Totuus on kuitenkin se, että se on heidän työtä ja vaatii armottomat valmistelut jotta he näyttävät siltä miltä näyttävät. Monella on silarit ja alapäästäkin häpyhuulet leikattu "pois edestä". Pitäähän kaiken olla tarjottimella ja näkyä. Mutta en hyväksy sitä että yksin katselee, Runkatkoon mielikuviensa kanssa kuinka paljon vaan, mut ei pornoleffojen On minusta vaan surullista että porno vie seksin parisuhteesta. En tajua oikeesti miksi paremmin kelpaa oma käsi kuin nainen?

Siinä sitten olet ilman kun toinen vaan runkkaa Miettii vaan mikä helvetin vika minussa oikein on kun en kelpaa Enkä ole mikään ylipainoinen enkä ruma. Huolehdin itsestäni ja olen tai sanotaan olisin aktiivinen seksissä. Mutta kun ei jaksa ei haluta tai muuta selitystä. Oikein inhottaa mennä kotiin kun tietää mitä siellä on touhuttu.

Tekisi mieli joskus turpaan vetää. En mä ole pitkään aikaan katsonut pornoa.. Juu Juu Älkää pitäkö meitä naisia tyhmänä!!!!!! Vaikka masturboin aina kun silmä vältti, vaimokin päivitteli, miten olen aina valmis seksiin. Kunnes hän pääsi asioista selville ja osoitti inhonsa. Ei hän halua olla tekemisisissä naisen kanssa, joka inhoaa häntä. Älä tongi miehen sielua, jos olet heti iskemässä puukolla. Miehesi tilanne on vaikea. Hän ei ehkä ymmärrä itseään eikä osaa perustella itselleenkään, että hän menettelee kaikin puolin oikein ja normaalisti.

Hän on kuin vasenkätinen, joka yrittää pakottautua oikeakätiseksi, mutta häpeäkseen jää kiinni vasemman käden käytöstä. Jos sitten onkin niin, että käsi voittaa sinut seksissä, onko siitä syytä suuttua miehelle? Pitääkö hänen sitten laskea vaatimustasoaan ja pakottautua rakasteluun? Asia on niin, että seksipakkoa ei ole koskaan kellään. Sinulla ei ole mitään oikeutta esittää vaatimuksia, voit vain valita, kelpaako parisuhde sinulle vai ei. Älä raunioita miestäsi; sinähän rakastat häntä vai?

Kyllä mä rakastan miestäni ja enköhän mä olisi hakenut sen puuttuvan seksin muualta jos ei olisi enää tunteita? Mutta en halua ketään muuta. Olen ehkä käsittänyt jotain väärin kun olen luullut että parisuhteeseen kuuluu seksi eikä se ole sitä että toinen runkkaa yksin ja muuten pihtaa.

Kyllä minua suututtaa jos keskinäinen rakastelu jää pois sen takia et on kytätty pornoa ja siinä tyydytetty itsensä. Mä jos alan "vonkaamaan" tulee tylyt pakit. Ei sitä paljon enää viitsi toista lähestyä jos usein tulee vastaus ei. Siinä on mun ongelma jota mietin. Ja ollaan puhuttu asiasta useita kertoja Halu puolisoa kohtaan voi kadota. Se voi tapahtua ilman näkyvää syytä tai syy voi olla tiedossa lihominen, kaljuuntuminen, vanheneminen, kyllästyminen Siitä voi hyvästä syystä masentua, mutta mieleen ei tulisi suuttua.

Totuus on, että jos rakastelu olisi molemmista kivaa, sitähän tehtäisiin paljon. Ja jos se ei ole toiselle kivaa, miten se voisi olla toisellekaan? Ei se hemmetti soikoon ole mikään rakkaudellinen suhde jos halu puolisia kohtaa vähenee kun miehen karvapeite pään päällä ohenee. Älä ole noin pinnallinen. Eikä hyvään seksiin voi kyllästyä. Et voi mitenkään jatkaa seksitöntä suhdetta ja tuo torjuminen haavoittaa sua ja naiseuttasi aikalailla, joten nyt mies suurennuslasin alle, nauhurit pyöriin olkkarin verhojen taa, tai yksityisetsivät perään, onko mahdollista että pettää tai runkkaa jo addiktion tasolla?

Onhan hänellä jotain velvollisuuksia sinuakin kohtaan, vähintään sitten päättää epätyydyttävä suhde, ennenkuin tuhoaa itsetuntosi. Ei olisi ihme jos itse ajautuisit pettämään tuossa kipeessä tilanteessa, torjuminen tuntuu karseeltta ja syö itsetunnon nopeesti nollaan.

Pornon kattomisessa ei mielestäni oo mitään ihmeellistä, mutta valehtelu on eri asia. Tiedän tuon tunteen, että voiko enää luottaa Kokemuksesta voin sanoa että valheesta jää aina kiinni, ennemmin tai myöhemmin. Niin paljo mulle on viimeaikoina valehdeltu ja valheista kiinni jääty!

Joo eli jokaisen miehen on pakko möläyttää parisuhteen heti alkuun: Katson netistä pornoa ja yleensä myös uutisista vähäpukeisten naisten kuvat. Lisäksi katson myös sarjoja joissa vilahtaa alastonta pintaa. Olis oikein hyvä asia säästäis paljon aikaa että vois jo alkuun diskata noin yliseksuaalisen kaverin ja etsiä jotain kypsempää tapausta josta on muuhunkin kuin seksiseksiseksiseksi - keskeisiin mielenkiinnon kohteisiin.

No ei kai nyt sentään. Rohkeasti keskustelua alusta asti. Lapsellinen asenne kuitenkin sinulla: Meillä vaimon mielipide muuttui jyrkän pornovastaiseksi lasten synnyttyä. Miten juttelu parantaa asiaa? Pitäs miehenki mielipide muuttuu kun lapsia tulee! Onko se hyvä iskä vai paska jätkä joka tuijottaa naisten pimppejä ja runkkailee kun on saanut omat pikku tyttönsä ja poikansa nukkuun?

Neki naiset jota runkkaat on ollu joskus pikkutyttöjä kans mutta jääny ilman huolenpitoo köyhyyden tai muitten ongelmien takia!! Sinun tuheros pitää muurata umpeen lasten tulon jälkeen.

Vankilaan kaikki pornon katsojat. Aloitetaan ratsiat pornoa katsovista naisista, koska heiltä ei liikene myötätuntoa hyväksikäytetyille tyttörukille, vaikka ovat samaa sukupuoltakin. Ei ole kypsä semmonen mies isäksi joka ei pysty toimimaan vastuullisesti ja olemaan esimerkkinä.

Juu vaimonhan on kerrottava lapsille heti jos mies runkkaa. Vastuu on otettava ja se kannettava. Ei lapsille kerrota aikuisten asioita.

Mutta jos tekee maailmaan lapsia, toivoo tietysti että niitä kohdeltaisiin maailmassa hyvin, eikä käytettäisi säälimättä hyväksi. Muutoksen voi aloittaa itsestä luopumalla pornosta. Sitä paitsi masturbointi on luonnollista ja sen voi aikanaan sopivassa iässä lapsille kertoa, että itsetyydytys on normaalia ja lähes kaikki tekee sitä. En arvioi pornon hyväksyttävyyttä sen perusteella, miten se minun pikku parisuhteeseeni vaikuttaa.

Porno on globaalisti epäeettistä ilman että sen parisuhdevaikutuksia otetaan lukuun. Itselleni pornon inhottavuus liittyy siihen, mitä se on ja miten se tuotetaan. Siksi olisi mahdoton kunnioittaa ja rakastaa miestä, jonka mielestä porno on hyvä juttu.

Mua ei häiritse kumppanin itsetyydytys enkä utele mitä silloin ajattelee. Se on hänen asiansa. Porno taas ei ole yksityisasia. Se ei tapahdu päässä vaan tuotetaan maailmassa oikeilla ihmisillä. Tuo on oikea ongelma, myönnetään. Hyväksytkö miehellä muuten lenkkarit, T-paidan ja älykännykän? Nekin on mahdollisesti valmistettu epäeettisissä oloissa. Porno ei ole välttämätöntä, kuten vaatteet ja kengät ovat. Aasian tehdastyöläisten oloja pyritään valvomaan ja parantamaan.

En kuitenkaan tarkoita pornon epäeettisyydellä pelkkää tuotantotapaa, vaan tuotetta itsessään. Tuote itsessään on epäeettinen, vaikka se yritettäisiin tuottaa niin eettisesti kuin mahdollista. Seksi ja seksuaalisuus on luonteeltaan yksityistä. Porno ei ole yksityistä, siinä päinvastoin juhlitaan julkisella häpäisyllä. Vaatetehtaan työläisenä toimiminen ei ole työläisen loppuelämän kannalta niin leimaavaa kuin pornotyöläisen työ.

Porno ei nykyään edes häviä minnekään, vaan menneisyys on aina mahdollista kaivaa esiin. Menneisyyden virheestä joutuu yksityinen ihminen siis kärsimään kohtuuttomasti. Moni katuu, mutta sekö katsojaa liikuttaa. Ei hän välitä vähääkään, vaikka esiintyjää olisi nuoren ikänsä ja ymmärtämättömyytensä vuoksi kusetettu. Itse hän ei missään tapauksessa haluaisi esitellä penistään ja peräaukkoaan netissä koko maailmalle, mutta se ei estä häntä väittämästä, että pornossa esiintyvät ovat täydessä ymmärryksessä ja omasta halustaan mukana.

Pornon katselu sinänsä on minusta ok sillä ehdolla, että se EI vaikuta pariskunnan yhteiseen seksielämään. Useimmitenhan se tietysti vaikuttaa, ainakin heikompilibisiin miehiin.

Meillä asia hoidetaan niin, että pakotan mieheni halutessani tyydyttämään minut, vaikka hän ei itse saisi seisokkia eli tod.

Toimii suhteellisen hyvin, suosittelen! Miehelle naisen yksipuolinen tyydyttäminen on tylsähköä, joten tavallaan mies aina nauttii itse oman rangaistuksensa, jos on tullut runkkailtua. Vain mieletään sairailla ihmisillä toisen runkkailu oikeuttaa rangaistuksen antamiseen.

Voit siis miettiä oletko ihan terve. Nyt ei ole lääkityksesi kohdillaan. Eli jos miehinen kunto ei kanna seuraa siitä rangaistus? Mikä rangaistus siitä seuraa, jos kunto ei kestä työstressin, verenpaineen tai vaikka masennuksen vuoksi? Mistä muuten tunnistat, että minkä kulloinkin on syy kunnon romahtamiseen, vai rankaisetko ihan varmuuden vuoksi.

Jos joku mies sattuisi toteamaan jotain noin ajattelematonta, niin "päivystävä feministi" tekisi heti suur hälytyksen sovinismista. Ymmärrätkö aivan tahallasi väärin? Kuten totesin, olen psyykkisesti terve, kuten myös fyysisesti. Ja ylipäätänsä jos joku on kanssasi eri mieltä, tuomitsetko tämän aina mieleltään epävakaaksi? Oli kyllä ehkä hölmöä ja turhan jyrkkää käyttää tässä yhteydessä termiä "rangaistus", kun nyt se yksi sana näköjään valtaa joidenkin päät.

Olisi pitänyt käyttää termiä "vastuunkanto" tms. Jos hän on runkannut, niin ok, hän saa silti olla seksuaalisesti kanssani. Jos hän ei ole runkannut, niin ok, voimme olla yhdynnässä keskenämme. Jos tämä todella jollekin on ylivoimaista, suhteen perusta oikeasti rakoilee. Meillä on asia keskusteltu auki jo aikaa sitten ja useaan otteeseen. Kommunikointi suhteessa on tärkeää. Eli tiedän, kuinka aktiivinen tämä on seksuaalisesti. Eli meillä on sovittuna vähimmäiskerrat sille, montako kertaa tietyn aikavälin aikana harrastamme yhdessä seksiä tai vaihtoehtoisesti mies tyydyttää minut.

Jos emme olisi tehneet tällaista toimintamallia, uskon, että meillä olisi ongelmia. Aivan kuten tälläkin palstalla huomaa, miten monet naiset ovat hajoamassa miehen seksikäyttäytymisen vuoksi. Minä en marttyyriksi ryhdy ja toivon, etteivät muutkaan. Järjen käyttö on sallittua. Jos joku asia ei toimi, niin ei se sillä korjaannu, että odotellaan ja huokaillaan ja kärsitään.

En ymmärrä tahallani väärin. Tämä ja tuolla jäljempänä oleva kirjoitus selittääkin näkemystäsi jo paljon selkeämmin ja antaa siitä aivan toisen kuvan. Alkuperäinen kirjoituksesi sisälsi ajatuksen seksin käyttämisestä rangaistuksena, mikä on intiimin asian käyttämistä toista alistavana tekijänä. Tämä ajatus on mielestäni sairas. Seksuaalisuus on mitä suuremmassa määrin kunkin itsensä henkilökohtainen herkkä perustarve, johon ulkopuolinen "väkivaltainen" puuttuminen on väärin.

Kuten itse totesitkin sanavalintasi oli huono. Olisiko ollut ymmärrettävyyden nimissä parempi puhua yhteisestä vastuusta ja halusta tuottaa hyvää parilleen puolin ja toisin?

Kirjoituksesi ja sen selityksen jälkeen minun on tunnustettava, että tunnut suvaitsevalta, sekä fyysisesti että etenkin henkisesti terveeltä.

Toivoisin tälläisten tasapuolisten ja järkevien mielipiteiden esiintyvän tällä palstalla useamminki. Valitettavasti alkuperäinen viestisi oli huonosti muotoiltu, mikä selvästi vaikeutti sen ymmärtämistä sekä antoi täysin väärän kuvan sen sisällöstä. Onneksi tämäkin saatiin nyt selvitettyä. Kauhea rangaistus, että joutuis naisensa tyydyttämään, huh huh.

Jos naisella on kuukautiset, niin pakko antaa vähän poskihoitoa joka päivä. Runkkaus on itseaiheutettua, kuukautiset eivät. Mieskö hermostuu, kun pitäisi huomioida toinenkin eikä vain sitä omaa heppiä? Ei sillä ole mitään merkitystä. Eli poskihoidon antaminen on mahdottomuus kun on kuukautiset? Toiminta on ihan yhtä itsekästä ja yhtä vähän itsekästä kuin se, että mies runkkaa itsekseen yhteisseksin sijasta. Parisuhde on kahden ihmisen suhde ja siihen kuuluu myös seksuaalinen kanssakäyminen.

Jos mies jättää naisen seksuaalisuuden huomioimatta pornon takia, kyseessä ei ole terve ja kestävä parisuhde. Suhteessa on huomioitava myös toisen seksuaalisuus. Mutta koska näin tuppaa monilla käymään, on periaatteessa miehen velvollisuus huolehtia joka tapauksessa naisensa tarpeista.

Eli mies voisi tyydyttää naisensa ilman runkkailua perinteisesti, mutta jos tämä päättää valita runkkaamisen, niin hän saa joka tapauksessa tyydyttää naisen.

Meillä tähän on päädytty, koska suhde on muutoin täysin loistava ja olisi järjetöntä ja kauheaa antaa sen murentua seksiasioiden vuoksi. Eli kunhan vain mies huolehtii myös naisen seksielämästä, kaikki on loistavasti. Edelleen, suosittelen muillekin pariskunnille! Onko ne jotenkin toisensa poissulkevia, niinkö yrität kysymällä väittää?

Seksi ja rakkaus ei aina kulje suoraan käsi kädessä, addikteilla varsinkaan. Kai rakkaudettomat suhteet loppuu aika helposti, miksi sellaiseen näkisi vaivaa kompromisseilla tai muutenkaan?

Se että toinen tai molemmat parisuhteen osapuolet tyydyttävät itseään ei kyllä poissulje molempien välistä rakkautta. Saatko seksissä rakkautta kumppanilta? Miten pinnallisesti kumppani suhtautuu seksiin, onko se vain tyydytystä vai enemmän? Lopeta kumppanisi kyttääminen ja kasva henkisesti aikuiseksi. Lisäksi kasvata itsellesi normaali itsetunto niin toisen masturbointikaan ei enää haittaa. Ei sillä ole mitään väliä jos miehesi katsoo pornoa.

Elämässä on oikeitakin ongelmia ja tämä ei ole yksi niistä. Kyllä sellanen ajaa itsetunnon aika alas ihan turha muuta väittää. Edellisessä suhteessani harrastimme harvoin seksiä, koska mieheni katsoi niin paljon pornoa. Minun kanssa oli hankala saada seisokkia aikaiseksi. Ja silti minut torjuttiin. Muistan, kun kerran nettimme oli viikon ajan jostain syystä poissa käytöstä. Hän hankki korvikkeeksi jonkun pienen käsikonsolin, jolla voi pelata pelejä ja mennä langattomasti nettiin.

Se kädessä hän sitten katsoi pornoa ja runkkasi 20cm x 20cm kokoiselta ruudulta. Jestas, mitkä vihat minulle tulee vieläkin pintaa kun ajattelen häntä. Hän sai totta tosiaan silloin vuotiaan nuoren naisen kadottamaan itsetuntonsa.

Siihen aikaan monesti kirjoitin tänne ja sain vastaukseksi, että "lopeta se kyttääminen, pornon katsominen on ihan normaalia," tai että "osta seksikkäitä hepeneitä ja ota mieheltäsi useammin suihin..

Eräänä päivänä monen vuoden yhdessä asumisen jälkeen minulle riitti. Hän ei enää osoittanut minua kohtaan minkäänläistä seksuaalista kiinnostusta, vaikka jatkuvasta torjumisesta johtuen panostin entistä enemmän ulkonäkööni pitäen itseäni hyvin hyvin laihana väkipakolla ja käyttäen paljon rahaa kosmetiikkaan yms alusvaatteisiin. Sain tietää, että hän oli muutama kuukausi takaperin käynyt ulkomailla ollessaan strippiklubilla ja silloin minulla vain naksahti.

Ei se itse strippiklubi vaan se, että miksi hän haluaa kyllä muita naisia katsella klubeilla, lehdistä, pelikonsolista, internetistä, puhelimestä mutta ei minun naisensa!!!

Jätin hänet ja päätöstä en kadu. Olen nähnyt hänet viimeksi päivänä, jolloin hän muutti pois. Ja ikävä ei ole. Nykyään minulla on maailman ihanin mies, jonka kanssa olen nyt asunut kolme vuotta. Harrastamme seksiä lähes joka päivä ja molemmat saavat tuntea olevansa haluttuja. Kehumme ja ihailemme toisiamme. Nykyinen mieheni ei tiedä ikävästä edellisestä parisuhteestani, mutta oma-aloitteisesti hän kerran aloitti keskustelun, kuinka hänen mielestä pornon katsominen ja runkkaaminen parisuhteessa on typerää; miksi ei voi harrastella oman kumppanin kanssa?

Mieheni jatkoi, että hän ihmettelee miksi ihmeessä hänen ystävänsäkin lataavat pornoelokuvia kotikoneelle kun olisi oma nainen jolle voisi tehdä vaikka mitä taikoja HYvät naiset, älkää tehkö samaa virhettä kuin minä, eli jääkö murehtimaan pornon töllääjän kanssa samaan nurkkiin.

Minä menetin oman itsetuntoni ja liian monta nuoruusvuotta siihen, että katselin itseäni peilistä vihaten itseäni ,että minussa on varmasti jotain vikaa kun mieheni haluaa ennemmin omaa kättään kuin aitoa elävää naista. Herranjumala, nyt alkoi melkeen pelottamaan. Olisin nimittäin voinut kirjoittaa täysin saman tekstin, niin tarkalleen se kuvaa omaa tilannettani. Näitä palstoja ei todellakaan pitäisi lukea.

Täältä olen vain saanut käsityksen siitä, että minussa on oltava jotain vikaa. Jos ei fyysisesti niin vähintäänkin henkisesti, olenhan sairas kyttääjä ja mustasukkainen nuija, ja hei, kaikki miehethän katsoo sitä pornoa.

Se on pelkästään luonnollista tai jos ei muuta niin ainakin se on minun vikani. Niihin aikoihin seksiä vielä oli enemmän kuin tarpeeksi. Pikkuhiljaa porno todella korvasi minut, nykyään jos seksiä edes on jos hän saa tappinsa ylös , siemensyöksystä ei ole tietoakaan. Paitsi jos laitetaan porno pyörimään. Varmaan ei ole kenellekkään epäselvää, miksi minusta on tullut järkyttävän epävarma itsestäni, ahdistus ja riittämättömyyden tunne kuuluu jokaikiseen päivääni.

Miten helvetissä voisin olla vertaamatta itseäni niihin tyttöihin niissä elokuvissa, kun mieheni kiihottuu kyllä niistä mutta ei juuri nimeksikään minusta? Häpeäkseni olen jopa syömishäiriön itselleni kehittänyt, niin paskalta tämä tuntuu, niin kipeästi haluan olla hoikempi ja "haluttavampi". Haha, oikeasti, olen käsittänyt ettei muuta ole tarjolla, että vika on vain minussa ja minun pitää muuttua. Eli elää puutteessa, olla hoikka ja laitettu, ostella seksikkäitä alusvaatteita jotta mieheni ehkä soisi kehun tai katseen minuunkin.

