kanssa seurustellessani.

Opetin heille pedofilismia eli filosofiaani pedofiliasta. Se oli virhe, sillä Viron Tarton pojat saivat minulta tietää juridisista seksi-ikärajoista, ja he käyttivät näitä tietoja minua vastaan. Pojat olivat ystävänsä pettureita.

Kaikissa suurissa pedofiilirenkaissa on kyse suurista rahoista. Minulla taas on niukalti rahaa. Ei kukaan ole minusta kiinnostunut, ei edes poliisi, koska vältän pedofiilirenkaita ja heidän rahojaan. Menin mielelläni toukokuussa Jyväskylän KRP: Maailmanloppu-uskontoja kauppaaville ja pedofiileja vainoaville lahkoille haluan tässä sanoa, että näiden maailmanloppua odottavien fanaatikkojen uskonnollisissa kokouksissa ikään kuin tarjotaan hyvää maailmanloppua tilauksesta!

Erinomainen maailmanloppu räätälintyönä odottaessa! Hyvää tonttimaata jaossa seuraavan vedenpaisumuksen tai jonkin muun maailmankatastrofin jälkeen! Myyty jo etukäteen eniten tarjoavalle! Eräät pedofiilitahot pyysivät minua sisällyttämään tähän teokseen erään vuotiaan pojan manifestin. Se on englanninkielinen, ja julkaisen sen tässä sellaisenaan. We want to be considered human beings, people in every way and not half-humans.

We want to be able to decide on our life and our future, after all we would live it. We want to be able to be ourselves and not what you would. We want to be educated to the freedom, not to the overbearingness and the intolerance. We want a world in which everyone has the right to be different from others and for this have different rights. We want to grow in the freedom and to be free of conditionings.

We want to be able to love who we want in the way we want, without limits of age , sex, creed or other, without anyone interfering in our private life. We want to be able to have a private life. We want to be able to decide with whom to live, to go in holidays, to grow; we do not want to live like seized. We want that you let us grow, to have experience, to make mistakes, to learn, to express our thoughts and ideas.

We want to be able to listen to people's ideas, not to receive information only from the points of view that you decide. We want to be able to think in freedom, to have freedom of conscience, and not to be forced to believe to what the majority or our parents believe. Kertokaa heti Kalungin olennainen jälleensyntymishistoria viimeisen 72 vuoden ajalta! Näin alkoivat Kaukoidässä sijaitsevan Talistanian valtion poliisit kuulustella minua vuonna Talistaniassa sai syytteitä ja kuolemantuomioita myös teoista, joita ihminen oli tehnyt edellisissä jälleensyntymissään.

Poliisit tivasivat heti perään:. Jos epäonnistuisin kuulusteluissa, minua odottaisi laittomasta seksistä 25 vuoden vankeustuomio Talistanian kidutusvankiloissa. Kerroin poliiseille, mitä tapahtui Ottayalla "Poikien kommuunissani", jossa nämä pojat vierailivat lähes päivittäin. Jos saan kuusi vuotta linnaa, niin se on loistava tilaisuus uuden romaanin kirjoittamiseen, kun saan olla rauhassa kaikilta häiriötekijöiltä vankisellissä.

Sen vuoksi pystyn tekemään hyvän teoksen, ja tienaamaan todella paljon rahaa. Pojat peruivat kiristyksensä ja sanoivat minulle: Eräänä iltana he tulivat asuntooni ja alkoivat liimapäissään sekoilla siellä. Uhkasin soittaa virkavallan paikalle, ja pojat pakenivat ulos.

He kuitenkin tulivat takaisin vähän myöhemmin, mutta en päästänyt heitä sisään. Suljin ovet ja ikkunat, ja pojat alkoivat rynkyttää ja paukuttaa niitä.

Noin puolen tunnin kuluttua talon yläkerrassa asuva nainen soitti paikalle poliisit, kun pojat olivat sotkeneet puutarhaa ja aiheuttaneet jotakin vahinkoa siellä. Vain yksi poika jäi kiinni, kun loput pakenivat takapihan kautta. Tästä tapahtumasta pitäisi olla Ottayan poliisiasemalla muistiinkirjattu poliisihälytys, joka todistaa, että pojat todella ahdistelivat minua. Syy pantiin minun niskoilleni. Tällä tavoin he kuitenkin vain paljastivat sen, että kaikkinainen toiminta minua vastaan on ollut lavastettua Ottayalla; sillä minä olin Mungkokissa silloin pari viikkoa, kun murtovarkauden väitettiin tapahtuneen.

Todisteena Mungkokissa olosta minulla on yliopiston opintokirjassa leimat luennoille osallistumisestani. Jos minä olisin todella halunnut tehdä seksiä haastattelun tehneen äidin pojan kanssa, miksi minä olisin ollut pojan kanssa sängyssä itse alasti ja pojalla täysi vaatevarustus päällä, kuten poika kasetilla väittää. Jos ihminen haluaa seksiä, kyllä hän edellyttää, että molemmat seksin osapuolet ovat alasti. Minä olisin saanut seksiä halutessani Mungkokin hotelleissa.

Maksusta ihminen kyllä riisuutuu kokonaan, niin että minkä vuoksi olisin pelleillyt pojan kanssa hänen ehdoillaan? Nämä rahankiristykset johtivat lopulta kovaäänisiin riitoihin, joista suivaantuneina pojat päättivät kostaa ankaran huutamiseni ja "saituuteni".

Niinpä kolme heistä — todennäköisesti eniten suivaantuneen johdolla — teki kasetin, josta sittemmin tuli kuuluisa kaikkialla Talistaniassa.