Voi elämä, olen niin saakelin typerä!! Kiitos kiitos kiitos ja kiitos että kerroit tarinasi täällä, jotenkin minäkin sain nyt boostin tehdä asialle jotain. En todellakaan halua tuhlata parhaita nuoruusvuosiani tällaiseen paskaan, jos kerran parempaakin on tarjolla. Jos ei miestä niin edes sitten yksin.

Niin monet itkut on asian tiimoilta itketty, ei enään kiitos! Mutta valtava kiitos sinulle viestistäsi!! Minäpä taidan siirtyä kohti parempaa huomista ;. Mukavaa jos viestistäni oli sinulle jotain apua: Toivottavasti se tosiaan pistää sinut miettimään haluatko totta tosiaan olla ikuinen kakkonen pornolle ja sairastaa syömishäiriötä itseinhossa, vai haluatko normaalin tasapuolisen suhteen, missä sinun ei tarvitse jatkuvasti töissä ollessasi huolestuneena miettiä mitä se mies nyt on siellä kotona tekemässä.

Toinen asia mitä usein olen tähän porno-aiheeseen liittyen ajatellut on sen katsomisen lopettamisen vastentahtoisuus miehillä. Edellisessä suhteessani minä itkin, rukoilin, masennuin, raivosin, riitelin, laihdutin, menetin ruokahaluni jotta mieheni huomaisi, että porno todellakin loukkaa minua ja haluan sen loppuvan. Keskustelimme asiasta aina uudelleen ja uudelleen, mies lupasi ettei katso, mutta sitten jäikin taas kiinni.

Mielestäni on kummallista, että miksei muka voi lopettaa tuollaista "harmitonta harrastusta" oman rakkaan avovaimonsa vuoksi jos toinen toistamiseen anelee että lopeta? Esimerkiksi jos minä dildottaisin itseäni joka päivä ja mieheni sen vuoksi tuntisi jatkuvaa alemmuuskompleksia itkien, raivoten, masentuen niin en kyllä keksi mitään syytä miksi en muka voisi lopettaa muovisen kapulan työntämistä sisääni. Kiteytettynä siis, kyllä vaan porno taitaa olla aika kova riippuvuus aika monelle miehelle kun sitä ei vaan voi lopettaa.

Toisekseen olen miettinyt oman kumppanin ihailua. Minä ihailin edellistä miestäni aina. En vilkuillut ketään toista, enkä fantasioinut kenestäkään. En vain näe siinä mitään kiihottavaa. Mielestäni on kummallista, miksi pitää katsoa televisiosta jonkun toisen vartaloa kun sinulla olisi käsivarsillasi ihka aito ihminen? Myös jotkut ystäväni eivät aikoinaan ymmärtäneet pornon aiheuttamaa mielipahaani.

Hekin sanoivat, että se on ihan normaalia ja että kaikki miehet että naiset he itsekin sitä katsovat ja masturboivat välillä yhdessä sekä erikseen. Ja kehoittivat vain että voisimme myös mieheni kanssa yhdessä sitä katsoa ja voisin hankkia uusia hepeneitä. Ja toisekseen me kaksihan olemme siinä hetkessä toisiamme katseltavana, miksi siihen tarvitsisi muka jotain muuta vielä?! Myönnän, että minussa on myös hiukka mustasukkaisen vikaa.

Mutta osaan käsitellä sitä. Ja kyllä se vähän on kumppanistakin kiinni. Julianna, jätä se mies. Vaikeata se varmasti on, mutta usko pois se ei muutu! Ja syömishäiriösi vain pahentuu kun joudut kilpailemaan sellaista vastaan mitä et voi voittaa. Minä olen nyt jo vuotias, mutta uskallan sanoa ihan ääneen, että mieluummin olisin koko elämäni ypöyksin kun asuisin pornorunkkarin kanssa. Jos mieheni osoittaa joskus merkkejä siihen suuntaan hän saa luvan lähteä samantien. Hän vollottaisi, että hänen pitäisi riittää sinulle ihmissuhteeksi ja sielun virkistykseksi.

Miksi et voisi jäädä kotiin hyvillä mielin? Ei kukaan kuole, jos ei pääse neljän seinän sisältä tapaamaan muita ihmisiä. Kun tärkeästä asiasta pitää luopua, siihen pitää olla perusteltu syy pelkkä itkuisuus ei riitä syyksi. Aivan täysin eri asia, sitä ei voi mitenkään verrata itsetyydytykseen. Tässä on kyse seksistä. Henkilön itsetyydytys ei kuulu sulle paskankaan vertaa!

Jokaisella on oikeus ja itsevaltius omaan kehoonsa. Luulisi noin päivänselvän asian tajuavan. Toki jos lähtisin usein ulos kodista tapaamaan kavereita siinä määrin, että se vaikuttaisi minun ja mieheni välisee yhdessä oloon niin kyllä jättäisin menemättä ystävien kanssa. Jos vaikka aina valitsisin enemmin ystävien seurassa olon, kuin mieheni kanssa, toki hän saisi loukkaantua ja olisi hyvä pohtia miksi oman miehen seura ei kelpaa.

Minä en halua tehdä mitään mikä loukkaisi rakastani. Siksi minun on niin vaikea ymmärtää miksi miesten on niin vaikea lopettaa pornon katsomista, jos se musertaa oman vaimon mieltä niin kovin?

Lisäksi om asenteeni seksuaalisuuten on, että aidon ihmisen kosketusta ja tositoimia ei voita mikään. Siksi en lue kiihottuneena mitään roskaromaaneita yms katso pornoa.

Mielestäni oman mieheni tuoksu ja kosketus on aivan vastustamatonta. E voisi kuvitellakaan, että ennemmin valitsisin masturboinnin kun mieheni kanssa doggy stylen.

Lopputulokseni on edelleen; valtaosa ei kaikki! Heistä ei ole tositoimiin. Omasta miehestäni huomaa kaukaa, että hän on maskuliininen herrasmies. Hän hemmottelee minua ja kohtelee naisena. Saan loputtomasti huomiota, eikä sitä todellakaan tarvitse kerjätä. Mieheni on viriili ja kiinnostunut minusta. Ja sama pätee tosinpäin. Verraten siis edelliseen pornohullu-mieheeni ero heidän välillään on suuri. Siinä missä eksä halusi yksin runkata tietokoneen ruudulle haluaa nykyinen mieheni puuhastella kanssani.

Eroja siis miehissä on. Miettikää naiset ihan totta onko kivaa kiduttaa ja riuduttaa itseään epävarmuudessa ja mustasukkaisuudessa? Välttämättä suurin osa teistä ei edes oikeasti ole mitään yyber mustasukkaisia henkilöitä, mutta totta hitossa jatkuva kilpailu mahdottoman kanssa aiheuttaa vaikka minkälaista luonnehäiriötä ainakin minussa aikoinaan aiheutti.

Huomattavaa tässä on se, että kummassakaan miehessä ei ole mitään vikaa mutta sinulla on käyttöä vain toiselle. Parisuhteelle saa asettaa mielivaltaisia vaatimuksia, mutta kenenkään ihmisen velvollisuus ei ole täyttää niitä. Meillä on vapaus valita mutta ei vapautta painostaa toista muuttumaan. Minun oli hankala erota edellisestä miehestäni, sillä hän koko ajan vakuutteli, ettei katso pornoa, vaikka katsoi.

Päätös erosta oli vaikea, sillä ajattelin, että onpa tyhmää erota sellaisen syyn takia. Porno kuitenkin häiritsi minua ja seksielämäämme niin paljon jatkuvasti, että ero oli kohdallani väistämätön.

Halusin olla haluttu ja mielestäni jokaisen vuotiaan tulee myös saada sitä kokea olevansa. Edellinen mieheni ei halunnut muuttua ja minä en jatkuvista yrityksistäni huolimatta pystynyt sopeutumaan olemaan kakkosvaihtoehto. Tuo on totta, että meillä jokaisella on vapaus valita kumppaninsa. Yhtä lailla kun en halua miehekseni pornoa töllöttävää vässykkää, en myöskään halua esimerkiksi tupakoitsijaa miehekseni, sillä edellytän itseltäni, sekä mieheltäni panostusta terveellisiin elämäntapoihin.

Meillä ei onneksi ollut yhteisiä lapsia, joten ero oli siltä osin helppo. Ja miten niitä lapsia olisi voinut tehdäkään, kun siemensyöksyjä ei minuun tullut. Ero tuli ainoastaan minulle kalliiksi, kun jouduin ostamaan asuntomme kokonaan itselleni. Kyllä hän varmasti muuten olisikin ollut kelpo kumppani, mutta minä ainakin tarvitsen parisuhteeseeni kunnollisen intiimielämän, mikä erottaa sen tavallisesta kaveruudesta.

Minä haluan olla miehelleni se Tähti. Erostamme on nyt kuusi vuotta. Minkälaista elämämme olisi tänä päivänä jos emme olisikaan eronneet?

Voisin vannoa, että ei ainakaan minua kohtaan yhtään tyydyttävempää ja olisin edelleenkin itseinhokierteessä. Minulla olisi varmaan silikonirinnat ja täytetyt huulet kyllä, niitäkin minä harkitsin, jotta kelpaisin hänelle!

Tavallaan olen aina hieman kadehtinyt ystäviäni, jotka sanovat, että "Hyvä vaan jos mies katsoo pornoa niin ei ole koko ajan kimpussa kiehnäämässä. Minusta on vähän tyhmää, että molemmat hipelöivät itseään omissa nurkissaan fantasioidessaan muista, kun voisivat oikeasti harrastaa seksiä keskenään kunnolla. Enää en myöskään säti itseäni sairaalloisen mustasukkaiseksi mitä ennen tein. Luin aiheesta paljon ja yritin hyväksyä toisen luonteen. Se ei kuitenkaan auttanut.

Sitten tajusin, että minä en ole sairaalloisen mustasukkainen vaan miehen käytös ruokkii mustasukkaisuuttani. Se oli liikaa, että töistä tullessani olohuoneessamme oli joku vaalea nainen live web kameran kautta miehelleni levittelemässä ja mieheni puolestaan itseään hänelle paljastamassa muna kovana kädessä. Se nainen, joka ihan aidosti tuollaisen näyn pystyy sulattamaan ilman minkäänlaista pistosta sydämessään on hatun noston arvoinen. Minäkin olen kerran lopettanut suhteen pornon vuoksi.

Ei ollenkaan mitätön syy. Tai voiko edes sanoa pornon vuoksi, kun mies oli valmis jättämään pornon pois repertuaaristaan jos saisi pitää minut. Mutta en halua miestä, joka vain "pidättäytyy" pornosta, haluan miehen joka ei välitä pornosta itsekään ja joka ymmärtää, mitä vikaa pornossa on. Tiedät vallan hyvin, mistä tässä keskustelussa on kyse. Ellet tiedä, lue uudelleen. Tässä on kyse parisuhdeasioista. Luetun ymmärtäminen on tärkeä taito. Hohhoi, mies kattoo pokea ja runkkaa. Entäs sitten, kaikkihan tekee niin.

Ja ne jotka ei muka tee niin valehtelee. Jos asia on ongelma niin mietippä oisko siellä omassa sängyssä tarjolla jotain mielenkiintoisempaa kuin porno. Jos on niin voin taata että katselu vähenee huomattavasti huom! Katso itse peiliin jos mitään siellä näet. Onko se sun vaimon syy ettei sängyssä tapahdu mitään muuta kuin perusseksiä? Kannattaisi kehittää se oma seksielämä huikeelle tasolle ihan itse.

Varmaan vaimoasikaan ei loukkaa että porno ajaa edelle mitä huikeaan seksiin tulee, vaikuttaisiko haluihin sua kohtaan. Anteeksi vain mutta täytyy todeta että ei herran jumala sentään miten tiukkapipo olet. Itse olen melko aktiivinen enkä enää nuori mutta ihmettelen sitä että hyväksytään miten masturboidaan pornoa nimenomaan tsiigaten muiden sukupuolielimiä kuvitellen millaista niitä olisi naida, menee siinä jokin uskollisuuden raja rikki.

Kukaan ei kiellä etteikö itse porno, action kiihota mutta jos pointti on katsella muiden värkkejä, on jotenkin ällöttävää ettei oma riitä, ja mielenkiintoi muita kohtaan on niin suuri joten miksi olla väkisin parisuhteessa yhden kanssa kun naitavana on livessäkin koko maailma ;. Porno nyt vain vie usein miesten halut. Ja kun nainen saa tästä liiallisuuksiin menevästä harrastuksesta tietää ja tai mies haluaa naiseltakin vain tyydytystä, alkaa nainen menettää vetovoimaansa mieheen.

Uskokaa huviksenne, seksuaalisuus on hyvin haavoittuva alue. Pornossa naisena mietityttää ovatko näyttelijät alistettuja. Hyvännäköisiä miehiä on melko vähän pornossa, aika lailla saa kelata: Ääntely on teennäistä, lähinnä naurattaa, parempi laittaa äänet veke: Mietityttää riittääkö miehille mikään jos naisten ulkonäkö on tärkein asia! Nykyaikana taitaa olal tärkeintä miltä näyttää tissi ja perse.

Toisaalta jos miehestä nimenomaan nämä mallinaiset on se juttu joka kiihottaa, voisi ajatella että mies on melkoisen pinnallinen eikä muutenkaan makuuni. Siinä vaiheessa kun oma kyllästyttää, porno on varmasti hyvä vaihtoehto pettämiselle, mutta ei se estä parisuhteen kuolemista, voi pahimmillaan ajaa siihen ettei oman seksielämän eteen tehdä enää töitä, runkkaillaan vain pikatyydytys itselle, onko se "yrittämistä".. Välillä ei tee mieli edes yrittää lähestyä miestä kun pelkää niitä pakkeja.

Ne jos mitkä lyövät maahan ja syvälle. Alkaa miettimään omaa naisellisuuttaan ja viehättävyyttä. Sillon harvoin kun sitä seksiä enää on se tyydyttävää ja hyvää. Mutta minä haluaisin enemmän kun kerta viikossa.

Seksin ja pornon täyttämä media on oikeasti pahempi kuin ajatellaan. Pari kuukautta sitten TV: Juontaja totesi, että nykypäivänä sitä kuvaa tuskin enää nähdään erityisen eroottisena ja kiihottavana. Kauneusihanteet ovat muuttuneet pornon yms. Kuvan nainen oli pienirintainen, keskivartaloltaankin ihan tavallinen, missään ei ollut mitään erityisen korostettua. Se, mikä riitti ennen kiihottumiseen, ei nykyään enää riitä. Nykyajan pornoärsykkeet ovat turruttaneet aivoja. Eli jos pornolle paljon altistunut mies harrastaa seksiä kumppaninsa kanssa, hän saattaa tällöinkin kuvitella pornokohtauksia mieleensä, jotta saisi seisokin pidettyä.

Vaikka mies ehkä haluaisi, että oma nainen riittää seksuaaliseen kiihottumiseen, tämä ei pysty kontrolloimaan asiaa. Pornossa on aivoille ärsykkeitä tavallaan ylimäärä. Aluksi se voi piristää, mutta aiheuttaa lopulta ongelmia normaaliin seksuaaliseen kanssakäymiseen. Muistuu lukion biologiasta vertailtava asia. Jos lintuemon munimista munista otetaan yksi pois ja korvataan se jättikokoisella epäaidolla munalla, lintuemo alkaa keskittää kaiken enrgiansa siihen jättimunaan ja hylkää ne omat munansa.

Pornokin on tavallaan sellainen ylikorostunut ärsyke, jonka rinnalla seksi kumppanin kanssa ei tunnu enää miltään. Tarvitaan se jättimäinen ärsyketulva, että saadaan kiihottuminen aikaan. Pikkuhiljaa tilanne alkaa parisuhteessa vaikuttaa naisen itsetuntoon ja sen jälkeen miehen itsetuntoon ja soppa on valmis. Kannattaa oikeasti yrittää saada se mies pois sieltä pornon äärestä, jos vain mahdollista.

Keskustelette asiat halki ja laitatte vaikka tietokoneeseen "lapsilukon" aikuisviihteen osalta ja vain nainen tietää koodin. Älykännykkää onkin jo vaikeampi kontrolloida, joten pelisäännöistä sopiminen kannattaa.

Lääkkeesi on paljon pahempi kuin tauti. Ei parisuhde ole noin tärkeä asia. Mistäs asioista itse olisit valmis luopumaan? Ainiin, mutta eihän sinun tarvitse, kun olet jo täydellinen ja se mitä sinä itse teet on standardi johon verrataan muiden tekemiset. Taitaa lintuemo tosiaan alkaa keskittyä siihen naapurin jättimunaan ja moralisoi täällä muita. En moralisoi, vaan yritän avata ongelmaa.

Halauan auttaa niitä, jotka haluavat ottaa apua vastaan. Jos olet pornoriippuvainen mies, joka on valmis heittämään parisuhteensa roskiin pornon takia, niin eihän se minulle kuulu. Aivan sama, et ole minun mies. Mutta minun mieheni tekemiset kyllä kuuluvat minulle.

Näin se vain on, että porno vaikuttaa parisuhteessa myös naisiin. Porno on tärkeämpi kuin parisuhde? Oletko ikinä ollut kunnollisessa parisuhteessa? Odotahan vain, kun vartut. Jos asenne on tuollainen, sinun ei ainakaan vielä kannata tuhlata toisen osapuolen aikaa edes hakeutumalla parisuhteeseen. Lapset ovat aikuisuuden kynnyksellä. Sitten olen todella, todella pahoillani. Jos tuo on totta. Et taida olla kovin onnellinen suhteessasi.

Että porno on parisuhdetta tärkeämpää. Aikanaan lapsesikin tulevat varmasti arvostamaan sinua kovasti siitä että opetit heidät tuhoamaan parisuhteensa. Luopuisitko ystävistä, jos aviomies haluaa, että hän riittää sinun ainoaksi ihmissuhteeksesi?

Ovatko ystävät siis parisuhdettä tärkeämpiä? Väittäisin, että lopettaisit parisuhteen, jos se äityisi noin ahdistavaksi. Tai sitten tapaisit ystäviäsi salaa huonolla omallatunnolla. Tai sitten tapaisit ystäviäsi hyvällä omallatunnolla ja käskisit siippaasi muuttamaan asennettaan. En kuole, jos luovun siitä, mutta en voi ymmärtää, miksi siitä pitäisi luopua. Sinä sanoit täsmälleen näin: Ok, tässä on nyt semmoinen pikku juttu, että käsittelemme aihetta vähän eri näkökulmista.

Itse käsittelen aihetta tästä näkökulmasta, mitä tuo yksi kommentoi: Et voi tosissasi väittää, ettei toi olisi miehen vika. Jos oma kikkelisi ei pornosta häiriinny, eli naisenkin kanssa seisoo, niin mikäs siinä sitten. Olen sitä mieltä, että pornokeskustelu menee yleensä täysin hakoteille, koska ihmiset hätäilevät johtopäätöksissään ja vetävät kausaalisuhteita mutulla.

Naiset menettävät järjestään mielenkiinnon miehiinsä ilman pornoakin. On muuten monin verroin yleisempää kuin toisin päin. Miehet sitten syyllistävät vaimojaan. Olen siinä keskustelussa naisten puolella: Jos miehet menettävät mielenkiinnon vaimoihinsa, asenteeni on sama: Kenenkään ei ole pakko haluta seksiä. Minusta se vaikuttaa olevan toistepäin. Onko sinulla jotain luotettavaa tutkimustietoa asiasta?

Vai pohjaatko sen omiin ajatuksiisi? Niinhän se on, että kenenkään ei ole pakko haluta seksiä, totta. Mutta jos seksielämä väljähtää toisen osapuolen itsetyydytyksen takia, alkaa helposti miettiä onko suhteessa järkeä jos toista ei kunnioiteta senkään vertaa, että yrittäisi olla toisen kanssa.

Jos minulla olisi niin itsekäs ja välinpitämätön mies, heivaisin pihalle ja sanoisin että tervemenoa, mene naimisiin pornotiedostojen kanssa ja kasvata pornotiedostolapsia, minä kasvatan oikeat lapset. Tee lapses saippuasarjoilla ja kasvata saippuasarjalapsia. Miehillä samaa muutosta ei ole näkyvissä. Miehillä halun puute näkyy enemmän vasta eläkeiässä. Naisten halun puute esiintyy tasaisemmin eri ikävaiheissa. Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa, yksi niistä on tämä: On OK, että ampumisista ja veren lentämisestä tehdään hidastettuja ja kaikki yksityiskohdat näkyvät.

Sen sijaan pidän normaalin aviopuolison tapaan heteroseksistä, mutta ymmärrän että sen enempää minä kuin puolisonikaan emme ole enää ihan parikymppisiä emmekä nuoruuden mitoissa. Voin kuitenkin kuvitella itseni vuosia taaksepäin katsomalla kauniiden miesten ja naisten välistä toimintaa. Minulla on myös valinnan vapaus jättää katsomatta sellaista mikä minua ei kiinnosta.

Väitän, että pornon kulutuksen kasvu on saanut aikaan myös myönteisiä asioita seksuaaliterveyden alueella. Ja pornon leviäminen on ollut osa tätä kehitystä. Miltäpä tuntuisi luvulla oikeasti mennä naimisiin miehen kanssa neitsyenä, ja tietämättä yhtään mikä monsteri sieltä Kallen kalsareista paljastuu Tai elää luulossa, että masturbaatio mädättää selkärankasi, ja että homoseksuaalisuus on sairaus, josta sinut pitää heti parantaa.

Kuka oikeasti edes haluaa palata pornottomaan ja ahdasmieliseen menneisyyteen? En mä kiellä katsomasta pornoa. Mun kanta tähän asiaan on että mulla myös on oikeus seksi-elämään miehen kanssa. Ja jos se menee tosiaan niin et katsotaan pornoa ja runkataan väistämättä minä jään ilman, Siitä minä tässä aiheessa marisen. En kuitenkaan halua mennä vieraisiin seksin takia kuitenkin rakastan miestäni enkä halua loukata häntä.

Vai pitäisikö minun hankkia salarakas joka tyydyttää minut? Ehkä sitten olisi ihan sama miten mies seksinsä hoitaa? Juttele asiasta miehellesi juuri noilla sanoilla. Ehkä hän ymmärtää sitten, mistä on kysymys.

Vaikka joidenkin miespuolisten on näköjään äärettömän vaikea tajuta sitä vaikka kuinka hokisi, mutta toivotaan, että miehellesi asia menee perille. Asiat toimii tai ne ei toimi.

Jos ne eivät toimi, voi vapaasti erota. Poikkeus on alaikäiset lapset, joiden takia on oltava valmis kärsimään. Lapset eivät ole mikään este erolle. Sen kyllä tietää, kummalle osapuolelle huoltajuus todennäköisemmin menee. Jos asiat eivät puhumalla ja toimimalla parane, ehkä kannattaa tosiaan jutella erosta. Kylläpä olen jutellut ja mies siitä ottaa nokkiinsa. Ja tietty väittää ettei hän edes pornoa katso.

Tiedän kyllä että valehtelee. Juu myönnän osaan lukea sivuhistorian ja kaikki muut. Juu tiedän se on kyttäämistä Mielestäni nykyään kaikesta haukutaan ylimustasukkaiseksi kyttääjäksi. Kyllä minun mielestäni parisuhteessa saa katsoa tietokoneen sivuhistoriaa jos siltä tuntuu ilman, että on sairas mustasukkainen hullu.

Ihmisten asenteet on noin muutenkin jotenkin muuttuneet todella itsekkäiksi. Nainen kirjoittaa tänne, että on pitkään epäillyt miehen uskollisuutta. Mies on etäinen ja muissa maailmoissa. Keskusteluissa mies ei myönnä mitään. Nainen menee miehen puhelimelle ja löytää tiiviin tekstariketjun miehen ja hänen eksänsä kanssa. Paljastuu, että se käyvät kahvilla välillä.

Ei toisen puhelimelle saa ikinä mennä! Se on laissa tuomittava teko ja sairasta tonkia toisen henkilökohtaista aluetta! Ja sitten unohdetaankin itse asia, eli se, että mies on käynyt salaa kahvilla eksänsä kanssa. Nykyään kyllä tuntuu, että sekin on yleisesti sallittua. Itse en menisi edellisen mieheni kanssa ikinä kahville. Minua ei millään muotoa kiinnosta hänen kuulumisensa.

Minulla ei ole edes hänen puhelinnumeroa, enkä tiedä missä hän asuu. Minulla ei ole mitään tarvetta vaalia "yhteisiä muistojamme. No, meni vähän ohi aiheen, mutta minua ärsyttää kun tuntuu että kohta joku huutaa sinullekin että hullu kyttääjä!

Tottakai sitä kyttää jos tuntee mustasukkaisuutta ja siihen mustasukkaisuuteen on miehesi syyllinen kun harrastaa tollasta paskaa. Miksi lähes kaikki miehet on nykyään pornoa tihrustavia pikku hiiriä jotka eivät osaa harrastaa oikeata seksiä?

Tosimies ei tietokoneelle mällää vaan oman naisen rinnoille. On surullista huomata kuinka paljon "omistavan luokan" ongelmia parisuhde joillekin aiheuttaa. Jossain välissä on hämärtynyt "sinun ja minun" sekä ihmisen ja tavaran välinen raja että ymmärrys mikä on henkilökohtaista tai mikä on toisen ihmisoikeuksiin puuttumista. Se, että seurustelee jne. Toki aiheesta voi ja pitääkin keskustella. Tällöin voit tuoda kantasi ilmi ja punnita sitä toisen esittämään kantaan.

Tämä ei siis tarkoita vaatimuksia tai uhkauksia toisen intimiteettiä kohtaan. Meidän ei tarvitse kokea tuntemaamme ainoastaan pahana, vaan siihen sisältyy myös mahdollisuus kehittyä ihmisenä. Aika paljon näistä purkauksista voisi kuitata kasvun paikalla, pois lukien ns. Kannattaa muistaa, että jos sinusta tuntuu, että "taistelet" tunteettoman idiootin kanssa, niin tulisi pitää huolta ettei tunne ole molemminpuolinen. Niin juuri, ei kannata altistaa toista pahalle ololle suhteessa, vaan päästää toinen paremman puolison kanssa jos ei itse pysty tarjoamaan mitään vaan tahtoo vain katsella ja säätää.

Se ei ole reilu parisuhde jossa ei oteta toisen tuntemuksia ko. Ulkoisesti tuntematta taustoja tuomitsisit minut kadotuksern, mutta uskon jpa hieman ymmärtävän minua pienen selvittämisen jälkeen. Kyse on muna vai kana tyyppinen kysymys. Meillä kullakin on oma libido ja ongema alkujaan syntyy, kun tarpeemme eivät kohtaa taikka toisella ei syystä tai toisesta ole tarpeita ollenkaan.

Kun toista ei voi pakoittaa seksiin parsuhteessa tai muutenkaan ollaan tilanteessa missä ei helposti löydy molempia tyydyttävää ratkaisua. Jos sitten toisen torjuessa minut joudun tyydyttämään tarpeeni itse ulkoista virikettä käyttäen, niin onko toisella silloin oikeus tästä loukkaantua ja tuomita minut?

Kun ajan kuluessa toinen unohtaa tahallaan? Kun sitten kysyn mikä on ongelmana, kun en kelpaa, en saa vastauksia. Kuitenkin samalla valitetaan, ettei nykyään sitouduta suhteeseen, vaan laitetaan pesä jakoon ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen.

Jos olisimme olleet kahden päätös olisi toki ollut helppo, ja etsiä joku helpompi kumppani. En vain ollut valmis jättämään pieniä lapsia "maallisten" murheiden takia, vaan halusin osallistua heidän elämän täysipainoisesti.

Viikonloppu isän rooli ei houkutellut ja samalla uskoin voivani vielä työskennellä alkuperäisen ongelman ratkaisemiseksi. Lopulta olen huomannut puolisoni kotoaan saamansa mallit ja traumat niin vahvoiksi, ettei niihin helpotusta ole lopulta pystynyt tuomaan ammattiauttajakaan. Olenko siis mainitsemasi hiiri vai mies, vain sen taki ettei minulle ei oikeasti annettu juuri muita vaihtoehtoja ja kun en ollut valmis jättämään lapsia? Jos kuitenkin päädyt tuohon hiiri kantaan, niin voisimpa haastaa sinut osoittamaan kantasi vääräksi.

Ymmärrän ja kunnioitan toki, jos kuitenkin päätät luopua haasteesta Hei, mielelläni sinut haastaisin väittelyyn, mutta valitettavasti en voi, sillä et kuulu tähän ryhmään, jossa keskustelussa puhutaan.

Minä ainakin siis puhun teksteissäni miehistä, jotka menettävät mielenkiintonsa parisuhdeseksiin sen vuoksi, että kohdistavat kaikki halunsa pornoon ja masturbointiin, eivätkä enää sen jälkeen jaksa petipuuhia.

Sinun kirjoituksestasi ymmärsin, että harrastat pornoa ja masturbointia siksi, että puolisosi torjuu sinut. Mielestäni se on ihan ymmärrettävää, jos kerta vaimosi ei sinua halua ja olen siitä pahoillani. Huomasin, että aika monet sinun lisäksesi tässä keskustelussa sekoittavat mistä puhutaan.

Mielestäni siis sinun kokemuksesi ei varsinaisesti liity tähän aiheeseen, ellei siis seksielämänne ole lopahtanut halustasi mieluummin masturboida kuin harrastaa oikeaa seksiä? Ymmärsin, että vaimosi torjuu sinut ja siksi masturboit ja jopa minusta se on ihan ymmärrettävä syy jos näin on! En siis luokittele sinua hiireksi missään nimessä.

Harmi, kun teille on noin käynyt. Tuolla aikaisemmassa tekstissäni ihmettelin, eikö pariskunnista tunnu vähän hölmöltä vetäytyä omiin nurkkiinsa yksikseen masturboimaan, kun voisi olla oman rakkaan kainaloissa ja harrastaa kunnolla seksiä.

Sen toki ymmärrän, että jos toinen syystä tai toisesta jatkuvasti kieltäytyy, mutta joskus taas vaikuttaa siltä, että monet parisuhteet vaan ajautuu siihen ettei halutakaan intiimiä kosketusta oman kumppanin kanssa ja mieluummin masturboidaan. Itse olin 3 vuotta ypöyksin sinkkuna, elin mieltä raastavassa puutteessa ja totta hitsissä olen maailman onnellisin nyt kun vihdoin seurustelen ja saan seksiä niin usein ja niin paljon kuin haluan.

En usko sanaakaan puolisosi traumoista. Yhtälailla voisin uskoa päinvastoin että sinä olet jossain kohtaa liittoanne mokannut ja esim. Miehillä on usein voimakkaampi tarve kontrollointiin ja painostamiseen ja se näkyy myös seksissä. Oletteko käyneet seksuaaliterapiassa ja onko vaimosi koskaan myöntänyt sinulle että olet jossain kohtaa "ylittänyt hänen rajojaan" siten että hän on kenties siitä traumatisoitunut. Niin tai näin, uskon että asioilla on aina useampi kuin yksi selitys, etenkin sellaiselta joka itse kokee tarvetta puolustaa yliseksuaalisuuttaan ja pornon suurkulutustaan hakemalla sääliä "Olenko sitten hiiri" - tyyppisellä argumentoinnilla.

Huomaatko miten vedät lapsetkin keskusteluun jossa puhutaan sinun pornon harrastamisestasi. Onko seksi niin tärkeä asia parisuhdetta jos sitä kuitenkin ON ja rakkautta riittää että koet tarvetta nähdä itsesti "uhrautujana" suhteessasi.

Saanen epäillä asian oikeaa laitaa, vaikutat minusta ennemmin narsistiselta. Eihän kukaan voi syyttää vaimoaan noin pahasti oman elämänsä pilaamisesta kuin mitä sinä nyt teet, kaikki keinot käyttäen. Ensinnäkin henkilökohtaisesti en sitten välitä mitä uskot ja mitä et. Ei liikuta pätkääkään, eikä muuta tilannettani ollenkaan. Se seikka tosin ihmetyttää, että olet valmis muutamasta kirjoitetusta lauseesta vetämään varsin raflaavia luonnemäärittelyitä tuntematta taustoja.

Tämä on hyvin ajattelematonta. Olipa ensimmäinen kerta kun joku minua narsistiksi kuvailee, no piti tämäkin nahdä Kannattaisi vaikka googlata mitä narsismi oikeasti on. Eräs läheinen perheestä onkin luottamuksella kysynyt minulta onko puolison narsisti. Vaikka paljon yhteneviä ilmentymiä narsismiin onkin, niin suurin syy kieltävään vastaukseeni on ollut kyky tuntea empatiaa. Alkuperäinen esitykseni oli vastaus mielestäni ylimieliseen kommenttiin pornosta ja sen vaikutuksesta seksitaitoihin.

Tämä yleistys oli huono ja vailla perusteita, koska vertaus ei ole valiidi millään muodoin. Erilaisissa terapioissa on käyty jo vuosia ja niiden perusteet eivät kuulu tälle palstalle taikka edes tämän palstan otsikkoon, kuten yritit vihjata. Siinä olet kuitenkin oikeassa, että seksuaalisella väkivallalla on osin asian kanssa tekemistä, mutta siihenkin olen syytön ja lähinnä joutunut jälkioireiden kanssa tekemisiin. Muina ongelmien aiheuttajina ovat olleet lapsuuden perusturvallisuuden puute, sen takia epävarma minäkuvan muodostuminen, rikkinäinen lapsuuden perhe sekä sieltä opitut epäterveet mallit ja em syiden aiheuttamat traumat ja tunnelukot.

Mainittakoon vielä, että sisaruksiakin hänellä on ja kaikilla heillä on saman tyyppisiä ongelmia ja oireita ihan ammattilaisten diagnosoimana.

Sid Bradbury johti tutkimusanalyysiä toimistossa. Leathersladen maatilan löydyttyä sen tutkimusryhmää johti alansa ekspertti Maurice Ray. Ryöstön jälkeen Lontoon alamaailma oli täynnä pienempiä ja vähän isompia konnia jotka olivat kateellisia ja uteliaita pääsemään selville junaryöstäjistä ja heidän saaliistaan.

Frank Williams oli erityisen kuuluisa hyvistä yhteyksistään rikollisten kanssa ja alamaailma oli täynnä ilmiantajia. Varsin pian potentiaalisten rikoksen tekijöiden puheluja kuunneltiin yötä päivää. Roger Cordrey paljastui ensimmäisenä jo 6 päivää ryöstön jälkeen jäädessään rahan kätkemisen yhteydessä kiinni.

Sitä myötä selvisi tutkijoille se että oli olemassa yhteys Reynoldsin porukan ja South Coast Raidersin välillä mm. Wisbey, Welch ja Hussey.

Sormenjäljet Leathersladen maatilalta johtivat nopeasti lisäpidätyksiin: Brian Fieldin yhteys paljastui. Siinä yhteydessä pidätettiin Fieldin asianajotoimiston johtaja John Denby Wheater rikoksen avustaminen.

Scotland Yardin työn täydellisen onnistumisen pilasi ylimmän virkakoneiston typerä päätös poliittisista ja imagosyistä julkaista epäiltyjen nimilistat kuvineen maan mediassa. Tämä johti siihen että rahan toivossa monet junarosvojen ystävät ja tuttavat auttoivat mm Reynoldsia, Jamesia ja Edwardsia painumaan maan alle.

Hankalinta oli Tommy Butlerille saada syytteeseen Gordon Goody. Hänen sormenjälkiään eikä mitään joka todistaisi hänen olleen Leathersladen maatilalla Edelleenkin kiistellään lavastettiinko Goody syylliseksi käyttämällä todistusaineistona hänen kenkiään joista oli löytynyt samaa maalia pohjista jota oli käytetty maatilalla rahankuljettamiseen käytetyn kuorma-auton maalaamiseen.

Siitä tutkijat ovat varmoja että aikanaan tuomion saanut William Boal ei ole ollut ryöstössä mukana vaikka Scotland Yard niin väitti.

Boal ei olisi missään tapauksessa ansainnut 24 vuoden tuomiota osallistumisesta ryöstöoperaatioon. Boal ei ollut Leathersladen maatilalla noina päivinä. Sen sijaan hänelle olisi kuulunut parin vuoden tuomio rahankätkemisen avustamisesta Roger Cordreyn osuus saaliista. Goody ei koskaan kiistänyt jälkeenpäin sitä etteikö ollut yksi junarosvoista.

Mutta ne perusteet jolla Goody tuomittiin herättävät vahvoja epäilyjä. Käytännössä useimmat istuivat tuomiostaan vankeudessa vuotta. Frank Williamsin ja Tommy Butlerin toiminta. Frank Williamsin toiminta Scotland Yardissa on herättänyt aina kiinnostusta. Hänellä oli varsin laaja verkosto ja kontaktipinta alamaailman rikollisiin joiden kanssa hän istui iltaa ja kävi keskusteluja jo luvulta lähtien.

Hänellä oli siten tuntosarvet alamaailman tapahtumiin ja henkilöihin joita on syytä seurata. Suuren junaryöstön yhteydessä osa todennäköisesti mukana olleista ostivat itsensä vapaiksi mikäli esim. Ainakin kolmessa tapauksessa Scotland Yard tiesi henkilöt jotka osallistuivat ryöstöön mutta jotka todistusaineiston puuttumisen takia jäivät ilman syytettä tai joita ei muuten koskaan vedetty vastuuseen. Tunnettu ammattirikollinen Freddy Foreman on antanut lausunnon siitä kuinka Frank Williamsin kanssa sovittiin että rahalla hoidetaan yhden junarosvon vapauttaminen syytteestä.

Tässä kohua herättäneessä tapauksessa noin 50 puntaa löytyi puhelinkioskista. Foremanin mukaan myös toinen noin 50 punnan rahansiirto oli tarkoitus laittaa liikkeelle mutta tämän Williams halusi keskeyttää liian suuren riskin takia. Tommy Butlerin ammattitaitoa, kovaa työmoraalia ja sekä ainutlaatuista kykyä kyetä ajattelemaan roistojen tavalla ei ole koskaan kyseenalaistettu.

Butler oli pelottavassa maineessa rikollisten keskuudessa ratkoessaan nopeassa tahdissa vaikeitakin tapauksia. Hän ei myöskään jättänyt koskaan tapauksia ennen kuin viimeinenkin konna oli kiikissä. Hän vaati alaisiltaan äärimmäisen kovaa työmoraalia. Junaryöstön tutkimuksessa alaiset tekivät 13 tunnin työpäiviä vuonna Butler itse saattoi jopa nukkua yönsä Scotland Yardin toimistolla.

Butler välitti alaisensa Frank Williamsin kautta viestin Lontoon alamaailmalle aikovansa tutkia jokaisen konnan taustat ellei alamaailma itse ala paljastamaan junarosvojen olinpaikkoja. Leathersladen maatilalta löytyneiden sormenjälkien ym todistusaineistojen lisäksi juuri paine eteenkin Etelä-Lontoon alamaailman suuntaan auttoi ratkaisevalla tavalla viemään maton junarosvojen jalkojen alta.

Mutta Butlerilla oli oma heikkoutensa jota tänä päivänä ryhmätyötä suosivassa järjestelmässä ei sulatettaisi. Hän pyrki pitämään asioita liian paljon vain omassa tiedossaan eikä jakanut sitä usein alaisilleen. Tämä johti junaryöstön oikeusprosessissa katastrofiin mm. Daly osallistui junaryöstöön ja hänellä oli jäänyt sormenjäljet Bruce Reynoldsin Monopoli-lautapeliin.

Butler ei kertonut mm. Williamsille sitä että sormenjäljet olivat ainoa millä osoittaa Daly syylliseksi. Niinpä oikeudenkäynnissä Dalyn asianajaja pystyi osoittamaan alibin Dalylle sillä että tämä oli pelannut Monopoli-peliä Bruce Reynoldsin kanssa aikaisemmin vuonna Mikäli Butler olisi informoinut Williamsia tästä asiasta aiemmin olisi Williams voinut kuulustella Dalya erilaisin metodein ja näin tuhota tämän alibin.

Suurin osa heistä paljastui myöhemmin ryöstön tekijöiksi. Butlerin ryhmä sai lentävän lähdön kun Leathersladen maatila paljastui heti seuraavana päivänä. Jo niinkin varhaisessa vaiheessa kuin iltapäivällä 8. Tämä ilmiantaja oli tunnettu rikollinen Mickey Kehoe.

Myös Butlerin osasto näytti keskittyvän silmiinpistävän vähän tutkimaan postilaitoksen sisältä mahdollista ja todennäköistä informaation vuotajaa. Butlerin omituinen passiivisuus postilaitoksen tietovuotajaa kohtaa herättää ihmetystä. Muut tutkijat myös Scotland Yardin sisällä pitivät varmana ettei ryöstöä olisi koskaan edes suoritettu ilman tärkeän information tuojaa postikuljetuksesta. Postilaitos itse oli tässä asiassa paljon aktiivisempi kuin Butler.

Lopulta Butlerin ryhmälle jäi tappiosaraketta junaryöstön tutkimuksissa jonkin verran: Daly vapautettiin syytteistä, kolmea muuta varmasti osallistunutta ei koskaan voitu asettaa syytteeseen Smith, Pembroke, Collins? Mutta on vielä kolme asiaa jotka myös herättävät kysymyksiä: Miksi Charles Lillyä ja hänen osallisuuttaan ei pystytty selvittämään? Alamaailma ja muut nilkit imivät junarosvojen rahat itselleen. Todellisten pienempien ja suurempien ryöstöjen sarja vasta alkoi.

Ja nyt ryöstettiin ryöstäjiä. Näillä taas oli intressinä se että ryöstäjä jäisi itse kiinni ja saisi mahdollisimman pitkän tuomion. John Daly ilmiannettiin piileskelykaudellaan poliisille. Hänen rahoistaan huolta pitäneet Bill Goodwin ja Michael Black käyttivät rahoista leijonan osan itse.

Kun Daly sai vapauttavan tuomion, piti hän isot juhlat. Hän ajoi juhlien jälkeen Cornwalliin, paikkaan jonne hän oli kätkenyt rahoista suurimman osan vain havaitakseen että joku muu oli käynyt jo kaivamassa ne ja vienyt mennessään.