Alaikäisten poikien kiristäminen rahaa aikuisilta julkisella häpeällä ei ole mitään uutta. Lapsi on jo vuotiaana hyvin tietoinen siitä, että häntä kohdellaan vielä kuin pikkuvauvaa, eivätkä aikuiset usko hänen ikäisellään olevan vielä minkäänlaista itsenäisen ajat-telun tajua, puhumattakaan kyvyistä olla ovela, näytellä viatonta samalla kun on tehnyt jotakin väärää tai valehdellut röyhkeästi. Jo pitkälti alle vuotiaat osaavat varastaa ja valehdella.

He halusivat tietää, kuka olen, mistä tulen, miksi olen Talistaniassa, miksi annan alaikäisille pojille ruokaa jne. Selitin heille, että koska olen ollut Suomessa Jyväskylässä töissä yhden lukuvuoden ajan kouluavustajana tarkkailukoulussa, eli ns. Olenhan itse perheestä, jossa sellaisia ongelmia ei ole ollut, ja minulle oli huomattava tajunnan laajentuminen havaita, että sellaisia kauheita elinolosuhteita on lapsilla olemassa vielä nykyajan Suomessa.

Poliisi suuttui ja sanoi, että Talistaniassa ei ole lainkaan kyseisiä ongelmia, ja että minulla ei ole mitään oikeutta tulla Talistaniaan opettamaan, kuinka ihmisten tulisi elää. On kuulemma kiellettyä auttaa lapsia ja nuoria parempaan elämään, sillä POLIISI on ainoa auktoriteetti näissä asioissa viemällä ihmisiä putkaan ja oikeuden eteen. Amerikkalaistyylinen hyväntekeväisyys on Talistaniassa ankarasti kiellettyä, sillä se edustaa sitä länsimaista hapatusta, joka on ollut Talistaniassa kiellettyä iät ja ajat.

Tarjosin heille kuitenkin lihattomia aterioita, kuten ranskalaisia perunoita, omenaleivoksia, pirtelöitä, limsaa jne. Sitä ennen poikatuttavani muodostuivat lähinnä parista kolmesta pojasta, jotka asuivat sanoin kuvaamattomassa puutalorötiskössä. He pyysivät säälittävästi rahaa ruokaan, mutta sanoin heille, että saan Suomesta rahaa pankkiin vasta noin tunnin kuluttua.

He kuitenkin halusivat odottaa ja tulla mukaani pankkiin. Pojat jäivät pankin ulkopuolelle, kun odottelin rahan saapumista pankissa. Vähän ajan kuluttua kaksi turvallisuuspalvelun mustiin pukeutunutta miestä saapui pankkiin ja kysyi virkailijoilta, että missä ne heille ilmoitetut katupojat ovat. Pankkineidit vastasivat, että ulkopuolella odottelevat.

Minä nostin rahat ja menin ulos. Siellä huomasin, että turvapalvelun miehet olivat pidättäneet pojat, ja he pidättivät minutkin. Miksi pojat ovat kanssanne?

Turvamiehet sanoivat, että he ovat tilanneet paikalle poliisit. Virkavalta saapuikin pian ja teki minulle samat kysymykset. Poliisi tarkisti passini, vei pojat mukanaan ja päästi minut menemään. Olin kenties suututtanut talistanialaiset opettamalla pojille henkistä elämäntyyliä ja sen vuoksi he halusivat savustaa minut ulos Talistaniasta tekaistujen pedofiliasyytteiden nojalla. Yhden pojan äiti on ollut rahapulassa ja halunnut tarjota myyvän jutun talistanialaiselle lehdistölle.

Minua on pidetty CIA: Uskontoahan pidettiin tunnetusti Talistaniassa "amerikkalaisen elämäntyylin hapatuksena" ja "kommunismin vihollisena". Erään pankin edustalla eräs nainen otti minusta kauko-objektiivikameralla kuvia, kun tulin pankista ulos ylläni New Age -opettajan kaapu. Myöhemmin myös lukuisat poliisiautot alkoivat kiertää hurjasti korttelirinkiä ympärilläni pankin läheisyydessä. Pankki oli muuten sama, kuin mistä minut ja katupojat oli pidätetty.

Pojathan olivat useaan otteeseen kiristäneet minulta rahaa liimaan ja liuottimiin jo pitkän aikaa. Olinhan Nyngille luvannut myös ottavani hänet kasvatikseni.

Koska hän ei kuitenkaan osoittanut mitään merkkejä asialle lämpenemiselle, ajattelin, että voin aivan hyvin vaihtaa poikaa. Tämä kävi laatuun erityisen hyvin siksi, että Song-pojan perhe oli antanut "adoptioon" kiitollisen suostumuksensa, kun taas Nyng-pojan kohdalla hänen äitinsä ei olisi missään tapauksessa suostunut pyyntöön päästä vieraan suomalaisen luokse asumaan.

Tämä poika piti parempana tulla luokseni asumaan, minkä hän aikoi tehdäkin, mutta Nyng tuli tästä niin mustasukkaiseksi, että päätti estää kaverinsa pääsyn parempiin elinolosuhteisiin savustamalla minut ulos Talistaniasta tekaistun pedofiliasyytteen avulla.

Voin sanoa, että vanha puutalorötiskö, jossa molempien poikien puolittaiset ja hajonneet perheet asuvat, on sanoin kuvaamaton rotankolo. Niistä olosuhteista kuka tahansa haluaisi päästä pois, varsinkin lapset.