Kaikki rahat oli menetetty. Piileskelijät Reynolds, Edwards, White, Wilson ja Biggs menettivät rahansa yhteensä noin puntaa nopeassa tahdissa suurelta osin väärennettyihin passeihin, matkusteluun, kasvoleikkauksiin mutta myös niille jotka väittivät suojelevansa heitä. Ja tämä aikana jolloin keskiverto britti eli punnan viikkopalkalla.

Freedom of Informationia saadaan kiittää siitä että monet jopa vuoteen salaiseksi määrätyt asiakirjat Suuresta junaryöstöstä on nyttemmin julkaistu ja ne paljastavat monia kiinnostavia aiemmin julkisuudelta piilossa olevia dokumentteja. Andrew Cookin kirja tapahtumista paljasti pitkään salassa pidetyn tiedon että Scotland Yardin Tommy Butlerin epäiltyjen listalla pääepäiltynä junaryöstöstä pidettiin Charles Lilleytä, omalaatuista myyntimiestä.

Lilley oli pitkäaikainen junarosvo Bob Welchin tuttu. Muutama kuukausi ryöstön jälkeen Lilley ja Welch olivat pitkään lomalla Devonissa Beafort House-nimisessä hotellissa. Poliisi salakuunteli paikan puheluita ja Scotland Yard tarkkaili miesten touhuja. Molemmat käyttivät suuria summia rahaa paikkakunnalla. Myöhemmin Welchin jouduttua junaryöstöstä vangituksi Lilley vieraili säännöllisesti yksin Beafort Housessa.

Dokumentit osoittavat Butlerin osaston arvelleen Lilleyn piilottaneen jonnekin noin puntaa tämän päivän rahassa noin 10 miljoonaa euroa.

Butler piti Lilleytä ovelana ja ammattitaitoisena rikollisena. Lilley itse käytti silmiinpistävän paljon rahaa hienoihin vaatteisiin, kalliisiin autoihin sekä mm. Myöhemmin Lilley siirtyi jalokiviliiketoimintaan. Scotland Yardin salaiset raportit osoittavat kuinka luvulla tutkijat pitivät Lilleyn osuutta junaryöstöön jokseenkin varmana.

Lilleytä ei kuitenkaan koskaan saatu syytettyjen penkille. Butler kuoli vuonna Oliko Lilley pääorganisoijana suuressa pankkiryöstössä? Vai rahan kätkijä tai pesijä? Andrew Cookin kirja ei anna siihen yksiselitteistä vastausta.

Vain se on varmaa että Tommy Butler piti häntä loppuun saakka pääepäiltynä. Oliko hän mies joka antoi muiden tehdä rikoksen ja hyötyä siitä sitten itse mahdollisimman paljon? On esitetty myös teoria jossa pääorganisaattorina oli ollut asianajaja George Stanley joka olisi pessyt ryöstettyä rahaa puhtaaksi ja tosiasiassa sijoittanut ne Southendin kiinteistömarkkinoille hyvällä tuotolla.

Tämän teorian on kirjassaan rakentanut Stanleyn veljenpoika Lee Sturley. Tälle väitteelle ei löydy kuitenkaan mitään todellista pohjaa. Ryöstetyt rahat eivät menneet Stanleyn kiinteistösijoitukseen pestäväksi.

Suurin osa rahoista tosiasiassa jakaantui satojen ihmisten taskuun jotka halusivat tavalla tai toisella hyötyä rikoksesta. Andrew Cookin tutkimus postilaitoksen sisäisestä tutkimuksesta paljastaa tärkeitä tietoja informaation lähteestä, henkilöstä tai itseasiassa kahdesta "irlantilaisesta" osoittaa myös miten vähän Tommy Butlerin "Lentävä osasto" paneutui tähän asiaan lähinnä Butlerin valitseman toimintastrategian takia.

Postilaitos sen sijaan itse tutkia asiaa pitkään ja pääsi hyvin lähelle totuutta. Post Officen omasta riippumattomasta tutkinnasta ei julkisuudessa ole käyty juuri keskustelua ennen Andrew Cookin tutkimuksissa paljastuneita uusia mielenkiintoisia asioita. Postilaitoksen tutkijat tajusivat välittömästi että ryöstöä ei olisi kyetty koskaan toteuttamaan ilman laitoksen sisältä lähtenyttä informaatiota. Informaation lähettäjän antamat yksityiskohtaiset tiedot selittävät myös sen miksei ryöstöä toteutettu jo elokuun 7.

Tämä siksi että hän tiesi että alunperin suunnitellun yön kuljetuksessa oli vain noin 40 rahasäkkiä ehkä - puntaa. Seuraavana iltana läksi matkaan kolme kertaa suurempi säkkimäärä ja silloin ryöstö toteutettiin. Postilaitoksen tutkijat pääsivät aikaisessa vaiheessa selville että vuoto postilaitoksen sisällä oli tapahtunut ja että oli olemassa vahvoja viitteitä että mukana olisi ollut useita henkilöitä. Juuri Postilaitoksen tutkijat saivat selville myös puhelinsoitot ja suhteellisen tarkan ajankohdan yhdestä soitosta n.

Asiakirjoissa mainitaan itseasiassa "kaksi irlantilaista" epäiltyjen listalla yhdessä itse ryöstön tekijöiden ja siihen yleisesti tiedossa olleiden muiden sekaantuneiden mm. Mutta lopulta epäiltyjen henkilöiden määrä supistui yhteen "irlantilaiseen". Häntä kuten kymmeniä muitakin aluksi epäiltyjä postilaitoksen työtekijöitä seurattiin ja heidän pankkitilejään tutkittiin pitkään.

Postilaitoksen tutkijat soluttautuivat heidän kanssaan keskusteluihin ja muuhun kanssakäymisiin. Mitään ratkaisevaa ei kuitenkaan selvinnyt. Pääepäiltyä seurattiin lopulta yli kolme vuotta ilman ratkaisevaa läpimurtoa. Miehen mentyä ostamaan jäätelöä itselleen ja Goodylle huomasi Goody nurmikolle pudonneen "Ulsterilaisen" silmälasikotelon. Goody nosti kotelon ja näki sen sisältä miehen nimen. Myös Buster Edwards tiesi miehen nimen eikä koskaan paljastanut sitä.

Hän oli Manchesterissä vuonna kuollut Patrick McKenna , postitoimiston työntekijä Lontoon Islingtonista muutti luvun alkupuolella Manchesteriin. McKennan tapausta tutkineet ovat vahvistaneet että Goodyn versio on se todennäköisin. McKenna asui ja työskeli Postitoimistossa Manchesterissä junaryöstön aikaan ja antoi sieltä viimeiset ratkaisevat tiedot ryöstäjille 6.

McKenna siirtyi sairauksien takia eläkkeelle vuonna ja vietti normaalia elämää. Mitkään merkit eivät osoita että hän olisi käyttänyt suuria summia rahaa. Patrick McKenna - "Ulsterilainen". Yhden arvoituksen selviäminen on siis synnyttänyt uuden. Miksei McKennan elämässä junaryöstö näkynyt millään tavalla? Hän ei edes omistanut autoa. Eli hiljaista vaatimatonta elämää. Vai lahjoittiko hän rahat jonnekin? Myöhemmin McKennasta kerrotaan että hän oli mm. On mahdollista että McKenna lahjoitti vuosien aikana isoja summia katolisen kirkon hyväntekeväisyyteen.

Myös McKennan teon motiivi on arvoitus. Suuresta junaryöstöstä ei ole siten vielä viimeistä lukua kirjoitettu. Osasto Kuhlmeyn tukikohtaan tehdyssä hyökkäysessä tuhottu kone Immolassa illalla 2. Oliko osaston merkitys sittenkään niin huomattava kuin jälkipolville on uskoteltu? Vielä yli 70 vuotta kesän Kannaksen taistelujen jälkeen on medialla, suurella osalla valtavirtahistoriantutkijoita sekä suurella yleisöllä Suomessa käsitys että Natsi-Saksan Suomelle avuksi lähettämä Luftwaffen osasto Kuhlmey saksaksi: Gefechtsverband Kuhlmey olisi ollut jotenkin käänteentekevä ja muka jopa ratkaiseva tekijä taisteluissa jossa hyökkääjä lopulta pysäytettiin.

Osaston itsensä esittämät lukemat alasammutuista vihollisen lentokoneista n. Onneksi eteenkin luvulta lähtien on niin länsiliittoutuneiden, Saksan, Neuvostoliiton kuin myös Suomenkin eräitä virallisia väitteitä sotasaavutuksista on alettu oikeutetusti kriittisin lähdetutkimuksin kyseenalaistamaan. Suomessa Gefechtsverband Kuhlmeyn eteenkin luvulla uusisänmaallisuuden hengessä saama uusi arvonanto ei kuitenkaan ole vielä johtanut vastaavaan kriittiseen tutkimukseen.

Niinpä osaston todellisesta merkityksestä ja saavutuksista tai niiden puutteesta on esitettävä kriittistä arviota viittaamalla laajaan tutkimusmateriaaliin muilta sotanäyttömöiltä missä Luftwaffen ja muiden ilmavoimien maataisteluosastot operoivat. Luftwaffen alamäki alkoi jo vuonna Natsi-Saksan ilmavoimat, Luftwaffe oli valtakunnan todennäköisesti natsimielisen aselaji, olihan Luftwaffe juuri natsien luomus. Se oli myös ensimmäinen aselajeista joka koki vakavan tappion sodassa jo ennen varsinaista sodan käännekohtaa eli vuosia On oikeastaan yllättävää ja kiinnostavaa että kun Saksa onnistui nopeasti lyömään sodassa sekä Puolan että Ranskan ja vieläpä sotilaiden lukumäärällä mitattuna odottamattoman pienin sotilaallisin tappioluvuin noin 65 menehtynyttä sotilasta kulki Luftwaffen kehitys toista tietä.

Usein kuvataan Saksan hyökkäysvuotta Neuvostoliittoon, Operaatio Barbarossan ensimmäistä vuotta, katastrofaalisena Lufwaffelle. Luftwaffe todellakin menetti kesäkuun Tappioista lähes puolet johtui muista kuin Neuvostoliiton VVS: Mutta hämmästyttävästi tutkijat ovat unohtaneet että saksalaisten tappiot olivat olleet jo ennen Operaatio Barbarossan alkua huomattavasti suuremmat: Ei ainoastaan Battle of Britain Taistelu Englannista ollut katastrofi Luftwaffelle ja eteenkin sen pommitusvoimilla.

Myös muiden rintamien Ranska, Skandinavia, Välimeri, Balkan, Atlantti ja yleinen taistelukenttien ulkopuolella tapahtunut lentokoneiden menettäminen oli huomattavan laajaa ja harvat ymmärsivät tappioiden vakavuutta.

Luftwaffe lähti sotaan lopulta liian kevein eväin. Sillä oli sodan alkaessa vain 11 lentomiehistön vahvuus. Luftwaffe ei todellisuudessa koskaan toipunut niistä tappioista joita Ranska, Skandinaavia, Balkan ja eteenkin Taistelu Englannista sille aiheuttivat.

Määrävahvuuksiin osastotasolla se ei enää päässyt koskaan. Saksan lentokonetuotanto oli aina vuoteen kaoottisessa tilanteessa, sillä siitä vastaavat henkilöt eivät ymmärtäneet täysin modernin ilmasodan tarpeita. Jo vuonna meni Britannia heittämällä Saksan ohi lentokonetuotannossa. Käytännössä siis ainakin yli 9 lentokonetta oli pysyvästi poissa. Puolet näistä menetettiin toukokuun syyskuun välisenä aikana. Itärintaman taistelut eivät siis olleet suinkaan suurin Luftwaffen kulu edes sodan alkupuolella.

Kun sota laajeni itään, etelään ja liittoutuneiden strategiseen ilmasotaan suoraan Saksaa vastaan kasvoi paine Luftwaffea kohtaan kumulatiivisesti. Lokakuussa tapahtui suuri käänne ja sen jälkeen Saksan lentokonetappiot sodassa olivat selvästi suuremmat länsiliittoutuneita vastaan kuin itärintamalla.

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Luftwaffe menetti poiskirjattuina itärintamalla 1 lentokonetta mutta muilla rintamilla 3 Luftwaffen murskaaminen oli alkanut.

Siinä Neuvostoliitto ei näytellyt kovinkaan keskeistä roolia. Vuoden kesän jälkeen Saksa tarvitsi yhä enemmän ja enemmän lentovoimia länsiliittoutuneita vastaan. Eteenkin hävittäjäkoneiden määriä leikattiin itärintamalla ja sodanjohto tavallaan jätti Saksan armeijan tietoisesti ilmasuojaa vaille.

Vuoden jälkipuoliskolla Luftwaffen tappiot idässä olivat 1 konetta mutta länsiliittoutuneita vastaan jo 5 Näiden poiskirjattujen taisteluissa ja ei-taistelukentillä menetettyjen koneiden lisäksi Luftwaffen tappiot alkoivat kasvaa vuonna myös vaurioituneiden kokeiden määrissä jopa menetettyjä koneita nopeammin. Länsiliittoutuneiden kasvavan paineen takia leikattiin Luftwaffen koulutusohjelmia uusille nuorille lentäjille.

Lentotuntimäärillä mitattuna länsiliittoutuneiden uudet lentäjät saivat vuonna selvästi enemmän peruskoulutuksen ja eteenkin tyyppikoulutuksen lentotunteja kuin Luftwaffen lentäjät.

Vuoteen saavuttaessa Luftwaffe putosi kuiluun. Uusille lentäjille annettiin enää vain noin 50 lentotunnin koulutus kun se sodan alussa oli ollut vielä noin tuntia. Tyyppikoulutuksen pituus uusille Saksan lentäjille oli mitätön. Tämä Luftwaffen romahdus konkretisoitui karmealla tavalla juuri taistelussa RAF: Luftwaffen koneet käyttivät lähes yksinomaan synteettistä polttoainetta.

Merkillepantavaa on kuitenkin se että Luftwaffe pärjäsi paremmin huomattavasti supistetuilla voimillaan itärintamalla kuin lännessä. Vuonna Luftwaffen tappiot per sotalento olivat itärintamalla 0. Vuonna vastaava tappioprosentti oli yhä sama. Sotalentoja Luftwaffen yksiköt suorittivat tuolloin ja lentokoneita menetettiin yhteensä 2 Tämä kaikki huolimatta siitä että Luftwaffen uusien lentäjien koulutustaso oli käytännössä niin heikko että lentäjät oli usein yksiköissä ensin koulutettava ja totutettava sillä noviiseja ei olisi muuten kannattanut lähettää taisteluun.

Mitä ilmeisemmin vuoden yhä aika matala tappioprosentti alleviivaa Neuvostoliiton ilmavoimien kyvyttömyyttä uudesta paremmasta kalustosta joista osa tuli länsimaista huolimatta. Tilanne länsirintamalla oli totaalisesti erilainen Saksan lentäjille. Tappioprosentti taistelulennoilla vuonna oli peräti 5. Luftwaffen lentäjille siis taistelulento länsiliittoutuneita vastaan oli vuonna lähes 8 kertaa vaarallisempaa kuin sotalento itärintamalla.

Lukumääräisesti se oli kuitenkin suurin piirtein yhtä alivoimainen kummassakin tapauksessa. Saksan syöksypommittajat, maataistelukoneet ja panssarien tuhoaminen. Osasto Kuhlmey väitti tuhonneensa Kannaksen taisteluissa Fw maataistelukoneilla ja Ju 87 Stuka-syöksypommittajilla noin kuukauden aikana noin neuvostoliittolaista panssarivaunua tai rynnäkkötykkiä.

Tämä väite on Suomessa hyväksytty hämmästyttävän kritiikittömästi. Kuhlmeyn osastoon kuuluneesta I. Sen kahteen muuhun staffeliin on siten kuulunut vain noin 20 Fw maataistelukonetta. Heinäkuun alussa yksikkö ilmoitti vahvuudekseen 23 syöksypommittajaa. Kaikkiaan Kuhlmey-osaston keskivahvuus maataistelu- ja syöksypommittajissa lienee jäänyt lopulta vain noin koneeseen. Kuhlmey-osaston väitteeseen tuhotuista puna-armeijan panssarivaunusta on syytä suhtautua enemmän kuin kriittisesti koska tutkimukset mm.

Normandian taisteluista länsirintamalla ja Kurskin taisteluista itärintamalla eivät tue väitteitä tuollaisesta menestyksestä. Kurskissa vuonna käytti Luftwaffe suurin piirtein samaa kalustoa kuin Osasto Kuhlmey Kannaksella. Luftwaffen voima Kurskissa oli enemmän kuin kymmenkertainen verrattuna osasto Kuhlmeyhin. Lisäksi alueella oli 11 Unkarin ilmavoimien Stuka-syöksypommittajaa sekä lähes Saksan ja sen liittolaisten pommikonetta.

Neuvostoliitto menetti Kurskissa Operaatio Citadellen aikana 5. Luftwaffe suoritti kaikkiaan 27 sotalentoa Osasto Kuhlmey 1 Puna-armeijan alainen organisaatio tutki alueella olleet tuhoutuneet omat panssarinsa selvittääkseen syitä ja parantaakseen panssarien ominaisuuksia jatkossa. Tämä noudatti yleistä suuntaa itärintamalla. Suurimmat syyt panssarin menettämiseen taisteluissa olivat yleensä pst-tykit, miinat sekä vihollisen panssarivaunut ja rynnäkkötykit.

Tiedot osoittaisivat siis että vain neuvostoliittolaisista panssareista tuhosi Saksan tai sen liittolaisen lentokoneet oli ne sitten maataistelukoneita, syöksypommittajia tai pommikoneita. Käytännössä Luftwaffe suoritti Kurskissa siis jokaista ilmahyökkäyksellä tuhottua panssarivaunua kohden vähintään taistelulentoa mutta todennäköisemmin noin Kurskin taistelussa Neuvostoliiton 1.

Panssariarmeija menetti panssarivaunua ja 82 jouduttiin vaurioitumisten takia viemään korjattavaksi. Neuvostoliiton lentäjät IL-2 maataistelukoneilla olivat vieläkin avuttomampia tuhoamaan saksalaisia panssareita. Mutta myytit ja muu hölynpöly ilmaiskujen tuhoisuudesta panssarivaunuille jäivät kummallisella tavalla elämään nykyaikaan asti Stormovik-pelin kehittelijöiden iloksi. Olivatko siis Stuka-syöksypommittajat tai maataistelukoneet tehokkaita panssarien tuhoajia?

Eivät näyttäneet olleen vaikka lentäjät väittivät tuhonneensa satoja panssareita. Siis vain panssarivaunua tuhosi Luftwaffe. Ja silloin saksalaisilla oli sentään täydellinen ilmaherruus. Länsiliittoutuneilla oli valtava ilmaylivoima ja peräti 1 maataistelukonetta sekä parituhatta pommikonetta käytössä niiden hyökätessä Normandiassa kesä-elokuussa Saksan panssarijoukkoja vastaan. Lentäjät esittivät huikeita lukemia tuhotuista Saksan panssariosastoista.

Kokonaisia ryhmittymiä olisi pyyhkäistä pois pelistä ilmaiskuilla, satoja panssarivaunuja ilmoitettiin tuhotuksi. Onneksi liittoutuneilla oli myös oma organisaationsa, Research and Analysis,joka tutki asevoimien suorituksia sekä menetysten että saavutusten osalta.

Operaatio Goodwoodin aikana RAF: Todellisuudessa alueella olleista tuhoutuneista saksalaispanssarista tutkittiin ja vain 10 katsottiin tulleen tuhotuksi Typhoon maataistelukoneiden raketeilla. Erityisen ikävä asia maataistelukoneiden lentäjille oli myös se että tutkituista 87 panssaroidusta ajoneuvosta vain 3 oli tuhottu ilmaiskulla vaikka niiden panssarointi oli huomattavasti heikompi kuin itse panssarivaunuilla.

Saksalaisten vastahyökkäyksen aikana 7. Saksalla ei ollut alueella kuin taistelupanssaria, joista 46 menetettiin ja niistä lopulta vain 7 ilmaiskuissa.

Normandian taistelujen aikana länsiliittoutuneiden maataistelukoneiden lentäjät väittivät tuhonneensa pommeilla ja raketeilla peräti noin 1 saksalaisten panssarivaunua, rynnäkkötykkiä, panssarintuhoajavaunua tai telatykkiä. Tutkimusorganisaatio arvioi kuitenkin että korkeintaan sadan saksalaispanssarin katsotaan tulleen tuhotuksi ilmahyökkäyksissä mukaanlukien keskiraskaat ja raskaat pommikoneet joita liittoutuneet käyttivät Normandian taistelujen aikana ajoittain suurissa määrin mm.

Liittoutuneiden maataistelukoneiden hyökkäykset Saksan maajoukkoja vastaan toivat niille itselleen suuria tappioita. Lentokoneita siis menetettiin ainakin 20 kertaa enemmän kuin mitä ne itse pystyivät tuhoamaan saksalaisten panssarikalustoa. Ardeneilla Saksan offensiivissa menettivät saksalaiset panssarivaunua Kuhlmey-myytti kriittisen tutkimuksen valossa. Sodan aikana ja heti sen jälkeen tehdyt selvitykset osoittivat kuinka sen aikaisilla maataistelukoneilla ja syöksypommittajilla oli vaikeaa tuhota käytännön taisteluissa vihollisen panssarivaunua.