Minä tarjosin parempia elämänolosuhteita, ja auttavaisuuteni palkittiin vihalla, kostolla ja valehtelulla. Tämä siksi, että Nyng-poika oli kyllä hautonut sisällään syvää toivetta päästä pois väkivaltaisesta ja alkoholisoituneesta kodistaan, kuten hän minulle mainitsi, mutta koska hän ei saanut siihen lupaa, hän piti huolen, ettei kukaan muukaan poika pääsisi nauttimaan paremmasta elämästä, jota olin koko ajan pojille tarjonnut. Asun nykyään Brasiliassa, Rio de Janeirossa.

Lapsuusmuistoihini kuuluu Beatlesien varhaiset menestyskappaleet kuten "Yesterday". Se tunkeutui maagisena ja kiehtovana pikkupojan mieleeni. Luin Aku Ankkaa, ja tv: Olen siis ensimmäisen televisiosukupolven lapsi.

Tv-sarja "Maxwell Smart" kuuluu mystisiin lapsuudenmuistoihini myös. Sain vanhemmiltani huomiota nukketeatteriesityksilläni. Lapsuuteni kului paljon omissa oloissani sarjakuvia lukien ja tv: Tajusin niiden jo varhain olevan suurta taidetta.

Kerrostalossa, jossa perheeni asui, oli yli 20 lasta, joten leikin tietysti myös heidän kanssaan. Kouluvuodet tulivat, ja koin painajaisena kaikki liikuntatunnit. Minulle oli aivan käsittämätöntä, kuinka tosissaan pojat ottivat sen, jos jalkapallossa en saanut torjuttua hyökkääjän palloa, tai jos mokasin pesäpallossa tai lentopallossa.

Poikien reaktio oli silloin sellainen kuin olisin ryöstömurhannut heidän vanhempansa. He huusivat minulle kuin mielipuolet, he muuttuivat kuin raivopäisiksi eläimiksi. Sen sijaan rakastin koulussa äidinkieltä, kuvaamataitoa, englantia, historiaa ja yleensä lukuaineita. Liikunnan ohella käsityöt olivat ainoa, jota kammoksuin, erityisesti metallityöt.

Minä ja pari muuta kaveria livistimme käsityöstä niin paljon kuin mahdollista. Kuin ihmeen kaupalla sain eräänä lukuvuonna livistettyä puutöistä niin paljon, että syyslukukauden alusta kevätlukukauden loppuun mennessä sain aikaan vain pienen hyllyn, jossa oli kaksi puolen metrin laudanpätkää päätyinä ja kaksi puolen metrin laudanpätkää hyllyinä!

Usein koulusta kotiin tullessani käsivarteni ja jalkani olivat kipeinä lyönneistä ja potkuista, ja muutamien päivien kuluttua niihin ilmestyi lukuisia mustelmia. Peruskoulun päästötodistuksessa kaikkien aineiden keskiarvona oli 8,6, mutta lukion päästötodistuksessa se oli 6,7, koska en viitsinyt paahtaa tarpeeksi.

Toisen lukioluokan tentin yksityisesti ja kolmannen luokan kävin iltakoulussa. Poliisi kysyi, että mistä ne paperit olivat peräisin, jotka he olivat kotietsinnässä takavarikoineet. Jouduin valehtelemaan heille, että joku kaverini oli huvikseen ne laatinut, vaikka olin ne itse kirjoittanut. Paperien sisältö oli seuraava:. Sana pedofilia tarkoittaa aikuisen ja lapsen välistä vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa rakkaus- ja seksisuhdetta. Yhden yön aikana Kalung opetti minulle hiljaisella olemuksellaan paljon pedofiilirakkaudesta.

Ylioppilaaksi tulon jälkeen olin lähtenyt Talistaniaan, jossa tapasin Kalungin, ja sotkeuduin siellä rajusti myös poliittisiin kuvioihin. Sain selville, että Talistaniassa harjoitettiin ihmisjahtia ja kidutusta vankiloissa pedofiileja kohtaan. Ihmisiä vainottiin jatkuvasti aivan kuten vuosisatoja sitten.

Ihmisoikeusrikolliset, jotka tulivat valtaan poliisissa ja muissa julkisissa viroissa ennen kuin seksi-ikäraja virallisesti alennettiin 24 vuodesta 20 vuoteen Talistanian rikoslaissa vuonna , olivat itse asiassa juoneet pedofiilivihan jo äidinmaidossaan, joten oli aivan turha odottaa, että he olisivat lopettaneet pedofiilien vainoamisen.

Pedofiili oli Talistaniassa se, joka oli tehnyt seksiä alle vuotiaan kanssa. Ihmisoikeusrikollisille oli maksettu pedofiileihin kohdistuneista vääryyksistä ja rikoksista.

Kun pedofiilien lainsuojan toteuttaminen käytännössä virallisesti annettiin poliisien käsiin - tämä siksi, että jo vuotiaatkin olisivat voineet harjoittaa seksiä keskenään - kyseisen lainsuojan rikkoivat itse asiassa nuo vanhat pedofiilivihaajat ja vainoojat, kuten mm.

Olin kerännyt vedenpitäviä todisteita siitä, että näin todella tapahtui. Ja ne keinot, joilla pedofiilivihaajien onnistui jatkaa pedofiilien vainoja, olivat mitä epäinhimillisimpiä. He käyttivät kiristyksiä ja murhia.

Näiden väärintekijöiden uhrit ovat lopulta uskaltaneet tukea tätä teostani, ja he ovat avautuneet puhumaan minulle kaikista mahdollisista pedofiilivihan muodoista, vaikkakin ilmiantajat haluavat pysyä nimettöminä. Minua ei kiinnostanut se, että pedofiileja vainottiin ja kidutettiin sen vuoksi, että he olivat pedofiileja. Pyrkiihän Amnesty Internationalkin auttamaan jopa murhaajia, jotta he välttyisivät kidutuksilta ja kuolemantuomioilta.

Olisiko Talistanian 20 vuoden seksi-ikärajaa pitänyt kunnioittaa, varsinkin kun vanhaa 24 vuoden ikärajaa yhä noudatettiin, ja viranomaiset vainosivat edelleenkin niitä, jotka olivat harjoittaneet seksiä vaikka vain päivää vaille vuotiaan kanssa, ja jotka sen vuoksi oli leimattu pedofiileiksi, ja jotka saivat seksirikoksesta 25 vuoden vankeustuomion? Minua kiinnosti vain se, että Talistanian valtio harjoitti vääryyksiä ihmisyyttä vastaan, siis ihmisoikeusrikoksia. Tietysti viimeistään siinä vaiheessa, jos pedofiilien vainoajat joutuisivat oikeuden eteen, olisi aivan selvää, että he saisivat selville niiden ihmisten nimet, jotka todistaisivat pedofiilivihaajia vastaan.

On kuitenkin mahdotonta haastaa pedofiilivihaajia oikeuteen, sillä talistanialaiset tuomarit ovat suurimmaksi osaksi lahjottuja, joten mitään syytteitä ei koskaan tulla esittämään heitä vastaan. Ja monissa tapauksissa Talistanian oikeuslaitosten tuomarit ovat itse olleet osallisina rikollisessa prosessissa jahtaamassa ja kiduttamassa pedofiileja. On totta, että Talistaniassa on nykyään julkisia pedofiilipaikkoja eli baareja, joissa on mahdollista iskeä itselleen vuotias seksikumppani.

Suomessahan saa lain mukaan harjoittaa seksiä jo vuotiaan kanssa niin kauan kuin ei anna siitä maksua. Suomessa maksullisen seksin ikäraja on 18 vuotta. Siis jos Suomessa esim. Mutta poliisien vanha johtoeliitti todellisuudessa yhä hallitsee koko Talistaniaa. Pedofiilivihaajien syrjäyttäminen ainoana valtarakenteena oli todellisuudessa vain kosmeettinen ele, jonka tarkoituksena on pitää länsimaita petkutuksen vallassa. Tavallinen "pedofiilikansa" Talistaniassa kärsii nyt enemmän kuin koskaan köyhyydestä, nälästä ja työttömyydestä.

Ja myös psykologisesti pedofiilit kärsivät, kun heitä kehotetaan pitämään suunsa kiinni poliisien rikollisista toimista. Jos joku vielä tänäkin päivänä uskaltaa esimerkiksi arvostella työpaikallaan pedofiilivainoja, hänet erotetaan muutaman päivän kuluttua, eikä hän enää koskaan saa työtä mistään muualtakaan.

On kuin ihme, jos edes pääsee työttömyyskortistoon, ja vaikka se onnistuisikin, työttömyyspäiväraha Talistaniassa on vain 10 euroa kuukaudessa, ja se katkeaa joka tapauksessa automaattisesti kuuden kuukauden kuluttua, jos työtön ei ole siinä ajassa löytänyt työtä. Henkilö voi menettää työpaikkansa vain siksi, että lukee pedofiililehtiä tai -kirjoja kotonaan suomalaiset seksilehdet ja -kirjat olisivat siellä sellaisia ja naapuri huomaa tämän ja ilmoittaa asiasta hänen työnantajalleen.

Jos ei-hyväksyttyjen kirjojen lukijasta ilmoitetaan Talistanian Salaiselle Poliisille, hän viettää useita kuukausia vankilassa. Mutta pidätysten todellisia syitä ei koskaan kerrota julkisuudessa. Syytteen ilmoitetaan aina olevan vakoilu vieraan valtion hyväksi.

Syyte on vielä vahvempi, jos henkilö levittää eteenpäin kiellettyä kirjallisuutta, tai esitelmöi siitä ihmisille. Pedofiilien ihmisoikeuksien ongelma on Talistaniassa täsmälleen sama kuin toisinajattelijoilla entisessä Neuvostoliitossa. Paikallinen media pidetään tietämättöminä siitä, mitä pedofiileille todella tapahtuu, eivätkä pedofiilit uskalla avata suutaan, sillä jos he niin tekisivät, heidät pidätettäisiin heti.

Lisäksi valtavia määriä valheita kerrotaan länsimaisille tiedotusvälineille Talistanian pedofiilien todellisista oloista. Edes ne länsimaalaiset, jotka asuvat Talistaniassa, eivät saa oikeaa kuvaa pedofiilien olosuhteista, koska pedofiilit ovat äärimmäisen pelokkaita puhumaan siitä, mitä poliisi on tehnyt heille.

Ja turisteilla varsinkaan ei ole koskaan minkäänlaisia mahdollisuuksia saada syvempää näkemystä kidutettujen pedofiilien todellisista kohtaloista, sillä turistit ovat kiinnostuneita lähinnä pinnallisista kiertoajeluista ja matkamuistoista.

Joten tällä tavalla koko läntinen maailma pidetään tietämättömänä siitä, mitä Talistanian pedofiileille todella tapahtuu, siitäkin huolimatta että Talistania on virallisesti julistautunut demokraattiseksi valtioksi. Kuitenkin tämä kirja paljastaa, miten syvät kärsimykset pedofiileilla on Talistaniassa. Olin kirjoittautunut Mungkokin yliopistoon opiskelemaan talistanian kieltä ja yleistä historiaa.