Eräissä Britannian ilmavoimien testeissä, ihanteellisissa harjoitusolosuhteissa maataistelukoneen koneiden raketeista 2. Taistelutilanne jossa vihollinen tulitti ilmatorjunnalla ja jossa kaoottinen sekava tilanne, suhteellisen epätarkat valokuviin perustuvat paikannukset maalista olivat ainoat tiedot joita lentäjillä oli käytössä onnistumisprosentti romahti.

Vain yksi raketti osui panssarinkokoiseen maaliin. Olisi siis tarvittu noin 70 lentokonetta hyökkäämään yhtä panssaria vastaan jotta se olisi tuhottu raketeilla. Ne olivat vielä epätarkemmat. Länsiliittoutuneiden tutkimusten mukaan tarvittiin pudottaa peräti 3 pommia jotta yksi niistä osui panssarivaunun kokoiseen maaliin.

Oli pommi sitten kiloinen tai kiloinen sen oli käytännössä osuttava panssarivaunuun jotta se tuhoutuisi varmasti.

Varsinkin jos kyseessä oli yli 40 tonnia painavaa panssarivaunu. Stukan tapaisten syöksypommittajien tarkkuus oli selvästi parempi mutta lienee ollut kuitenkin lähellä länsiliittoutuneiden tarkempia raketteja.

II maailmansodan aikaisten koneiden ongelma oli niiden lyhyt toimintasäde, hyvin rajallinen aselasti ja ammusmäärä sekä ennen kaikkea aseiden, rakettien ja pommien erittäin suuri epätarkkuus. Kaikenlaiset fantastiset kertomukset siitä kuinka maataistelukoneilla lennettiin lähellä puiden tasoa ja pommi pudotettiin panssaria päin niin että se lopulta räjähti panssarin alla on jätettävä fantasioiden kategoriaan. Tosiasiassa panssariyksiköt olivat voimakkaan ilmatorjunnan suojaamia kuten tiedot Karjalan Kannaksella operoineista puna-armeijan yksiköistä kertovat.

Jos Kuhlmey-osasto olisi vaivaisella maataistelukoneella onnistunut tuhoamaan 4 viikossa Karjalan Kannaksella puna-armeijan panssaria yhden panssarin jokaista lentokonetta kohden viikossa, uskomaton väite! Toki osasto hyökkäsi muitakin kohteita kuin panssarivaunumuodostelmia vastaan. Mutta jos se ole kyennyt tuhoamaan puna-armeijan panssareita läheskään niin paljon kuin väitti niin kuinka uskottavia olivat sen väitteet muista tuhotuista kohteista kuten silloista, ponttooneista, maihinnousuveneistä, kuorma-autoista ym?

Suomalaisilla ei ole oikeastaan osaston saavutuksista tarjottu muuta kuin saksalaisten omat väitteet. Tutkimus kaipaisi neuvostoliittolaisia uskottavia lähteitä. Mutta se ainakin tiedetään ettei Luftwaffen maataistelukoneet suurelta osin juuri vähäisen määränsä takia kyenneet enää itärintamalla vaikuttamaan merkittävästi tapahtumien kulkuun kesällä Saksan Heeresgruppe Mitte romahti täysin Valko-Venäjällä samaan aikaan kun Osasto Kuhlmey yritti vaikuttaa Kannaksen taistelujen kulkuun.

Mitä ilmeisemmin suomalaisessa sotahistoriassa on yksi Kuhlmey-osaston kokoinen aukko joka ansaitsisi lisätutkimusta. Miten suorituskykyinen tuo osasto vanhanaikaisine Stuka-koneineen lopulta olikaan? Hannu Valtonen on myös valottanut tutkimuksissaan Luftwaffen lentäjien ilmavoittoväitteitä ja verrannut niitä joihinkin saatavilla oleviin neuvostoliittolaistiin lentoyksiköiden dokumenttien yksiköiden todellisista lentokonemenetyksistä. Valtosen mukaan Luftwaffe oli jo vuonna vajonnut poskettomien ilmavoittoväitteiden kulttiin.

Neuvostoliittolaisten ilmavoittoväitteistä vain yksi kuudestatoista piti Valtosen mukaan paikkaansa. Tämän suuntainen posketon liioittelu alkoi siis levitä myös Luftwaffen osastoihin tappion konkretisoituessa. Suomalaisten hävittäjälentäjien väitteissä lienee myös vähintään puolet ellei kaksi kolmasosaa ilmaa välissä. Osasto Kulmeyhin kuuluneessa II.

On tunnettu tosiasia että Rudorfferin ilmavoittoväitteissä oli jo Pohjois-Afrikan taistelujen aikana selviä liioitteluja.

Samoin Kannaksen taistelujen jälkeen käydyissä ilmataisteluissa Baltian alueella on Rudorfferin väitteet ilmavoitoista usein vailla todellisuuspohjaa. Osasto Kuhlmey väitti ampuneensa alas Kannaksella Väitteisiin on syytä suhtautua kriittisesti. Jos Luftwaffen lentäjät syyllistyivät 1: Luftwaffen lentäjät elivät omassa sankarikulttimaailmassaan jossa todellisuuden ja harhojen raja muuttui yhä sumeammaksi.

Osasto Kuhmeyhin kuuluneiden yksiköiden tappiot ovat olleet kesä-heinäkuussa seuraavat: Suurin osa noista poiskirjauksista 91 lentokonetta on tapahtunut Suomessa oloaikana. Osasto menetti paljon koneita neuvostoliittolaisten suorittamassa ilmahyökkäyksessä 2.

Kaikkiaan 10 osaston konetta tuhottiin kentälle ja peräti 24 vaurioitui. Millainen vaikutus tällä oli Kannaksen taisteluihin? Osaston taisteluvahvuus laski tietenkin merkittävästi vähäksi aikaa mutta suomalaiset pysäyttivät puna-armeijan hyökkäyksen Ihantalan rintamalla eikä läpimurrot onnistuneet enää Äyräpäässäkään. Osasto Kuhlmey ei osallistunut millään tavalla Laatokan Karjalan taisteluihin jotka nekin päättyivät torjuntavoittoihin heinäkuun puolivälissä U-linjalla ja Ilomantsissa elokuun alussa.

The Washington Post -lehti teki laajan jutun Suomen asemasta Venäjän rajanaapurina loppuvuonna Lehden toimittaja oli haastatellut artikkelia varten muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistöä. The Washington Postin toimittaja kysyy presidentti Niinistöltä, onko Suomen mahdollista pysytellä enää puolueettomana uuden kylmän sodan kynnyksellä. Niinistö vastasi, että Suomessa on edelleen yleinen asevelvollisuus ja vahva armeija, henkilöä.

Siihen toimittaja huomautti, että Suomen armeija on paljon pienempi kuin Venäjän. Niinistön sotilaspoliittinen vastaus kuului: Teemme syvällistä yhteistyötä Ruotsin kanssa ja se on kehittymässä hyvin nopeasti.

Olemme Naton läheinen kumppani. Ja lopuksi haluaisin mainita EU-ulottuvuuden. Tiedämme kaikki, että Lissabonin sopimuksen mukaan olemme taanneet, että autamme jäsenmaita, jos ne kohtaavat vakavia ongelmia. Siitä huolimatta se on hyvin vahva poliittinen kannanotto, Niinistö vastasi. On olemassa eräitä julkisia asiantuntijaperusteluista miksi Suomen ei kannattaisi liittyä Naton jäseneksi.

Aleksanteri-instituuttin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro perusteli asiaa Ukrainan tilanteen puhjettua maaliskuussa seuraavasti: Suomen asema ja poliittinen sijainti on harvinaisen onnistunut. Totta kai Suomi tekee Nato-ratkaisunsa itse. Liikkumavaran säilyttäminen turvallisuuspolitiikassa on ehdottomasti meidän etu.

Kangaspuro muistuttaa, ettei Suomi ole entinen neuvostomaa. Venäjä-tutkija, professori Timo Vihavainen antoi kesällä synkän ennustuksen turvallisuuspoliittisesta ilmapiiristä. Vihavainen totesi, että kesäkuussa alkavassa sotilasliitto Naton Varsovan-huippukokouksessa oli tarkoitus sopia Naton entistäkin suuremmasta läsnäolosta Itä-Euroopassa. Se on aikaa, jolloin leikitellään sodan mahdollisuudella huolimatta siitä, että sellainen merkitsisi yleensäkin rikollista järjettömyyttä ja ettei sellaisella voida kuvitella saavutettavan mitään rationaalisia päämääriä.

Vihavaisen mielestä aikakauden rappeutuneisuutta kuvaa myös se, että militarismia on alettu ihailemaan. Hänestä Venäjä-pelot olivat myös liioiteltuja.

Sellaiseksi ovat kelvanneet fantastiset kuvitelmat Venäjän loputtomasta aggressiivisuudesta ja sen kyvystä ja halusta järjestää kaikenlaisia ikävyyksiä koko Euroopassa ja laajemminkin , hän kirjoittaa. Vihavainen varoittaa, että sodan uhan mielikuvasta voi pahimmassa tapauksessa tulla itseään toteuttava ennuste. Vihavainen kritisoi kenraalien liian suurta roolia Naton organisaatiossa. Naton sotilaallisen pelotteen myyttisyys. Mitä ilmeisemmin Naton sotilaallisesta pelotteesta ja suorituskyvystä on monilla suomalaisilla poliitikoilla, kansalaista nyt puhumattakaan, aivan liian fantastinen näkemys.

Eteenkin Euroopan Nato-maiden sotilaallinen pelote on melkoisesti romahtanut viimeisen 25 vuoden aikana eikä kymmenet keskenään ei aivan niin samansuuntaisesti intressinsä näkevät eurooppalaiset natomaat eivät itseasiassa pysty antamaan juuri uskottavaa sotilaallista suojaa edes itselleen.

Tämän takeeksi Nato tulee sijoittamaan vahvistetun pataljoonan kuhunkin Baltian maahan ja Puolaan ensi vuoden alkupuoliskon aikana. Kyse on rotaatiopohjaisesta, mutta pysyväisluonteisesta läsnäolosta. Läsnäolon lisäksi suunnitellaan tarvittavat vahvistukset. Baltian maille läsnäolon toteutuminen tarkoittaa niiden koko jäsenyystaipaleen tärkeimmän tavoitteen täyttymistä. Myös Bulgaria ja Romania saavat räätälöityä tukea.

Mutta mikä on ammattisotilaan viileän analyyttinen arvio Euroopan Naton sotilaallisesta suorituskyvystä ja uskottavuudesta? Sotilasasiantuntija dosentti ja everstiluutnantti Jyri Raitasalo Puolustusministeriöstä on antanut huomattavan hyytävän näkemyksen kesällä Logistisesti Euroopan Nato ei pysty yhtään mihinkään merkittävään operaatioon, todella suuresta puhumattakaan.

Raitasalon mukaan Euroopan natomaiden puolustusbudjetit osoittavat valtavaa tuhlausta ja tehottomuutta. Useilla Euroopan natomailla on enemmän kenraaleita ja everstejä kuin kenttätykkejä päinvastoin kuin Suomella jolla on melkoisen tulivoimainen suuri tykistö- ja panssarikapasiteetti. Euroopan Nato-mailla on heikot reservit ja kyky vähänkin pitkittyvään maasotaan surkea. Raitasalon englanninkielinen kirjoitus on löydettävissä internetistä osoitteesta: Recently published NATO defense statistics reveal the poor state of European defense capabilities and spending.

Only four out of 26 European NATO member-states spend the minimum level needed to train and equip a credible fighting force — namely 2 percent of annual GDP. Particularly the European member-states of NATO lack the capability to deter a large-scale military attack against one or more member-states. NATO is a forum of planning, consultation, and political debate between highly variegated states with very different security priorities and domestic political traditions and conditions.

As such, NATO is not a real military actor. Jyri Raitasalon kirjoituksen ytimessä on havainto Euroopan Natosta organisaationa joka koostuu lopultakin hyvin sekavasta seurakunnasta valtaosaltaan pieni jäsenmaita joilla useilla ei edes omat housut pysy jalassa saatikka että heistä olisi toisilleen turvan takaajiksi. Jo parikymmentä vuotta on USA pyrkinyt irrottautumaan Euroopasta ja suunnannut huomionsa eteenkin Aasiaan. Se ei ole suinkaan mikään automaatti vaikka näin usein luullaan.

Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Noora Kotilainen on monien muiden asioista perillä olleiden kanssa tyrmännyt luulot siitä, että Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato suojelisi vain jäsenmaitaan. Suomen Nato-jäsenyyttä perustellaan yleisesti Naton viidennellä artiklalla, jonka mukaan Nato puolustaa vain jäsenmaitaan. Kotilaisen mukaan tosiseikat unohtuvat tässä keskustelussa. Viime vuosien ja vuosikymmenten Nato-operaatiot on tehty poikkeuksetta valtioihin, jotka eivät ole Naton jäsenmaita: Kosovoon, Afganistaniin ja Libyaan.

Hän muistuttaa, että Naton tehtävät ovat muuttuneet kylmän sodan jälkeen, ja sanoo, että loppujen lopuksi jäsenmaiden intressit vaikuttavat Nato-operaatioiden suuntaan viidettä artiklaa tai jäsenyyttä enemmän.

Kun ei oteta esiin Naton muuttuneita toimintaperiaatteita ja tehtäviä, voidaan vapaasti argumentoida kylmän sodan logiikkaan hirttäytymällä, heilutella Nato-korttia ja rivien välissä lietsoa suomalaiseen niin kovin vetoavaa pelkoa Venäjän hyökkäyksestä. On kuitenkin hankala uskoa, että atlanttisen järjestelmän kannalta katsottuna Euroopan takamaalla tapahtuva Ukrainan kriisi ja Venäjän vallitsevaa läntisen maailmanjärjestyksen arvovaltaa kohtaan osoittama uhittelu olisi riittänyt muuttamaan Naton viime vuosikymmenien aikana luomia toimintaperiaatteita.

Kova kovaa vastaan, rautaa rajalle, vanhat muurit pystyyn. Professori Juhani Suomi on arvostellut rankasti Ulkopoliittisen instituutin Upin syksyllä julkaistua Venäjä-raporttia. Suomi piti Upia lobbausorganisaationa. Hän katsoi, että raportissa on Venäjällä pelottelua mutta lisää, että sitä on mediassa melkein joka päivä. Vanha sanonta kuuluu, että kukaan muu ei puhalla meidän puurolusikkaamme kuin me itse.

Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen sanoi olevansa huolissaan suomalaispoliitikkojen Venäjä-osaamisesta. Juhani Suomi jakaa huolen: Professori Suomen mielestä Suomessa ei ymmärretä Venäjän turvallisuuspoliittista ajattelua.

Hänen mukaan itänaapurin täytyy saada jonkinlainen varmuus siitä, että vieras valta ei pääse käyttämään Suomen aluetta Venäjää tai Neuvostoliittoa vastaan.

Hänen mielestään tämä varmuus kaatui YYA-sopimuksen mukana. Entinen pitkäaikainen diplomaatti Heikki Talvitie kirjoittaa Suomen Geopoliittisen seuran sivuilla kansainvälisestä tilanteesta. Niin ollen se ei voi välttyä Itämeren alueella Venäjän ja lännen välillä mahdollisesti puhkeavalta sotilaalliselta kriisiltä".

Talvitien esille nostama Naton kanssa tehty isäntämaasopimus on aiheellisestikin joutunut puntaroitavaksi. Sitä on verrattu jopa Natsi-Saksan kanssa tehtyyn kauttakulkusopimukseen. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tutkija ja entinen ammattisotilas Pekka Visuri totesi isäntämaasopimuksesta seuraavasti: Syvempi keskustelu käytiin aikoinaan, kun Suomi lähti mukaan rauhankumppanuusohjelmaan Kirjailija ja kolumnisti Raimo Pesonen julkaisi hiljattain Suomen Nato-suhdetta käsittelevän kirjan.

Näin hän näki sopimuksen toisesta perspektiivistä: Sitten jälkikäteen osoittautuu, että ne ovat muuttaneet hyvinkin paljon. Miksi Suomi ei liittynyt Naton jäseneksi luvulla? Historioitsija Heikki Ylikangas spekuloi luvun puolivälissä sitä miksi EU-hun liittynyt Suomi ei samalla anonut jäsenyyttä puolustusliitto Natossa. Hänen mukaansa vasta historia tulee sen myöhemmin kertomaan.

Tosiasiassa asia ratkaistiin juuri samoihin aikoihin kun Ylikangas spekuloi asiaa. Itse asiassa salaisuuden raotti Iltalehden toimittaja Olli Ainola. Aikaisemmin tapahtumien kulku on kerrottu silloisen Yhdysvaltojen apulaisulkoministeri Ronald Amuksen kirjassa Opening Nato's Door. Kylmän sodan jälkeen oli suuri kysymys, miten hoidetaan Baltian maiden turvallisuus. Ensimmäinen ajatus lännen suurvalloissa oli, että se tehtävä kuuluu Suomelle. Ainola raportoi Asmuksen kirjasta Suomen vastauksen: Pohjoismaat eivät voi taata Baltian turvallisuutta.

Suomen mielestä vain Yhdysvaltain sotilaallinen pelote riittää ennalta ehkäisemään Venäjän voimankäytön. Ainola jatkaa ja analysoi: Clinton taivutti Jeltsinin hyväksymään Naton laajenemisen Venäjän rajoille.

Clinton jyräsi nurin Jeltsinin, joka yritti saada Clintonilta salaisen kahdenkeskisen lupauksen siitä, että Nato ei laajene Neuvostoliitosta itsenäistyneisiin maihin eli Baltiaan. Clinton sanoi, etteivät he voi noin vain mennä kahteen pekkaan miestenhuoneeseen ja sopia salaisesti yhtään mitään, koska kaikki tulee joka tapauksessa julki.

Clinton piti pintansa ja teki selväksi, ettei Baltian maita jätetä ulos Natosta. Lopulta Jeltsin luovutti väittelyn ja tokaisi: Helsingin-kokouksessa Venäjä tosiasiassa joutui antamaan periksi sille, että Baltian maat liittyvät Natoon - kuten vuosia myöhemmin kävikin. Tämä oli Suomelle iso helpotus. Jos Baltian-maita ei olisi huolittu Natoon, Suomi olisi saattanut joutua vastaamaan ainakin Viron puolustuksesta samalla kun Yhdysvallat olisi livennyt pois Pohjois-Euroopasta. Suomi teki taitavan väistöliikkeen.

Suomi kieltäytyi jäsenyydestä välttyäkseen puolustamasta Viroa. Samalla Suomi edesauttoi Baltian maiden liittymistä ja siten pakotti Yhdysvallat takaamaan Itämeren alueen turvallisuutta. Osaltaan Suomi hiukan helpotti myös Jeltsinin pahaa mieltä.

Suomenlahden pohjoisrannikko pysyi toistaiseksi liittoutumattomana. Meritie Pietariin ei olisi pelkkää Naton vettä. Kevään mittaan on ollut uutta, että tuolloinen pääministeri Lipponen ja vähän myöhempi komentaja amiraali Kaskeala ovat itse kertoneet tapahtumista. Ainolan Kaskealan haastattelussa kerrotaan mm: Naton itälaajennuksen arkkitehti, Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Ronald Asmus kaavaili Tanskaan Natolle johtoesikuntaa, jossa Suomi ja Ruotsi olisivat ottamassa vastuuta Baltian puolustuksesta.

Britannian ulkoministeri Douglas Hurd ehdotti suoraan, että Suomi ja Ruotsi ottaisivat vastuun Baltian maista. Tanskan pääministeri Poul Nyrup Rasmussen esitteli hahmotelmaa Lipposelle sekä Ruotsin ja Norjan pääministereille Ahvenanmaalla huhtikuussa Lipponen torjui ajatuksen siinä samassa. Asia ei jäänyt tähän. Lipponen tapasi Yhdysvaltain varaulkoministerin Strobe Talbottin Valkoisessa talossa kesäkuun alussa Ja minä torjuin sen across the board oikopäätä. Ei meillä ole mitään edellytyksiä tällaiseen.

Viron ja Baltian puolustusvastuu on Lipposen mukaan "se perimmäinen kysymys", jos Suomi joskus harkitsisi liittymistä Natoon. Onko meillä mitään edellytyksiä ottaa vastuuta muusta kuin omasta puolustuksesta, Lipponen kysyy. Natossa Suomen syliin saattaisi tulla vastuu Baltiasta. Ja kun näkee, mitä Ukrainan-kriisin ympärillä on tapahtunut, mitä Nato on tehnyt, niin ei se todellakaan vakuuta. Lipponen sanoo olevansa presidentin ja eduskunnan ulkopoliittisen linjan kannalla. On sinänsä koomista että vuosien vaiheen jälkeen silloiset päätöksentekijät ovat kyllä esiin tuoneet uuttakin pohdintaa, mutta Ukrainan ja monen muun tapahtuman jälkeen on luultavaa että he itsekin hiljaa mielessään tajuavat olleensa sekä kaukonäköisiä että viisaita juuri silloin kun kumpaakin tarvittiin.

Se mitä Martti Ahtisaaren päässä on sen jälkeen tapahtunut ja miksi on taas eri asia. Miksi Suomi ja Ruotsi ovat sotilaallisesti liittoutumattomia? Pohjimmiltaan kyse olisi suurstrategian muuttamisesta, joka vaatii huolellista harkintaa.

Pienet maat eivät usein muuta ulkopolitiikkansa perussuuntaviivoja. Niille jatkuvuus on merkittävämpi asia kuin suurvalloille. Mikä tahansa muutos vaatisi myös sisäpoliittista yksimielisyyttä, jotta se nähtäisiin oikeutettuna sekä kotimaassa että ulkomailla. Viittaus Ruotsiin historiaan liittyy myös suoraan Suomeen.

Kummankin geopoliittinen asema määriteltiin Napoleonin sotien aikana ja vahvistettiin Wienin kongressissa Sadan vuoden aikana suomalaiset valtasivat sivistysprojektina oman valtionsa ja julistivat sen itsenäiseksi joulukuussa Samalla muodostui uudelleen sekä Suomen että Pietarin turvallisuusongelma.

Kolmen sodan jälkeen Mannerheim ja Paasikivi ratkaisivat ongelman niin, ettei Suomi anna aluettaan Venäjän vihollisten käyttöön eikä siis ala itse Venäjän viholliseksi. Se on turvannut vakaan rauhan yli 60 vuotta, eikä kenelläkään ole argumenttia, miksi tätä vakautta pitäisi vaarantaa. Nato —arvion Suomi-Ruotsi osuus on mielenkiintoinen, mutta ei koko kuva. Tukholmassa ei liene ensimmäiseksi innostusta ajatuksesta, että yhteisen Nato —jäsenyyden kautta Ruotsi pääsisi jälleen sotilaallisesti maarajalle naapuriksi Venäjän kanssa.

Nato —arvion ajattelu muistuttaa nyt vuosia ja , jolloin länsivalloista löytyi pienempiä herroja usuttamaan Venäjää vastaan, mutta vastuullinen valtionjohto kaikissa suurvalloista varoitti Suomea käyttämästä hyväksi Venäjän heikkoutta. Riippumatta millainen hallinto Venäjällä on, mottiin joutuneena se ennemmin tai myöhemmin yrittäisi murtautua siitä ulos. Arvion mukaan paine voisi suuntautua erityisesti Baltian maihin, ja sitä ne eivät ole koskaan ymmärtäneet. Liennytyksen edellytyksenä on kummankin osapuolen lännen ja idän huolen syvällinen ymmärtäminen ja alueen sotilas- ja talousmaantieteeseen perustuvan tasapainon rakentaminen alenevalla sotilaallisten voimien volyymien tasolla — niin että kumpikin osapuoli hyväksyy sen.

Se merkitsee myös paluuta siihen myös Wienin kongressin ajasta alkaneeseen suurvaltojen perinteeseen, että pohjoinen kysymys voidaan sopia ja vakaus turvata omana kokonaisuutenaan vaikka muualla maapallolla olisikin ongelmia. Kansalaisena on kaikki syy kannattaa presidentti Niinistön esittämää ajatusta arktisesta huippukokouksesta Suomen puheenjohtajavuotena. Kun asiat nyt Itämerellä kehittyvät kiihtyvällä vauhdilla, olisi merkittävää että sen valmistelu turvallisuuspolitiikan osalta voitaisi aloittaa välittömästi ja muodostaa näin foorumi pohjoisen Euroopan tilanteen hallitsemiseksi.

Humoristisesti kieli poskella voimme siis todeta että Ruotsin ja Suomen pysyttäytyminen Naton ulkopuolella on ratkaistu jo vuotta sitten Wienin kongressissa. Yhdysvaltojen italialaisen järjestäytyneen rikollisuuden eräs tärkein tulonlähde oli ns.

Siitä lähtien se on ollut lumoava päättymätön lähde tutkiville toimittajille ja tutkijoille. Kirjallisuus siitä on valtavaa mutta pääosin hataraa. Onko tai oikeastaan oliko järjestäytynyt kuten italialainen Cosa Nostra rikollisuus varsinkin toisen maailmansodan jälkeen vaara Amerikan yhteiskunnalle?

Soluttautuiko se suuressa määrin lailliseen liiketoimintaan? Uhkasiko se taloudellisia ja poliittisia instituutiota? Amerikan Yhdysvaltojen osalta Cosa Nostraa voidaan nykyisin käsitellä jo lähes puolittain historiallisena ilmiönä onhan sen piirissä toimivien varsinaisten jäsenienkin määrä pudonnut alle kolmasosaan esim lukuun verrattuna. Mikä oli sen todellinen vaikutus USA: Se oli ensimmäinen yhtä tiettyä mafiaperhettä, sen rakennetta ja sen laitonta ja laillista liiketoimintaa käsitellyt tutkimus.

Organisaatio johon kuului 75 jäsentä oli yksi niistä USA: Organisaatio operoi yhdessä USA: Koskaan aiemmin ei niin yksilöityjä tietoja ollut tutkijalla käytössään.

Anderson esitti tiedot lukijalle ja tarjosi selkeän ja loogisen analyysin mafiaperheen laittomasta uhkapeli- ja koronkiskontaliiketoiminnasta sekä lailliseen liiketoimintaan sijoittamisesta sekä näiden toimintojen välisestä yhteydestä. Hän selvitti miksi organisaatio tuli lailliseen liiketoimintaan ja miksi juuri tietynlaiseen liiketoimintaan. Cosa Nostra, komissio ja hierarkia. Columbian yliopiston professori Daniel Bell julkaisi jo pian Kefauverin komitean tutkimusten jälkeen artikkelin, jossa hän kyseenalaisti esitetyn mallin maanlaajuisesta mafiasta jota koordinoi tietty komissio.

Tunnettu on myös FBI: Edgar Hooveriin kohdistettu kritiikki siitä että nimenomaan hän vähätteli järjestäytynyttä rikollisuutta. Hooverin passiivisuudesta taistella Cosa Nostraa vastaan on viritelty mitä merkillisempiä salaliittoteorioita. Vuonna mafiapäällikkö Joseph Barbara järjesti arviolta sadan yhdysvaltalaisen, kanadalaisen ja italialaisten mafioson tapaamisen Apalachin kaupungissa New Yorkissa.

Mafiosojen kokous kuitenkin herätti yhdysvaltalaisten viranomaisten huomion ja mm. Life-lehti teki siitä näyttävän reportaasin. Vuonna tuli sitten varsinainen pommi kun heroiinitoiminnasta pidätetty gangsteri Joseph Valachi tiettävästi ensimmäisenä? Sen sijaan hän kiisti koskaan edes kuulleensa nimikettä mafia.

Valachin asianajasta William G. Hundleystä tuli gangsterin suojelija. Hundley itse totesi myöhemmin: Valachin henkilöhistoria osoitti hänen olleen alemman tason jäsen Cosa Nostrassa jolla oli ollut vuosikymmenet ongelmia ansaita rahaa. Hänen tiensä yhteistoimintaan viranomaisten kanssa johtui ajautumisesta huumeliiketoimintaan joka yleensä oli huonosti ansaitsevien Cosa Nostran jäsenten viimeisiä oljenkorsia. Monet merkit viittaavaat myös siihen että kuulustelijat syöttivät Valachille tietoja Cosa Nostrasta josta tällainen rivijäsen ei olisi millään voinut olla tietoinen.

Joka tapauksessa Valachin kuulustelut panivat pisteen epäilylle ettei mitään järjestäytynyttä rikollisuutta USA: Sen sijaan se millainen organisaatio Cosa Nostra luonteeltaan ja painoarvoltaan aivan oikeasti olisi jäi selvästi vähemmälle huomiolle.

Myös ylimmällä tasolla olevan mafian komission asema ja 24 perheen suhde siihen jäi tutkimatta. Mutta hyvin laajalti alettiin omaksua käsite jonka mukaan juuri komissio kontrolloisi tiukasti kaikkia 24 perhettä.

Vähemmälle painoarvolle jäi Gordon Hawkinsin kaltaiset toisinajattelijat, jotka kyseenalaistivat eteenkin poliitikkojen ja virkamiesten näkemykset lähes täysin koko järjestynyttä rikollisuutta kaikkialla kontrolloivasta syndikaatista mafiaperheet ja komissio. Oikea kysymys ei siten ollut enää se oliko järjestäytynyttä rikollisuutta nimeltään Cosa Nostra olemassa vaan miten ja missä määrin rikollisuus USA: Miten muodollisia organisaatiot ovat ja miten ne tunnistavat jäsenet ja yhteistyökumppanit?

Miten organisaatiot ovat muuttuneet vuosien mittaan? DeCavalcante-pöytäkirjat toivat oikeusviranomaisille materiaalia peräti yli sivun verran. Ne olivat tiettävästi ensimmäiset autenttiset dokumentit amerikanitalialaisesta järjestäytyneestä rikollisuudesta. FBI onnistui sijoittamaan neljä mikrofonia nauhoittamaan keskusteluja. Yksi niistä sijoitettiin New Jerseyn organisaation johtajan DeCavalcanten toimistoon. Keskustelut käytiin englanniksi ja italiaksi Sisilian murteella.

Mafia-nimi ei esiinny keskusteluissa missään vaiheessa. Niinpä kun DeCavalcante sanoi: DeCavalcante vahvisti että oli olemassa komissio. Hänen mukaan perheiden johtajien pitäisi kokoontua kerran viidessä vuodessa ja valita keskuudestaan edustajat komissioon. Kuten kussakin yrityksen johtokunnassa myös komissiossa oli muita vaikutusvaltaisempia jäseniä joita muut seuraavat.

En joskus tajua miten ne oikein sitä johtaa. Helvetti hänelle tarkoitti Joe Bonannoa. Se oli kolmen miehen juttu, ymmärrätkö mitä tarkoitan? DeCavalcante-pöytäkirjoista ei täysin selviä mikä asema komissiolla oli. DeCavalcante näyttää ajatelleen että komissiolla on hyvin rajoittunut rooli tai toimivalta yli kaupungeissa toimiviin Cosa Nostan perheisiin ellei siellä ole erityisiä ongelmia perheen sisällä. Esimerkiksi sellaisiin joissa johtaja ei kohtele jäseniään kuten pitäisi. Bonannon perheen tapauksessa oli se että silloinen perheen johtaja Joe Bonanno vehkeili jotakin komissioon kuuluneen perheen johtajaa vastaan tai näin eräät komission jäsenet asian tulkitsivat.

Jos perheiden johtajia verrataan itsenäisten maiden hallituksiin niin komissiota pitää verrata Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Komissio kokoontuu vain käsittelemään perheiden välisiä keskinäisiä asioita eikä tunkeudu niiden sisälle. DeCavalcante-pöytäkirjojen ehkä sittenkin oleellisin osa liittyi itse perheiden sisäisiin asioihin. Niistä paljastuu kuva joka lienee varsin tyypillinen luvun amerikkalaisessa mafiaperheestä mutta joka lähes aina jäi havaitsematta jopa tutkijoilta. Frank Cocchiaro on karkea tyyppi jota minun pitää seurata.

Frank tekisi ryöstökeikkoja aseellisia ryöstöjä jos antaisin. Sammy, tiedätkö kuinka moni meidän ystävistämme ovat ryöstöhommissa? He eivät pysty elättämään itseään. Tiedätkö kuinka monta tyyppiä Chicagossa rypee? Tiedätkö kuinka monta meidän ystäväämme New Yorkissa rypee? Mitä he aikovat tehdä. Puolet näistä ottaa huumeita. Nyt meillä on Cosa Nostran laki ettei noihin aineisiin kosketa. Niillä ei ole muuta tapaa hankkia elantoa joten mitä he aikovat tehdä?

Joo me ollaan onnellisia että ei tarvinnut turvautua niihin. Meillä oli lailliset jutut kuten hevoset, uhkapeli ja kaikki muu. Tiedätkö kuinka monta raakkia otamme New Yorkin perheisiin … Kaverit tulevat minun luo ja pyytävät että ottaisin hommiin uhkapelitoimintaan ja he ovat meidän ystäviämme ja minä otan heitä koska en halua heidän nääntyvän nälkään.

Sammy, melko pian joudun sanomaan heille ei, sillä minun on katsottava omaakin etuani. Jos et voi auttaa heitä minä voin maksaa. Minun porukkani ei näänny nälkään. Sinä et anna koska olet heidän pomo. Heität heille muutaman dollarin jos ne tarvitsee apua. Sinun pitää saada osuus kavereilta jotka tekevät sinulle töitä eikä olla niin hyväsydäminen. Minä en paljoa kunnioita Lou Larassoa joka oli Nickin Delmoren alaisuudessa.

Ja samaan aikaan ihmetellään miksi nuoret miehet jäävät nykyään vailla kumppania. En yhtään ihmettele jos "jaettu" mies ei kiinnosta, varsinainen lutkahan tuollainen mies on jos ei se oma rakas riitä. Tuollaiselle sialle olisi oikein kokovartalohalvaus ja sen jälkeen nähdä kun oma piehtaroi silmien alla oman mieshaareminsa kanssa. Tuossa alkaa olla kyse jo siitä että ei ole oikea kumppani vierellä tai siihen on kyllästytty siinä määrin että muita tekis mieli mutta kun ei voi, kun pitää ainakin yrittää olla käytännössä uskollinen.

Huhhuh taas, mikä pakko on olla sen yhden kanssa jos tekee noin paljon mieli muita??? Mutta kyllä mies kykenee rajat laittamaan.

Siksi hän tyytyykin pornoon. Meinaat siis että mies tarvitsee vaihtelua, kiihottaa jos on naisia joka sormelle eikä vähempi riitä, uskallan väittää muuta. Kyllä naaraatkin kaipaavat jossain vaiheessa vaihtelua, mutta jos sattuu ihastus, helposti alkaa tehdä seksiä mieli tämän kanssa.

Jos nainen harrastaa seksiä ihastuu hän vain syvemmin, mikäli seksi on hyvää. Mutta niin, tarkoituksenasi on väittää että mies ei kykene tyytymään yhteen naiseen, ja pornossa ideana on vaihtelunhalu. Ehkä jossain määrin pitkissä suhteissa, mutta jos jo suhteen alussa on iso tarve ylläpitää fantasiahaaremia, ei taida parisuhteella olla paljon mahdollisuuksia, kertoo ennemmin pervoudesta.

Näitä "pervoja" on miehistä ehdoton valtaosa ja käsittääkseni noin puolet naisistakin. Mies saattaa hyvinkin pysyä erossa pornosta, mutta kuvitelmissaan hän käy läpi kaikki tuntemansa naiset ja tuntemattomatkin.

Se ei liity ihastumiseen tai rakastamiseen vaan terveeseen sukupuoliviettiin. Älä huijaa itseäsi harhakuvitelmilla. Jos perustat perheen miehen kanssa, sinun pitää hyväksyä puolisosi sellaisena, kuin hän on. Äläkä heti usko rakastamasi miehen vakuutteluja, että hän on harvinainen poikkeus. D Jos lopettaisit sen pihtaamisen niin vois jäädä vähemmällekin se katsominen. Mutta peiliinhän et osaa katsoa?

Sinne pornon pariin ajaudutaan, jos nainen on katkera ja manipuloi seksillä! D seksiä harrastetaan melkeinpä joka päivä. Jos tein seksielämä on kunnossa niin ei sulla sitten mitään "pelättävää" ole. Jos seksi olisi vähentynyt niin ymmärtäisin huolesi. Seksi pakostikin vähenee jos pikatyydytys saadaan ruudulta, tai miehen kestävyyden pitää olla erityistä luokkaa mutta ei mennä silti addiktioksi.

Kuten moneen kertaan on tällä palstallakin jo todettu: Se, että elää parisuhteessa ei anna omistusoikeutta toisen ajatuksiin ja tekohin. Miehesi ei petä sinua etkä voi häntä pakottaa elämään ja olemaan sinun mielesi mukaan. Oletko itse mielestäsi toiminut oikein, kun olet kytännyt miehesi kännykkää? Entä, jos hän nettipornon sijaan hakisi selkäsi takana seksiseuraa tai tekstailisi seksipitoisesti esim exänsä kanssa? Ei sinua tuosta auta mikään muu kuin se, että alat psyykata itseäsi!

Ongelma on sinun korviesi välissä - jäljempänä näytät kertovan, että seksikin teillä toimii eikä mies kohtele sinua OIKEASTI mitenkään huonosti, joten mitä oikein vouhotat? Onko suurempi ongelma valehtelu vai pornon katsominen?

Miehesi katsoo pornoa ja runkkaa, ja se johtuu siitä kun sinä et hänelle riitä, näin se vain on. Mieheni teki juuri samoin ja lopulta myönsi asian juuri näin, me erosimme siitä hetkestän n 4kk päästä. Naisenakin tulee runkkailtua pornolle kun oma ärsyttää ja tekis mieli muita. Monu suomalainen mies on sellainen pikkurunkkarijolla ei psyyke muka pysy kasassa ilman runkkaamista ja kuvittelemista hottiksien kanssa sängyssä muhinoimista, paineiden purkua tai ei.

Sulla on kaksi vaihtoehtoa, joko nyt yritätte vielä ja sanot että et seurustele pornomiehen kanssa tai eroat samantien. En ota kantaa pitäisikö pornon katsominen sallia mutta kylläs e vähän kuuluu monesti joko sellaisiin "kevytsuhteisiin" joissa ei olla niin nipoija vaikka toinen viehättyisiki muista tai sitten tilanteisiin missä on lapsia ja kiirettä eikä oikein kumpaakaan sytytä toinen sängyssä, tuolloin pornosta voi hakea piristystä mutta valitettavasti tilanteessa kun suhde on vielä tuore, nainen nuori ja omassa seksielämässä kehittämisen tarvetta ja mahdollisuuksia, pornolle runkkaaminen vie rakastuneen naisen fiiliksen ja itsetunnon, ja pilaa seksielämän.

Pornomiehet ovat usein lapsellisia ja elävät sinkkuina. Kuitenkin valtaosa miehistä hakeutuu parisuhteisiin naisen kanssa vaikka ovatkin pornomiehiä kaikki tyynni. Eipä ne miehet niin vaan parisuhteisiin hakeudu, aika moni jää yksin vaikka haluaisi suhteen. Näin on ainakin miehet itse valittaneet. Silloin pitää miettiä onko tavara epäkuranttia jos ei mene kaupaksi.

Ja lopuistakin suuri osa. Oikeastaan suuri osa ihmisistä ovat lapsellisia ja tyhmiä. Epävarma olo itsestä ei johdu jostain niin ala-arvoisesta kuin porno, vaan sinä itse nujerrat itseäsi. Yleensä jos ihminen on epävarma, hän on epävarma ennen kaikkea omista tunteistaan ja se epävarmuus leviää kaikkeen muuhun sotkien alkuperäiset syyt ja seuraukset.

Naiset usein luulee olevansa jotain velkaa miehelle: Aina se ei ole mahdollista. Pelko, epävarmuus, paha olo on varoitusmerkkejä rehellisyyden puutteesta.

Minä en pornoa hyväksy, mutta en myöskään näe että toista kannattaa yrittää kontrolloida. Jos arvot on täysin erilaiset, ei kannata elellä yhdessä.

No miten mies voi koskaan luottaa sinuun, kun pengot toisen puhelimen ja tutkit salaa netin käyttöä? Katso hiukan peiliin, neiti kyylä. Kun kerran on jäänyt kiinni valehtelusta ja haluaa uudelleen saavuttaa luottamukse, se edellyttää sitä että on kumppanilleen täysin avoin. Antaa siis tutkia kännykkänsä ym.

Kumpikin on tilanteessa rikkonut toisen luottamuksen. En todellakaan eläisi pirttihirmun kontrollin alla. Jos tutkii mun kännykkäni ja selaintietoni, alan ihan vittuillessani googlailla todella törkeää pornoa, vaikken ikinä katsoisi sitä. En itse asiassa katsele pornoa käytännössä koskaan, mutta vapaus toisen kontrolloinnista on niin tärkeä arvo minulle, että ennemmin jättäisin aloittajan kaltaisen mustasukkaisen kyttääjän kuin alistuisin toisen komentoon.

Ei siksi että minulla olisi jotain salattavaa vaan siksi, että tasa-arvoiseen suhteeseen ei kuulu kumppanin alistaminen lapsen tasolle. Luottamus rakentuu hiljaa ja jos siihen tulee särö ja pari haluaa jatkaa yhdessä, siis jos HALUAA se varmaan ei ole sinulta pois jos luottamusta koetetaan vielä paikata tavoilla millä tahansa, riippunee paljon myös miten pahasti luottamus horjuu suhteessa, joten olisitko puuttumatta toisten asioihin, joskus pieniä, joskus isoja kriisejä tulee eteen, niistä selviää jos on HALU olla toisen kanssa.

Nykyajan valitettava trendi on se että: Tästä syystä on erittäin tärkeää saada homma poikki jo siinä alkuvaiheessa eli kun pettäminen on vasta ajatuksen tasolla. Vuonna tehty Finsex-tutkimus osoittaa että Suomessa yhdyntöjen määrä on vähentynyt samalla kun parisuhteessa elävien itsetyydytyksen osuus on kasvanut.

Eli miehet eivät enää rakastele vaimojaan vaan runkkailevat katsomalla pornoa. Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula kertoo, että trendi on edelleen sama: Se on lisääntynyt koko ajan koko väestössä.