Olen aikaisemmin kirjoittanut kaksi tietokirjaa meditaatiosta ja itämaisesta filosofiasta. Nuo kirjat oli kustantanut Suomen suurin kirjakustantaja, Werner Söderström, ja teokset ovat saatavilla useissa Suomen kirjastoissa. Kirjojeni nimet ovat "Meditaation rajattomat ulottuvuudet" ja "Ihmisen henkinen vapautuminen". Olen myös kirjoittanut seikkailuromaanin "Pyhimysten planeetta" KM , joka on myös saatavilla useissa kirjastoissa.

Minua alettiin vainota pedofilian vuoksi syyskuusta lähtien, viikko sen jälkeen kun olin kirjoittautunut Mungkokin yliopistoon. Jotkut ihmiset ilmoittivat minusta poliisille, kun olin maininnut joillekin opiskelukavereilleni olevani Talistanian lakien mukaan pedofiili. Poliisilla ei ollut mitään todisteita rikoksista minua vastaan, joten he eivät vielä uskaltaneet pidättää minua.

Myöhemmin Talistanian poliisi käytti valheellista syyttämistä minua kohtaan saadakseen minut pidätetyksi ja lopulta karkotetuksi maasta ikuisiksi ajoiksi, estääkseen tällä tavoin minua jatkamasta tutkimustyötäni Talistanian pedofiilien oloista ja ihmisoikeusrikkomuksista. Talistanian poliisi toimi kauhealla tavalla minua kohtaan. Yhtäkkiä he pidättivät minut Ottayan McDonald´sista ja sanoivat: Poliisit halusivat tietää jokaikisen yksityiskohdan elämästäni ja sanoivat, että jos edes yksi minun antamani tieto itsestäni on väärä, minut vangittaisiin välittömästi ja viettäisin useita vuosia vankilassa ja minut karkotettaisiin maasta lopullisesti, ilman mahdollisuutta tulla enää Talistaniaan takaisin.

Myöhemmin Talistanian poliisin onnistui julkistaa etsintäkuulutus minusta, käyttäen tekaistua vakoilusyytettä. Minulla oli kuitenkin onnea, kun poliisi ei ensin tiennyt, että olin tehnyt seksiä talistanialaisen vuotiaan Kalung-pojan kanssa, joten valmistauduin opiskelemaan yliopistossa. Minua kuitenkin varoitettiin vakavasti ensimmäisen pidätyksen aikana, että jos poliisi näkee minut edes kerran keskustelemassa alaikäisten poikien kanssa, minut vangittaisiin välittömästi.

Poliisi käski minua olemaan kommunikoimatta muiden kuin yliopistoväen kanssa, sillä heidän mielestään sellaiset ihmiset jotka kärsivät köyhyyttä, nälkää, rikollisuuskierrettä, kidutusta vankiloissa, valtavaa alkoholismiongelmaa tai vainoa, ovat pohjasakkaa, ja heitä tulee karttaa kuin ruttotautisia.

Todellisuudessahan minä aion kirjoittaa pedofilian vastaisen kirjan varoittavaksi esimerkiksi, että seksi alle vuotiaan kanssa väärässä paikassa väärään aikaan johtaa helvetillisiin kidutuksiin vankiloissa.

Jos näistä kuvista tulee jotakin juridista jupinaa, niin aion haastaa oikeuteen koko roomalaiskatolisen kirkon kaikissa niissä maissa, joissa kirkko toimii ja vaatia heitä poistamaan kirkkojensa seiniltä ja sisäkatoista kaikki alastomien poikaenkeleiden kuvat.

Jopa luterilaisessa kirkossa Suomessa Tampereella ovat seinät täynnä Hugo Simbergin maalaamia alastomia noin vuotiaita poikia kantamassa seppeleköynnöstä. Aion tietysti vaatia myös Simbergin kuvat poistettaviksi heti, jos minun kuvieni kimppuun hyökätään. Se oikeusprosessi tulisi jatkumaan vuosia, mutta olisin koko tuon ajan lehtiotsikoissa ja televisiossa!

Ja se kaikki olisi ilmaista mainosta kirjoilleni. Skandaalikirjathan myyvät parhaiten, vai mitä? Lisäksi aion vaatia koko maapallon supermarketteja ja lastenvaateliikkeitä poistamaan mainoksistaan kaikki pikkupoikien uimahousu- ja alusvaatemainokset, koska nehän olisivat aivan samoin lapsipornoa siinä missä minun laillista ja taiteellista alastomuutta esittävät kuvanikin.

Seksuaalisesti provosoivia asentoja voidaan mainosten lapsikuvista löytää vaikka millä mitalla. Katsokaas, niin kauan kuin alaikäiset pojat eivät tee seksiä kuvissani, ne eivät ole lapsipornoa. Mutta jos joku niin väittää ja nostaa oikeusjutun minua vastaan kuvieni vuoksi, teen silloin rikosilmoituksen koko maapallon supermarkettien ja lastenvaateliikkeiden mainoksien pikkupoikakuvista.

Se prosessi tulee olemaan jättiläismäinen, ja nimeni ja kuvani tulee komeilemaan koko maapallon mediassa vuosia, ja saan ilmaista mainostilaa itselleni ja kirjoilleni miljardien eurojen edestä. Ellei poliisi suostu aloittamaan rikostutkintaa lasten vähäpukeisista ja alastomista kuvista viimeisten 20 vuoden ajalta joka kotiin jaetuissa ilmaisjakelumainoksissa, teen valitukset poliisin virkavirheestä oikeuskanslerille ja valtakunnansyyttäjänvirastoon.

Aion ottaa mainoksista kopiot kansalliskirjastossa, johon kirjapainot eri puolilla maata ovat velvollisia toimittamaan mainosaineistonsa, kuten myös kaiken muun julkiseen levitykseen painamansa aineiston. Todistusaineistoa tulee kertymään kaikkiaan satoja kiloja, ja suuret supermarket- ja tavarataloketjut tulevat saamaan raskaat syytteet lapsipornografian levittämisestä, tai ainakin sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuva-aineiston levittämisestä.

Muistakaa, teidän ei ole pakko katsoa sellaisia kuvia, joten minä en ole vastuussa, jos kuvat traumatisoivat teitä. Olette nyt saaneet varoituksen. Niin ikään jos tämän kirjani tekstistä tulee rikosilmoituksia, aion silloin vaatia kirjarovioita eli vaatia lähes kaikissa Suomen kirjastoissa olevaa, luvulla painettua Vladimir Nabokovin "Lolita"-teoksen hävittämistä koko Suomesta, koska siinä kirjassa kuvataan opettajan ja hänen vuotiaan tytärpuolensa rakkaus- ja seksisuhdetta!

Myös kaikkia tieteellisiä tekstejä ja kirjoja, joissa käsitellään edes akateemisesti alaikäisen ja aikuisen välisiä seksisuhteita, aion vaatia poltettaviksi roviolla. Ei muuta kuin paluu takaisin pimeään keskiaikaan ja kirjarovioihin! Mainittakoon, että tiedustellessani puhelimitse asiaa kaunokirjallisten teosten myynti-ikärajoista Suomessa, niin esim. Helsingin Suomalainen Kirjakauppa myy vaikka 9-vuotiaille Lolita-teosta, tai vaikkapa 7-vuotiaille Shere Hiten teosta "Hite-raportti miehen seksuaalielämästä", jossa mm.

Sivulla suorastaan mainostetaan Kiinan vuotiaiden tyttöjen seksipalveluja aikuisille! Suomen kirjastoissakaan ei ole minkäänlaisia kirjojen lainaajien alaikärajoja, ja tämä Shere Hiten teos on saatavilla myös Suomen useimmista kirjastoista! Siispä minäkin voin aivan vapaasti jakaa ilmaiseksi alaikäisille pojille teostani "Pedofiilin muistelmat" kelle tahansa, milloin tahansa ja missä tahansa.

Minä en edes pyydä tuosta teoksestani keneltäkään mitään maksua, enkä edellytä lainaajakorttia! Minun on nyt kerrottava lukijoilleni, millä tavalla päädyin elämässäni Talistanian poliisin kuulusteltavaksi. Olin viimeinkin päässyt Suomessa eroon vaimostani vuonna — olin irroittanut mielessäni siteet kaikkiin turhauttaviin ihmissuhteisiin, joiden koin olevan esteenä elämälleni asettamalleni päämäärälle pyrkiä löytämään uusi tyttöystävä Talistaniasta, kahden kuukauden avioliittoni päätyttyä lyhyeen.

Katuvalot kiilsivät märästä asfaltista, kun kävelin eteenpäin syyskuun pimeässä illassa kapeita pikkukatuja pitkin. Pohdiskelin elämäni kulkua ja suhdetta vaimooni viimeisen vuoden ajalta ja oivalsin, ettei minulla ollut oikeastaan mitään syvempää ihmissuhdetta, eikä se ollut mikään ihme, olinhan viettänyt yksinoloon vetäytyvää elämää enkä piitannut vaimostani paljoakaan.

Hän oli pinnallinen, kärttyisä ja nalkutti usein. Enimmäkseen hän oli kuin painajainen. Olin ottanut avioeron jo kuukausia sitten ja olin viettänyt enimmäkseen erakkoelämää. Palattuani asunnolleni aloin ankarasti pohtia, voisinko Talistaniasta löytää jonkun todellisen sydänystävän.

Olin nimittäin lukenut, että siellä ihmiset ovat täysin erilaisia kuin Euroopassa, välittömiä, kauniita, uskollisia. Otin esiin jokin aika sitten haltuuni saamia lehtiä, joissa kuvailtiin Talistaniaa ja sen ihmisiä. Eräiden sikäläisten lehtien kuvat herättivät minussa voimakasta kaipausta saada itselleni talistanialainen vaimo, sillä tavoin, että muuttaisin pysyvästi sinne ja aloittaisin uuden elämän.

Kärsin pitkän aikaa syvästä masennuksesta, koska minulla ei ollut ketään hengenheimolaista jolle purkaa tunteitani. Sielunelämäni oli kulkenut liiaksi yksipuoliseen suuntaan kun en ollut puhunut juuri kenenkään kanssa pitkiin aikoihin. Soitin vielä samana iltana pieneen matkatoimistoon ja varasin lennon Talistanian pääkaupunkiin Mungkokiin. Seuraava aamu valkeni harmaana ja sateisena, mutta tunsin ilmassa olevan jotakin poikkeuksellisen huojentunutta tunnelmaa.

Oli nimittäin niin, että olin joutunut työskentelemään firmassani tuntisia työpäiviä saadakseni matkarahat kokoon ja peittääkseni kuluni Talistaniassa useaksi kuukaudeksi. Nopeat muodollisuudet Mungkokin passintarkastuksessa ja olin jo kasseineni lentoterminaalin liukuportailla laskeutumassa kohti taksinkuljettajia, jotka piirittivät turisteja ja tarjosivat moninkertaisilla taksoilla kyytejä hotelleihin.