Rohkenen ennustaa, että se kasvaa vielä vuosikymmeniä, Kontula arvelee Kontulan mukaan parisuhteessa elävillä on pidempään jo jatkunut trendi siitä, että yhä suurempi osa kaikista seksuaaliaktiviteeteista on siirtynyt yhdynnöistä itsetyydytykseen. Silloin voi olla helpompi turvautua itsetyydytykseen. Yhteiskunnallinen muutos tuntuu huolestuttavalta parisuhteen näkökulmasta, Kontula muistuttaa.

Kontula kehottaakin pareja pysähtymään välillä hetkeksi, ja kertaamaan, mikä on heille parhainta ja tärkeintä. Jos parisuhdetta ei jaksa ylläpitää, onko järkevää edes olla parisuhteessa? Mistä Kontula nyt on niin huolissaan? Myös hevosten käyttö on vähentynyt, mutta onko syytä huoleen? Jos ihmiset ovat löytäneet jotain parempaa kuin parisuhteen, sehän on hienoa! Mutta epäilen suuresti Kontulan analyysiä tai pikemminkin hymistelevää vihjailua, jonka mukaan porno on vieraannuttanut puolisot toisistaan.

Ennemminkin uskoisin, että sukupuolten tasa-arvoistuminen ja taloudellinen riippumattomuus on takana. Miehillä ei ole enää valtaa painostaa naisia epätyydyttävään seksiin. Itse asiassa hevosten käyttö ei ole vähentynyt, hevosmäärä kasvaa koko ajan.

Jep, se on upeeta, että ihmisistä tulee entistä pinnallisempia ja syrjäytyneitä. Mutta mikäs siinä kun ovat tyytyväisiä. Tämän takia huumeetkin pitäs laillistaa, jotta ihmiset ois onnellisia kun pääsevät pöhnään? Ja se osoittaa sen miten sadistisia olentoja ihmiset on.. Addikti on aina addikti, vaikka addiktio olisikin jonain hetkenä hallinnassa. Porno nimenomaan on sellainen addiktio ettei hetkenpäästä se ennen kiihottanut porno enää kiihotakkaan niin paljoa ja kokoajan tarvitseen aina vain pervompaa pornoa kiihottuaakseen.

Pienenä poikana kiihottui jo siitä kun näki äidistä, siskosta, tädistä tai muusta naisesta vähänkään suihkussa tai muuton paljasta pintaa.

Teini-iässä saman kiihotuksen asteen saamiseksi tarvitaan jo paljas pi-llu tai tissit. Pornoa säännöllisisesti katsova mies ei enää kiihotu normaalista rakastelusta puolisonsa kanssa, vaan haluaa pers,epanoja tai mällien heittämistä naamalle ym.

Opit otetaan suoraan pornosta, eikä todellisesta rakastelusta. Miehet eivät käsitä että porno ei ole todellista. Seksikohtaukset eivät ole oikeita ja aitoja.

Puolisot eivät halua olla tunnottomia pumpattavia-panonukkeja! Puoliso kaipaa rakkautta ja hellintää, ei runnovaa paneskelua. Porno muuttaa aivojen toimintaa, kuten päihteet. Neuroplastisuustutkimuksen mukaan pornon katsominen vaikuttaa aivoihin. Pornon katsominen eriytyy aivoissa täysin henkilökohtaisista suhteista.

Porno muuttaa katsojansa suhdetta pornografian kuluttamiseen. Toisin sanoen porno muokkaa aivoja ja koukuttaa katsojansa. Pornografinen materiaali tuottaa hyvää oloa, koska se laittaa välittäjäaineet virtaamaan aivojen synapseissa. Tottumuksen myötä aivot haluavat pornoa yhä herkemmin, vaikka tyydytyksen määrä ei kasva kulutuksen mukana.

Aivot haluavat nautintoainetta sitä enemmän, mitä enemmän ainetta kuluttaa. Samalla aivot kasvattavat sietokykyään nautintoainetta vastaan, mikä lisää kulutusta entisestään. Erittäin moni nainen nauttii anaaliseksistä, sperma kasvoilla kiihottaa ja nimenomaan raju seksi saa kuumaksi. Ei porno ihmisten seksikäsityksiä kavenna vaan laajentaa. Ennemmin kyllä runkkaan kuin rakastelen puolifrigidin kumppanin kanssa, jolle seksi on pelkkää pusuttelua ja halimista. En muuten tiedä osaanko ottaa vakavasti ihmistä, joka myöntää ensimmäisen kiihottumisen kohteensa olleen oman äidin pillu.

Kas kun en ole äidistäni kiihottunut pikkupoikana. Taidan siis olla epänormaali pervo, toisin kuin sinä. Ihmiset yleensä harrastavat sitä mistä pitävät. Mistä tahansa asiasta voi innostua ja koukuttua. Ainoa ongelma on siitä ongelman tekijä eli tässä tapauksessa SINÄ! Siitä olisi enemmän ihmisille apua. Omaa vaimoani ei paljoa kiinnosta turha kiehnäys mutta sellainen kunnon "runnova paneskelu" saa hänet todella kiimaiseksi ja märäksi. Laitetaanpas oikean miehenkin mielipide, eikä lietsota femakkojen kapinamielialaa ja oiotaan vääriä olettamuksia.

Vaimoni tietää tästä, mutta ei kysele siitä kuin satunnaisesti kiusoitellessa: Pornon katselu ei korvaa oikea seksiä, se on vain pelkkää tyydytystä. Pornon katselu ei huononna avioseksiä, päinvastoin, erektio on sopivan ajan kuluttua runkkusessiosta uskomattoman hyvä ja kestävyys kohdallaan. Ei laukea todellakaan ns.

Naisethan tarvivat pääsääntöisesti pitempää aktia kuin keskivertomies pystyy. Alkuperäiselle, löysää pipoa ja keskustele miehesi kanssa avoimesti asiasta.

Se asia kasvaa yksinään miettiessäsi möröksi, joka näyttää jo pilanneen hieman suhdettasi. Miehesi rakastaa sinua yhtä paljon katselipa sitä tai ei. Saat miehesi reaktioillasi vain piilottelemaan asiaa paremmin ja huonon omatunnon, vaikka siihen ei syytä ole. Kyseessä on aikalailla yksityinen asia, mutta siitäkin on monenlaista variaatiota ;.

Tuo nyt on vain sinun kantasi, ettei pornon katselu ole pettämistä. Jokainen valitsee itse arvonsa joiden mukaan on hyvä elää, pornoihmiset eivät voi muotoilla kaikkia koskevia periaatteita. Vielä hankalampaa se on meidän tapauksessa, missä se ensin ei ollut pettämistä ja sitten oli.

Eli puolison mielipiteet ja tunteet muuttuivat vuosien varrella. Kaikki ihmiset muuttuvat vuosien varrella. Sehän se aiheuttaa vaikeuksia eli haasteita suhteeseen ja voi johtaa eroon. Ei vain tämän aiheen suhteen vaan ihan joka asiassa. Arvot voi toki valita, mutta miestä joka ei runkkaa tai katso pornoa ei voi. Fakta kun on että kaikki sitä tekevät. Tietysti jos asuu sähköttömässä mökissä erämaassa, niin pornon hankinta hankaloituu oleellisesti. Mutta hanska laulaa silti ; Naisten on varmaan vaikea ymmärtää miehen ajatusmaailmaa seksin suhteen ja vielä vaikeammaksi elämä tulee jos sitä yrittää vangita ja hallita.

Se epäonnistuu rankasti ja saa aikan paljon pahaa oloa. On varmaan vaikea kuvitella, etteivät kaikki katsoisi pornoa, jos se on itselle itsestäänselvyys. Minua ei haittaa miehen masturbointi ollenkaan. Sehän on miehelle terveellistä. Pornonkäyttöä taas ei voi mitenkään hyväksyä. Niin vahvasti se on tasapainottomien ihmisten hyväksikäyttöä.

Kysymys on valinnoista, joita elämässä muutenkin tehdään. Pornoa käyttävää miestä ei voi kunnioittaa, ja parisuhteessa on aivan oleellista kunnioittaa kumppania. No huh, nyt meni niin kauaksi aiheesta, että antaa olla! Vai hyväksikäyttöä, kaikki pornoko?? Nyt tarvittaisiin vähän faktaa pöytään! Ja vielä ovat tasapainottomiakin? Ja pornoihmiset lisäksi pahoja? Olen siis valinnut maailmani pahojen puolelta. Jos et voi kerta kunnioittaa pornoa kuluttavia miehiä, valmistauduthan järisyttävään lähipiirin ja ystävien vaihdokseen!

Valitettavasti niihin on saattanut pesiytyä prosenttisella varmuudella muutamia pahan vallassa olevia tasapainottomia pornon kuluttajia! Tää meni nyt niin vahvasti hihhulointi osastolle, että irtaudun tästä langasta, koska hihhuleiden kanssa ei voi edes kinata ;.

En minä ole parisuhteessa kaikkien ystäväpiiriini kuuluvien kanssa, joten ei ole syytä vaihtaa ystäväpiiriä. Parisuhteessa intiimiyden taso on toinen, siksi samanlaiset arvot on tärkeät.

Kyllä porno on hyväksikäyttöä: Jos pornoa ei olisi, ihmiset eivät tuntisi elämässään mitään valtavaa tyhjää aukkoa. Siksi on aivan turha kuluttaa pornoa vain siksi, että sitä on saatavilla. Tämä koskee monia muitakin nykypäivän turhakkeita. Kantani ei ole mitään hihhulointia vaan järkeilyn tulosta.

Pornon kuluttajat eivät yleensä hirveästi toimintaansa järkeile vaan ainoa logiikka on kuluttamisen logiikka, eli tuotteen saatavuutta pidetään sen hyväksyttävyyden perusteluna. Määritykset noihin asioihin pitäisi kyllä sopia 2 ihmisen välillä.. Naisilla menee seksi sykleissä kuten oikeastaan miehilläkin.. Kiskisu lla kyllä asiat eivät ole ihan kohdillaan pitäisi lukea miten ihmisillä menee syklit.. Yleensä se menee niin päin että mies ei sytytä jolloin nainen kieltäytyy seksistä.

Syitä tähän voi olla nimenomaan tieto miehen pornon katselusta, esitys tai näytteleminen tai muu epäaitous sängyssä, itsekkyys sängyssä, ei siinä mitään muita syklejä kyllä ole. Täysin tuttua ja asiaa! Meillä peli on avointa.

Minä olen vaimoani aktiivisempi ja porno toimii virikkeenä suhteessamme. En katso malleja vaan toimintaa. Runkkaan yksin ja harrastamme "tavanomisen" penetratioseksin lisäksi yksipuolista oraalia siten, että vaimoni on saavana ja aktiivisena osapuolena. Usein myös molemminpuolista käsipeliä. Joskus, kun siltä tuntuu, kysäisen vaimoltani, että mikä olisi tunnelma vai runkaanko itse. Vastaukset ovat sekä, että.

Vanhempana mies ei enää ole "automaatti" vaan tyydyttävän parisuhteen edellytyksenä on tunnetasapaino kumppanin kanssa ja sopivat virikkeet joissa pornolla on oma osansa. Pornon katsominen ei ole mielestäni mitenkään paha asia. Itsekin joskus katselen ja olen nainen. Uskon, että normaalijärkinen mies ymmärtää eron pornon ja todellisuuden välillä eikä oikeasti vertaile pornotähteä ja omaa tyttöystävää.

Epävarmana itsestäsi vain ajattelet sen olevan niin. Mitä väliä sillä on, jos miehesi runkkaa? Aivan normaalia toisinaan vaikka olisikin parisuhteessa. Itsetyydytykseen kun usein kuuluu jokin "kimmoke", kuten esim. Ihmisillä nyt vaan on erilaisia mieltymyksiä. Pornossa on kieltämättä "ongelmana" se, miten joissakin alistetaan naisia mutta aikuinen mies ymmärtää olla soveltamatta kaikkea näkemäänsä.

Jos porno ja runkkaus ei vaikuta parisuhteeseen niin eipä tuolla mitään väliä ole. Mutta JOS vaikuttaa kuten itselläni, että miehellä ei enää seiso minun kanssani, koska tietää, että vihaan sitä kun hän katsoo pornoa, ja jos on ollut yksin kotona päivän eli katsonut pornoa tietää, että tiedän sen ja toivon saavani illalla seksiä, että voisin todistaa itselleni kelpaavani miehelle.

Mutta kun miehellä on tällaiset paineet onnistua, koska on katsonut pornoa ja runkkaillut päivän, ei hänellä seisokaan minun kanssani. Eikä ihme, kun sanoit: Valitettavasti toiveesi lerpauttaa miehen kuin miehen. Mies tarvitsee naista, joka kaipaa miehen kroppaa ja orgasmia. Jos tuo nainen menisi illalla baariin niin kyllä hän saisi sieltä toimivaa munaa. Ei ole naisen vika ettei miehellä seiso. Tietääkseni aika moni mies tykkää katsoa alastomia naisia, pornoa y.

En minäkään pidä siitä, että mieheni "nautiskelee" omalla tavallaan itsekseen, mutta ei sitä oikein voi kieltääkkään Voi ehdottaa, että katsellaan yhdessä tai yrittää ymmärtää ja keskustella asiasta. Seksuaalisuus on niin monimuotoinen asia, että me kaikki saamme "kiksejä" vähän erilaisista asioista. Itseä ei pidä pakottaa mihinkään. Mielikuvitusmailma on kuitenkin ihan eri asia kuin että oikeesti juoksee muitten naisten perässä Me olemme kaikki erilaisia.

Yritetään hyväksyä erilaisuutta tai etsiä enemmän samanlainen mies, jos semmonen löytyy Siinä oli järkevä kommentti ja sinulla menee varmaan lujaa miehesi kanssa.

Teillä on win-win tilanne. Seksi voi olla miehelle tärkeä itsetuntoa ylläpitävä tekijä nuorena, mutta vanhempana huonoitsetuntoisilla lerpahtaa eikä seksiä saa enää kinuamallakaan. Tietysti keski-ikäisenä tulee se pettämisvaihe, ja sekin pitää naisena vaan sietää, miehen luonnekun on seksissä narsistisempi kuin naisen!

On täysin ajanhukkaa periaattessa käydä edes pornokeskusteluja tai neuvotteluja, kumpikin tekee mitä tekee ja jos toisen teot tuntuu vittumaiselta kostaa tai lähtee. Ei ne asiat siitä miksikään parane millään neuvottelemalla tai neuvottomuudella. Parempi olla vain hiljaa ja katsoa vierestä millainen toinen on, ja tehdä omat ratkaisut aina omalla mutulla. Ei toista voi omistaa. Paras antaa toiselle täysi vapaus itsensä toteuttamiseen ja jos se koskee, siten tehdä omat siirtonsa, tärkeintä on elää täysillä!

Me katellaan emännän kans pornoa yhdessä. Ja ruvetaan sitten sekstailemaan. Katellaan myös pornoa yksin, ja erikseen. Runkkaushan on maailman luonnollisin asia. Ja ei se siitä muutu vaikka on parisuhteessa. Se on miehille vain tapa. Älä nyt tyhjästä stressaile. Minä en nyt käsitä ollenkaan, että miten joku voi ajatella pornon katselua ja runkkausta pettämisenä: Ällöttävä asuinkumppani tuollainen vitun runkkailija joka ajattelee vain sexsexsex, ajatko autollakin puuhun pillureikä mielessä päivinöin, onko sulle sex ilman pervoutta, ainako samaa tuhmuutta ilman tunnetta, säälin emäntääsi, ehkä sex pitää teidät yhdessä, vanhemmiten muut asiat nousee tärkeämmäx, kantaako tunne enää kun sulla lerpahta????

Koska olet selvillä miehesi katsoman pornon tyypistä niin ainoa avain tilanteeseen olisi kai saada aikaan avoin, maltillinen keskustelu. Miehesi haluttomuus siihen saattaa johtua tuomitsevasta asenteestasi. Jos puhuminen on vaikeaa niin pane tiukka päälle ja ilmoita, että nyt ryhdytään toteuttamaan livenä!

Jo vuosia sitten sallin hänen toisinaan toteuttavan fantasioitaan ja suostuin sidottavaksi. Aloin nopeasti nauttimaan itsekin siitä rennosta passiivisuudesta ja objektina olosta.

Viimeisinä vuosina ovat roolimme vaihtuneet. Liittomme jatkuvuuskin olisi saattanut olla uhanalainen. Pornorunkku ei missään nimessä ole terveellistä. Totta kai sinä sekä miehesi olisivat tyytyväisempiä, mikäli te molemmat säästäisivät kaiken seksuaalienergiansa vain kumppanilleen. Vilautas miehellesi näitä linkkejä: Suhde on kahden kauppa, ja onnistuuko se teillä, on vähän kiikun kaakun. Voitko luottaa miehen puheisiin? Et, jos sanomiset koskee pornon katsomisasioita, niissä mies puhuu mitä sattuu.

Sanot, että tulee epävarma olo, ettei sellaisenaan riitä. No, kysymys ei monesti ole riittävyydestä vaan vähän muusta jutusta, ei ne sulje toisiaan pois jos porno pysyy tavallaan rajoissa, "viattomalla" tasolla. Miehen geeneissä on hyvin usein sellainen "koiramainen uteliaisuus": Jos se ei johda tuon kummempaan, voi ajatella sillain viattomana juttuna, että sen kanssa voi elää, jos mies pysyy ikäänkuin talutusnuorassa: Se, milloin suhde on katkolla, on kysymys siintelevästä riippuvuudesta, joko oikean diagnoosin kera tai positiivisesti tulkiten "riippuvuudesta".

Sen merkki on, että asia ei unohdu vaan roikkuu ja vaivaa mielessä jatkuvasti. Kysymys on mielen pikarauhoittelusta jollain pikatyydykkeellä, tavallaan oireen hoitoa. Miehen fysiologialla se käy helposti pornolla.

Sinun on arvioitava, mistä miehen kohdalla on kysymys, ja itsekin voit yrittää vähentää allergisuutta tuosta "epävarmasta olostasi". Se, että on syntynyt noin paljon tekstiä puolesta ja vastaan, johtuu tästä pornon vaikutuksen ainakin kahtalaisesta luonteesta: Tällaista kyökkisykolokiaa, mutta poimi tästä oleelliset, mutta parisuhteen toimivuutta joudut lähitulevaisuudessa arvioimaan, se juttu edessäsi on.

Mä en suoraan sanottuna ole koskaan ymmärtänyt tota ajattelua, että ei se katselu "johda tuon kummempaan". Mihin sen muka pitäisi johtaa?

Pornonkatsominen on jo tarpeeksi vakava ongelma. Tietysti jokainen saa tyytyä sellaiseen mieheen kuin haluaa, ja jos porno ei todella häiritse naista tai jopa itse sitä katsoo niin silloinhan on vakka kantensa löytänyt. Mutta kyllähän nyt toki pornonkatselu sinänsä riittää syyksi päättää suhde, jos siltä tuntuu. Ei pedofiilin vaimollekaan kukaan sanoisi, että anna sen haaveilla sylilapsista ja katsella sukualbumia sillä silmällä, se on ihan ok niin kauan kuin se ei johda tekoihin.

Ei se ole ok, parisuhteen kannalta. Jos vie lapsen uimahalliin, ties mitä iloa siitä joku pedofiili saa. Tai joku homo voi olla siellä tiirailemassa. Ja entäpä uimahallin järjestyksenvalvojat?

Hyvä ihminen, vertaatko pedofiileja ja lapsista kiihottujia homoihin tai gynekologeihin? Itse en edes käy uimahalleissa tai julkisissa pukuhuoneissa, koska se olis aika akward. Ei kyse olekaan siitä, etteikö lapsen voisi viedä uimahalliin, vaan siitä, että kukaan henkisesti terve nainen ei halua olla pedofiilin kanssa parisuhteessa, vaikka tämä ei toteuttaisikaan taipumustaan vaan vain haaveilisi ja katselisi.

Samoin on normipornon kanssa. En ymmärrä miten kukaan nainen viitsii alistua olemaan pornoa katsovan miehen kanssa. Jos luet kirjoitukseni uudestaan, huomaat, että siinä ei hyökätä homojen, gynekologien eikä pedofiilien kimppuun.

Homot, gynekologit ja pedofiilit saavat mielessään haaveilla mistä haluavat; sitä ei voi estää eikä siitä ole syytä pahastua. Tosin olen ymmärtänyt, että sotilas tai jääkiekkoilija ei uskalla mennä suihkuun, jos hänellä on epäilys, että joukkuekaveri on homo. Perheen saa ilman miestäkin. Eihän miestä tarvitse mihinkään, paitsi nyt parisuhteeseen ja seksiin jos mies on sellainen että sitä pystyy arvostamaan ja ihailemaan.

Mutta kuka haluaa harrastaa seksiä sellaisen tyypin kanssa, joka katselee tuhansien tuntemattomien naisten ja miesten alapäitä ja keskinäistä seksiä ja kiihottaa sellaisella materiaalilla itseään? Eihän sellaisessa ihmisessä ole mitään haluttavaa tai tavoiteltavaa, koska sellaisen miehen saa kuka vaan houkuteltua seksiin kanssaan. Minä olen oikeassa ja muut väärässä! Ilmankos joudutkin olemaan yksin.