Lento oli kestänyt koneenvaihtoineen noin vuorokauden ja teki hyvää oikoa jäseneni hotellin leveällä vuoteella matkan rasituksista vapautuen. Samana iltana hotellihuoneeni oveen koputettiin. Talistanian syyskuun kuumuudesta ja pimeästä illasta luokseni saapui suomalainen ystäväni Dukhin, jota en ollut nähnyt pitkään aikaan.

Hän oli saapunut Talistaniaan tehdäkseen seksiä nuorten poikaprostituoitujen kanssa. Hän oli kuumissaan, mutta samalla hyvin innoissaan jostakin. Kehottaessani häntä istumaan hän sanoi, että minun olisi heti lähdettävä hänen mukaansa. Näin viime yönä unen, että tulisit siellä kokemaan jotain erityistä, mikä saattaisi auttaa sinua elämässäsi.

Sen vuoksi tulin hakemaan sinua. Tiedäthän, että olen viime vuosina pyrkinyt välttämään paikkoja, joissa on liian paljon ihmisiä», vastasin. Äkkiä minusta alkoi kuitenkin tuntua siltä, että juuri tuona iltana olisi hyvä lähteä ulos ihmisten pariin. Lähtiessämme kävelemään kohti huvialuetta Dukhin puhui ihmetellen: Etkö muista, kuinka mukavaa meillä oli vuosia sitten Vanhat kaverimme eivät ole kysyneet vointiasikaan, kun olet niin kauan ollut poissa kuvioista.

Sinunkin kannattaisi pysyä erossa nuorista pojista. Täällä Talistaniassahan turisti saa 25 vuoden vankilatuomion, jos poliisi löytää turistin vuoteesta alle vuotiaan kanssa. Dukhin oli vaivautuneen oloinen ja sanoi lyhyesti, ettei häntä yksinkertaisesti kiinnostanut keskustella koko asiasta.

Emme puhuneet toisillemme mitään loppumatkalla, mutta keskinäinen jännittynyt ilmapiirimme haihtui astuessamme sisään tivolin kirjavien valojen ja laitteiden ihmemaailmaan. Tunsin heti lumoutuvani tivolin tunnelmasta — siinä oli aina ollut jotakin maagista ja kiehtovaa, joka on vedonnut joihinkin syvempiin tunne-elämäni alueisiin. Vaeltelin Dukhinin kanssa tivolialueella ja koin yhä enemmän haltioituvani kaikista äänistä, tuoksuista ja päättymättömästä vilinästä. Erilaisten laitteiden, arpakojujen ja näytösten pitäjät huusivat eri suunnilta julki mainostuksiaan.

Yli-imelien hattaroiden tuoksu, laitteistojen meteli ja ihmismassojen liikehtintä — se kaikki sai aikaan vahvaa, mystistä itämaista ilmapiiriä ja tuntui tuovan ikään kuin vanhasta jälleensyntymismuistista esiin muinaisia aikakausia, jolloin kokonaiset kansat ja heidän kulttuurinsa elivät täysin toisenlaisissa tietoisuuden tiloissa.

Äkkiä tunsin, kuinka voimakas sähköisesti latautunut ilmapiiri alkoi ympäröidä minua. Katseeni kiinnittyi kuin naulittuna lähistöllä kuljeksivaan hahmoon. Nuori poika, ehkä kahdentoista ikäinen, erottui ihmeellisesti muusta väkijoukosta veistosmaisella olemuksellaan. Tuntui kuin olisin nähnyt hänet joskus kauan aikaa sitten. Nuorukainen pysähtyi ja oli oudon liikkumaton.

Tivolin kaikki muu hälinä ja vilinä hiljeni tajunnassani ja tunsin, kuinka tajuntani alkoi kulkea ikään kuin syvään mietiskelytilaan. Nuorukainen käänsi päätään ja katsoi minua suoraan silmiin. Hetken ajan tunsin aivan varmasti, että hän oli ikivanha tuttavani suoraan jostakin muinaisesta aikakaudesta.

Mieleeni juolahti yhtäkkiä että hänen nimensä on Kalung — ja että se on ollut hänen nimensä jo muinaisuudesta lähtien. Sydämenlyöntini olivat pysähtyä nuorukaisesta huokuvista vahvoista henkisistä virtauksista ja luulin jo kadottavani tajuntani, kun Dukhin lähti viereltäni kävelemään ripeää tahtia kohti nuorukaista. Nuorukainen vastasi jotakin, mistä en saanut selvää. Hän katsoi Dukhinia hetken ja lähti hitaasti kävelemään pois.

Dukhinin saapuessa takaisin luokseni aloin tulla hitaasti takaisin tietoisuuteen tivolin metelistä ja vilskeestä. Tiedustelin häneltä, mistä hän tunsi nuorukaisen. Hänen vanhempansa ovat kuolleet, ja hän asuu suomalaisen enonsa luona täällä Talistaniassa. Eno on aikamoinen sekopää, joka pieksää Kalungia. Ei ole pojalla helppoa, vaikka hän on jo kaksitoistavuotias. Hän on jo vuosia ollut klassinen orpo hylätty katupoika. Hyvä nimi kaverilla, sopii jotenkin hänen olemukseensa.

Ihmettelin, että mieleeni oli tullut hänen oikea nimensä. Kuka tuo nuorukainen mahtoi olla? Tunsin kohtaamisen alkavan jollakin tavoin häiritä heteroseksuaalista luonnettani. Tunsin, kuinka seksuaaliset energiat alkoivat liikkua syvällä minussa. Vaistosin kuitenkin, että olisi syytä pysytellä erossa ihmissuhteiden muodostamisesta talistanialaisiin poikiin, jotta välttyisin turhilta ikävyyksiltä.

Vaeltelin vielä pari tuntia Dukhinin kanssa tivolissa. Dukhin kertoi minulle, että Kalung on ollut luonnostaan poikiin ja miehiin seksuaalista vetoa tunteva jo kahdeksanvuotiaasta saakka, jo pari vuotta ennen kuin hän siirtyi enonsa hoiviin tämän kidutettavaksi. Lopulta tunsin saaneeni kyllikseen tivolista ja ehdotin Dukhinille, että tekisimme vähitellen lähtöä. Kävelimme tivolista ulos ja erkanin Dukhinista puolessavälissä kotimatkaani. Kävelin yksikseni täysikuun valossa ja mietin, mitä Kalungin tapaaminen tivolissa mahtoi merkitä.

Oliko hänen näkemisensä aikaansaama homoseksuaalinen mielentilani lähtöisin Kalungista itsestään — kenties hän tunsi voimakasta seksuaalista vetovoimaa minua kohtaan — tai sitten oli niin, että kokemus oli ensimmäinen pedofiiliseksuaalisuuden herääminen minussa. Kokemus ei ollut minulle itselleni helppo tunnustaa. Toisaalta olin jo oppinut tuntemaan itseäni vuosien saatossa sen verran hyvin, ettei kokemus tullut minulle yllätyksenä.

Ja niin muodoin en tuntenut tarvetta koettaa alkaa tukahduttaa kehoni luonnollisia energioita. Pidensin kotimatkaani ja lähdin kulkemaan vanhalla pientaloasutuksella. Pilvet olivat rakoilleet yötaivaalla, ja kuu loi niihin upean hopeanhohtoisen kimalluksen. Vanhat katulyhdyt loivat salamyhkäisiä, pitkiä varjoja, ja tunnelma tiheni mitä syvemmälle kuljin mäkisille tonteille rakennettujen thaimaalaisten talojen muodostamien epäsäännöllisten kortteleiden keskellä.

Käännyin erään vanhan ränsistyneen aidan kulmauksesta hämyiselle pienelle kujalle. Kujan toisessa päässä näin jonkun istuskelevan katulyhdyn alla - se oli Kalung! Pysähdyin ja tarkkailin häntä nopeasti, oliko hän huomannut minut. Mieleni teki kääntyä takaisin, mutta samanaikaisesti ihmettelin suuresti, mitä hän siellä teki. Näytti siltä kuin hän olisi yksinkertaisesti ollut väsähtänyt omaan kävelemiseensä — ketään hän ei kuitenkaan tuntunut erityisesti odottelevan.

Tein pikaisen tilannearvion; oliko Kalung mahdollisesti ihastunut minuun?

..

: Kalun syvyys yli gay polven saappaat

Kalun syvyys yli gay polven saappaat Ilmainen virustarkistus sexsi homoseksuaaliseen fi
Aikuisen gay mies kalu sukkahousu kuvia Lerssin olin sentään tunkenut takaisin alushousuihin. In build, they are stocky and broad-shouldered, of middling height, except Eero, who is still very short. Below the fields is a meadow, clover-rimmed and cleft by a winding brook; and richly it yielded hay before it became grazing ground for the village cattle. En tiennyt olevani näin ripustautuva, vai ehkä se olikin Anthonyn elämäntapa mikä sai minut haluamaan merkin hänen kuulumisestaan kokonaan minulle…Sen tiesin, että minä olin se säälittävä joka oli täysin hänen vallassaan. Kiirehdin kotiin, en pysähtynyt miettimään edes tarvitsinko kaupasta jotain.
HOMOSEKSUAALISEEN TITS BIG TISSI KALU Anopilta kalua tantra hieronta homo turku
Niin tukala on pääseminen pahan nimen liasta, koska se kerran on tarttunut mieheen. Nousin ylös sängystä ja huomasin yöpöydällä kirjelapun, se oli osoitettu minulle. Henkäisin kai liian lujaa homo kalua miehelle sexsi takana sillä näin raostani Domin nostavan katseensa kuin eläimen joka yllätetään saaliinsa ääreltä. Juttelimme niitä näitä, tai lähinnä minä puhuin ja hän kuunteli kun selitin työstä kaupassa, äidistäni, toiveistani, kaikesta mitä mieleeni juolahti. Katselin Dukhinia suu ammollaan, kun hän selosti, että hän oli jo etukäteen tilannut pojan vuoristomajalleen. Ei minulla eikä, tietääkseni, muillakaan. Tämä kirja on kuin sadun Hannun ja Kertun piparkakkutalo.

Kalun syvyys yli gay polven saappaat

Vaimolle vierasta munaa sex work homo jyväskylä

Vieläpä rakentaessaan pojillensa atriaa laukkutuolille metelöitsi eukko, uhaten heitä uudella pieksiäis-saunalla. But no sooner had they reached the home rise, than a storm broke over their heads; their misdeed had been discovered. Juuri tuo tarkka järjestelmällisyys mikä komerossa vallitsi esti minua ottamasta sieltä pyjamaa. Tullessaan täysi-ikäiseksi poika voi jopa sitten mennä homoliittoon rakastamansa homopedofiilin kanssa, koska Suomen laki antaa siihen mahdollisuuden. So flies the spirit of love around down here, and no one knows from where it comes.