Jos minulle tarkoitit, niin olen omasta halustani sinkku. Saan kyllä halutessani seuraa, mutta kun on nämä korkeat laatustandardit. Rehellinen mielipidekö nyt noin lapselliseen purkaukseen ärsytti? No jos ei miehellä ole kykyä selviytyä elämästä ilman pornoa, joka on kuulemma arkinen juttu eikä merkitse mitään, niin miten pystyisi pidättäytymään villistä once i a lifetime -seksistä, jos sitä on tarjolla?

Tottakai pornoton mies antaa itsestään luotettavamman kuvan. Sitä joko hallitsee mielitekonsa tai ei.

Kaikkea kun ei voi eikä pidä saada. Avainasia olisi ymmärtää se, eikä keksiä kiertoteitä harrastaa seksiä koko maailman kanssa. Eipä niin kuten ei se pornonkaan katselu ja niiden naisten ihailu ja niiden sängyssä kuvittelu, eli jos mies katsoo pornoa niiden naisten takia se on luultavasti petturiainesta, ei sellaiselle tee omaa pillua mieli enää antaa, vaan säästää sen sellaiselle joka arvostaa muutakin kuin silareita ja muiden pillureikien anatomiaa.

Kenenkään ajatuksia ei voi omistaa ja jokainen saa tietysti fantasioida mistä tahtoo. Mutta juuri siksi, että kaikilla on mahdollisuus ja kyky fantasioida, ei tarvita pornoa.

Fantasiat on yksityisiä ja henkilökohtaisia, kuten normaalisti myös kahdenkeskinen seksi on yksityinen tapahtuma. Porno rikkoo tätä räikeästi, porno ei ole yksityistä vaan päinvastoin koko maailman katsottavissa. Joka siihen bisnekseen lähtee mukaan, joko esiintyjänä tai katsojana, ei kunnioita seksuaalisuuteen luonnostaan kuuluvaa intiimiyttä. Voin puhua vain omasta puolestani: Tosin minun on myönnettävä, ettei kukaan ole tullut tarjoamaan minulle once in a lifetime -seksiä.

Monella naisella on raiskauskuvitelmia, mutta ani harva koskaan oikeasti hakeutuu raiskattavaksi tai edes tarttuu "tarjottuun tilaisuuteen". Vielä useammat naiset innostuvat lesbopornosta, vaikka pitävät itseään täysin heteroina. Sitten ovat nämä Fifty Shades of Grey -naiset. Samoin miehen fantasioinneilla ja todellisuudella ei ole juuri tekemistä keskenään. Pelkkä mielikuvitus ei ole useimmille miehille likipitäenkään yhtä helppo ja voimakas kiihoke kuin porno.

Maailmassa on paljon tuotteita, joita ei oikeasti tarvita, kuten samppanjavispilät. Samanlainen turhake on porno. Satojatuhansia vuosia on miehet selvinneet hengissä ilman nettipornoa, joten välttämätöntä se ei ole nykyäänkään. Omaa laiskuuttaan ja typeryyttään ei pidä väittää biologiaksi tai perustarpeeksi. Ennemmin kannattaisi pyrkiä tekemään elämästä niin hyvää kuin se voi parhaimmillaan olla ja kohdella myös toisia ihmisiä hyvin, eikä vajota arjen pahuuteen.

Naisten raiskauskuvitelmat eivät liity pornoon. Fantasiat tulee erottaa pornonkuluttamisesta. Samoin masturbointi täytyy käsitteellisesti ymmärtää itsensä tyydyttämiseksi esim.

Ei minua siis kiinnosta, minkä verran miesten fantasioilla ja todellisuudella on tekemistä keskenään, sillä en tiedä miesten fantasioita. Sen sijaan pornon kuluttaminen on selvä merkki siitä, että mies ei kykene olemaan tarttumatta muiden ihmisten tarjoamaan kiihotukseen, jos sellaista on helposti ja ilmaiseksi tarjolla. Toiset, oikeat ihmiset tulisi sulkea parisuhteen ulkopuolelle, mikäli sitten ei ole erikseen sovittu avoimesta suhteesta, mitä pornonkuluttajille suosittelen.

Siis katkera vanhapiika, osuin oikeaan! Ei ole taipumusta eikä syytä katkeruuteen enkä ole vanhapiikakaan. Miehiä on ollut ja vuoden päästä voi taas harkita. Koitapa pysyä kommenteissasi ketjun aiheessa, minä en ole aihe. Itsetyydys on ok, mutta pornon katsominen pahuutta. Väitän että nykyihminen on masturboinut viimeiset vuotta. Loppujen lopuksi käy niin että pihtaajan reidet avautuvat sitten sille auervaaralle joka osaa luvata kuun taivaalta.

Vakuutetaan ikuista rakkautta ja niin edelleen, ja sitten selviääkin että karveri pyörittää useampaa naista yhtäaikaa samassa luupissa. Tämä on nähty monestikin. Propsit muuten tyypeille jotka osaa tuon taidon, itsellä ei pokka riitä. Miten tämä katkeran kilpailullinen kommenttisi liittyy parisuhteeessa ilmenevään pornonkulutukseen?

Kun mikään ei riitä Täällä yksi miehensä pornolle menettänyt. Olen asian edessä voimaton. Olemme jo vanha pari, jonka historiassa tämä asia on tullut esiin aina silloin tällöin. Nyt on tainnut käydä niin, että minä kuitenkin hävisin pelin. Tavallaan ymmärrän innostuksen pornoon. Mielestäni ole kumminkaan oikein, että parisuhteessa toinen osapuoli jää pornon takia paitsi yhdestä elämän perusasiasta, seksistä.

Kyllähän vuosikausia pornoa harrastaneelle tavallinen seksi on pakkopullaa. Ei se vaan enää riitä. Niin se on kun laiskottaa eikä jaksa tyydyttää Silti usein käy mielessä että mikä on miehessä vialla tunnepuolella ettei voi olla ilman pornoa ja koskettaa sitä oikeaa naista, ihan oikeasti antautua sille vieressä makaavalle lahjalle ja lopettaa jatkuvat seksuaaliset ajatukset.

Älkää hyvät naiset olko sellaisen miehen kanssa, joka tekee pahan olon. Suosittelen vapautta ja itsenäisyyttä, se tekee onnelliseksi. Nimenomaan, pornohiiri omaan luukkuun, kaihtimet kiinni ja porno pyörimään, hauskaa loppuelämää!!! D Elämä on valintoja! Mulla oli nuorempana mies tai poika joka laitto koneeseensa salasanan ja katto pornoo kun nukuin toisessa huoneessa, no meijän seksielämä ei ollutkaan kovin hienoa kun sillä oli vino kulli eikä oikein muutenkaan sytyttänyt kunnes löysin miehen johon intohimo syttyi ja petin ja jätin ton pojan.

En tiedä katseleeko nykyisin pornoa ja millasta mut silloin oli ainakin teinipornon suurkuluttaja ja sen näköinen oli seuraava tyttöystäväkin. En tiedä onko nykyinen vaimo tyytyväinen seksiobjektin asemaan tai haitatako vino kulli myös heidän seksielämäänsä. Käytännössä kaikki miehet katselevat pornoa.

Eli vaihtoehtoinasi on olla ilman miestä tai hyväksyä pornon katselu. Niin ja te miehet olette valmiita menettämään sen oikean naisen tietokoneen ruudun takia. Vielä surullisempaa on se, että "te naiset" olette kykenemättömiä näkemään asiaa miehen kannalta.

Mies ei käytä pornoa naisen kiusaksi. Pornon käyttäminen ei ole pahe eikä sen käyttäminen ole luonteen heikkoutta. Se ei myöskään tarkoita, että mies ei täysillä rakastaisi ja himoitsisi naistaan. Ei pornomiehien kanssa tarvitse seurustella, mutta on väärin painostaa heitä muuttumaan. Miehet eivät ole olemassa naisten iloksi. Eihän nainenkaan petä miestään miehen kiusaksi, kun menee sänkyyn vieraan miehen kanssa.

Tarkoitus ei ole mitenkään loukata miestä vaan salata asia häneltä. Seksin harrastaminen muiden kanssa ei ole pahe eikä luonteen heikkoutta, se ei myöskään tarkoita ettei nainen täysillä rakastaisi ja himoitsisi miestään. No siitä olen samaa mieltä, että miestä ei kannata painostaa muuttumaan ja mielestäni se on väärin, koska vaikka ne miten muuttuisi, ajatusmaailmansa on yhä sama ja eroavainen omastani.

Ikävä kyllä nuo runkkarit jäävät yleensä myös itkemään perään ja lupailemaan perättömiä lupauksia. Se pornon katsominen ei myöskään oikeuta valehtelemaan siitä. Näki sen miten oikeana tahansa. Se, onko porno pahe, on sitten taas mielipideasia, eikä yleistettävä juttu. Mutta myöskään me naiset ei olla miesten iloksi olemassa. Emme ole mitään objekteja, joita voi vaihdella mielin määrin.

Mutta se on vale, että naisen on joko totuttava pornoon tai oltava yksin. Muun kaltaisia miehiä löytyy myös, omasta lähipiiristäni kanssa. Kisukisun kanssa olen samoilla linjoilla.

Jos miehellä on oikeus pornoon, on naisella oltava oikeus toisiin miehiin. Me kun emme kerta etsi seksistä samoja asioita. Olemme siis täysin yhtä mieltä, että miehiä ja naisia ei ole luotu toisilleen. Luonto vain huijaa heidät yhteen, jotta laji jatkuu. Pornon katsominen siis sama kuin sänkyyn meneminen vieraan kanssa? Romanttinen komedia on siis sama kuin menee treffeille vieraan miehen kanssa. Ei se sama asia ole, mutta yhtä lailla kummallakin on suhteessa oikeus hakea stimulaatiota ulkopuolisista ihmisistä.

Kaikki eivät pidä pornosta, mutta pitävät vuorovaikutuksesta ja intiimistä läheisyydestä. Parisuhde nyt vaatii kompromisseja ja jos ei voi luopua leikeltyjen pillujen tuijottelusta jos se naista häiritsee niin jossain on helvetisti vikaa! Kerran löysin ex-tyttöystäväni sivuhistoriasta useamman pornosivun, mustia miehiä oli mm. Tilasin sitten samantien pari sihteeriopiston tsekkiläistä huoraa kotiimme.

Puoliso tuli kotiin kesken hommien ja sai jonkun ihme kohtauksen. Heitin sen sitten ulos asunnosta ja lopetin suhteen, kun ei kerran mulle anna samoja oikeuksia. Nainen saa kyllä tönöttää pornoromaani kädessä kaikki illat, mutta mies ei saa ikinä katsoa pornoa.

Tämä on sitä tasa-arvoa: Eli pornoa ei saa ehdottomasti katsoa parisuhteessa, mutta vieraissa voi käydä. Eihän kukaan niin sanonut, vaan että jos toinen saa hakea ulkopuolista stimulaatiota, niin sitten saa toinenkin.

Tai sitten voi sopia, että jätetään ne muut ihmiset suhteen ulkopuolelle ja ollaan uskollisia. Kyllähän se vähän sitä on jos kuvittelee olevansa sängyssä ja panevansa ko.

Mitä jos ruudulla olisi joku tuttu ja sama juttu, eikö se silloinkaan olisi pettämiseen rinnastettavaa, eli ero on siinä ettei pornoesiintyjää tunne? Voihan tuntemattoman panemistakin fantasioida ja sen toteuttaa livessä jos tulee mahdollisuus helpostikin.

Vähän sama homma jos on suhteessa mutta rakastunut myös johonkin toiseen ja himot vaan saa masturboimaan ja ajattelemaan tätä yhtä, eikö se silloinkaan ole henkistä pettämistä kun masturboi ajatellen että harrastaisi seksiä tämän toisen kanssa, vaikka ei tavallaan ole "pettänyt".

Minulla on myös ollut ilo olla suhteessa mieheen, joka piti pornoa pikkupoikien touhuna. Hän rakasti yhteensulautumista, ihon kosketusta ja minun hymyäni. Hän oli minulle huumetta, jota ei muut ns. Hänellä oli halua ja aikaa keskittyä minuun.

Laiska ja itsekäs ei viitsi. Aikuisena ulkoiset tekijät, ylipaino, arvet ja rypyt, menettävät merkitystä monilla. Tämä mies ei ollut ulkoisesti väristyksiä herättävä, pieni laiha kuikku, pienellä munalla. Puhuimme siitä, miten vääriin asioihin moni keskittyy: Palvoimme toistemme epätäydellisiä vartaloita. Vaikka suhde ei muuten toiminut, toivon että vielä saan samalaista kosketusta ei seksuaalista , sillä se tavallinen kosketus muuttui seksuaaliseksi.

Valitettavasti joudun toteamaan, että avioliitto kannattaa rakentaa järkisyille ja hakea onnenhetket muualta. Kun katselee tarpeeksi oman genrensä alapuolelle, löytyy tunnetta ja toivottavasti samaa, mitä itse sain kokea.

Mä vaan 45 Olen vuotias nainen ja onnellisesti aviossa. Seksimme on loistavaa, kiihottavaa ja kokeilunhaluista. Katsomme silloin tällöin mieheni kanssa yhdessä pornoa ns. Täytyy kuitenkin sanoa, että jos mieheni jäisi kiinni pornon katselusta yksin, se olisi mielestäni säälittävää ja kuvottavaa ja varmasti myös loukkaantuisin.

Pornolla on koitakin etuja esim. Tulee turhan kriittiseksi omasta kropastaan ja väkisin vertaa pornotähtiin. Totuus on kuitenkin se, että se on heidän työtä ja vaatii armottomat valmistelut jotta he näyttävät siltä miltä näyttävät. Monella on silarit ja alapäästäkin häpyhuulet leikattu "pois edestä". Pitäähän kaiken olla tarjottimella ja näkyä. Mutta en hyväksy sitä että yksin katselee, Runkatkoon mielikuviensa kanssa kuinka paljon vaan, mut ei pornoleffojen On minusta vaan surullista että porno vie seksin parisuhteesta.

En tajua oikeesti miksi paremmin kelpaa oma käsi kuin nainen? Siinä sitten olet ilman kun toinen vaan runkkaa Miettii vaan mikä helvetin vika minussa oikein on kun en kelpaa Enkä ole mikään ylipainoinen enkä ruma.

Huolehdin itsestäni ja olen tai sanotaan olisin aktiivinen seksissä. Mutta kun ei jaksa ei haluta tai muuta selitystä. Oikein inhottaa mennä kotiin kun tietää mitä siellä on touhuttu. Tekisi mieli joskus turpaan vetää. En mä ole pitkään aikaan katsonut pornoa.. Juu Juu Älkää pitäkö meitä naisia tyhmänä!!!!!! Vaikka masturboin aina kun silmä vältti, vaimokin päivitteli, miten olen aina valmis seksiin. Kunnes hän pääsi asioista selville ja osoitti inhonsa. Ei hän halua olla tekemisisissä naisen kanssa, joka inhoaa häntä.

Älä tongi miehen sielua, jos olet heti iskemässä puukolla. Miehesi tilanne on vaikea. Hän ei ehkä ymmärrä itseään eikä osaa perustella itselleenkään, että hän menettelee kaikin puolin oikein ja normaalisti.

Hän on kuin vasenkätinen, joka yrittää pakottautua oikeakätiseksi, mutta häpeäkseen jää kiinni vasemman käden käytöstä. Jos sitten onkin niin, että käsi voittaa sinut seksissä, onko siitä syytä suuttua miehelle? Pitääkö hänen sitten laskea vaatimustasoaan ja pakottautua rakasteluun? Asia on niin, että seksipakkoa ei ole koskaan kellään. Sinulla ei ole mitään oikeutta esittää vaatimuksia, voit vain valita, kelpaako parisuhde sinulle vai ei.

Älä raunioita miestäsi; sinähän rakastat häntä vai? Kyllä mä rakastan miestäni ja enköhän mä olisi hakenut sen puuttuvan seksin muualta jos ei olisi enää tunteita?

Mutta en halua ketään muuta. Olen ehkä käsittänyt jotain väärin kun olen luullut että parisuhteeseen kuuluu seksi eikä se ole sitä että toinen runkkaa yksin ja muuten pihtaa. Kyllä minua suututtaa jos keskinäinen rakastelu jää pois sen takia et on kytätty pornoa ja siinä tyydytetty itsensä. Mä jos alan "vonkaamaan" tulee tylyt pakit. Ei sitä paljon enää viitsi toista lähestyä jos usein tulee vastaus ei.

Siinä on mun ongelma jota mietin. Ja ollaan puhuttu asiasta useita kertoja Halu puolisoa kohtaan voi kadota. Se voi tapahtua ilman näkyvää syytä tai syy voi olla tiedossa lihominen, kaljuuntuminen, vanheneminen, kyllästyminen Siitä voi hyvästä syystä masentua, mutta mieleen ei tulisi suuttua.

Totuus on, että jos rakastelu olisi molemmista kivaa, sitähän tehtäisiin paljon. Ja jos se ei ole toiselle kivaa, miten se voisi olla toisellekaan? Ei se hemmetti soikoon ole mikään rakkaudellinen suhde jos halu puolisia kohtaa vähenee kun miehen karvapeite pään päällä ohenee. Älä ole noin pinnallinen. Eikä hyvään seksiin voi kyllästyä.

Et voi mitenkään jatkaa seksitöntä suhdetta ja tuo torjuminen haavoittaa sua ja naiseuttasi aikalailla, joten nyt mies suurennuslasin alle, nauhurit pyöriin olkkarin verhojen taa, tai yksityisetsivät perään, onko mahdollista että pettää tai runkkaa jo addiktion tasolla?

Onhan hänellä jotain velvollisuuksia sinuakin kohtaan, vähintään sitten päättää epätyydyttävä suhde, ennenkuin tuhoaa itsetuntosi. Ei olisi ihme jos itse ajautuisit pettämään tuossa kipeessä tilanteessa, torjuminen tuntuu karseeltta ja syö itsetunnon nopeesti nollaan.

Pornon kattomisessa ei mielestäni oo mitään ihmeellistä, mutta valehtelu on eri asia. Tiedän tuon tunteen, että voiko enää luottaa Kokemuksesta voin sanoa että valheesta jää aina kiinni, ennemmin tai myöhemmin. Niin paljo mulle on viimeaikoina valehdeltu ja valheista kiinni jääty! Joo eli jokaisen miehen on pakko möläyttää parisuhteen heti alkuun: Katson netistä pornoa ja yleensä myös uutisista vähäpukeisten naisten kuvat.

Lisäksi katson myös sarjoja joissa vilahtaa alastonta pintaa. Olis oikein hyvä asia säästäis paljon aikaa että vois jo alkuun diskata noin yliseksuaalisen kaverin ja etsiä jotain kypsempää tapausta josta on muuhunkin kuin seksiseksiseksiseksi - keskeisiin mielenkiinnon kohteisiin. No ei kai nyt sentään.

Rohkeasti keskustelua alusta asti. Lapsellinen asenne kuitenkin sinulla: Meillä vaimon mielipide muuttui jyrkän pornovastaiseksi lasten synnyttyä. Miten juttelu parantaa asiaa? Pitäs miehenki mielipide muuttuu kun lapsia tulee! Onko se hyvä iskä vai paska jätkä joka tuijottaa naisten pimppejä ja runkkailee kun on saanut omat pikku tyttönsä ja poikansa nukkuun?

Neki naiset jota runkkaat on ollu joskus pikkutyttöjä kans mutta jääny ilman huolenpitoo köyhyyden tai muitten ongelmien takia!! Sinun tuheros pitää muurata umpeen lasten tulon jälkeen. Vankilaan kaikki pornon katsojat. Aloitetaan ratsiat pornoa katsovista naisista, koska heiltä ei liikene myötätuntoa hyväksikäytetyille tyttörukille, vaikka ovat samaa sukupuoltakin.

Ei ole kypsä semmonen mies isäksi joka ei pysty toimimaan vastuullisesti ja olemaan esimerkkinä. Juu vaimonhan on kerrottava lapsille heti jos mies runkkaa. Vastuu on otettava ja se kannettava. Ei lapsille kerrota aikuisten asioita. Mutta jos tekee maailmaan lapsia, toivoo tietysti että niitä kohdeltaisiin maailmassa hyvin, eikä käytettäisi säälimättä hyväksi. Muutoksen voi aloittaa itsestä luopumalla pornosta. Sitä paitsi masturbointi on luonnollista ja sen voi aikanaan sopivassa iässä lapsille kertoa, että itsetyydytys on normaalia ja lähes kaikki tekee sitä.

En arvioi pornon hyväksyttävyyttä sen perusteella, miten se minun pikku parisuhteeseeni vaikuttaa. Porno on globaalisti epäeettistä ilman että sen parisuhdevaikutuksia otetaan lukuun. Itselleni pornon inhottavuus liittyy siihen, mitä se on ja miten se tuotetaan. Siksi olisi mahdoton kunnioittaa ja rakastaa miestä, jonka mielestä porno on hyvä juttu. Mua ei häiritse kumppanin itsetyydytys enkä utele mitä silloin ajattelee. Se on hänen asiansa. Porno taas ei ole yksityisasia.

Se ei tapahdu päässä vaan tuotetaan maailmassa oikeilla ihmisillä. Tuo on oikea ongelma, myönnetään. Hyväksytkö miehellä muuten lenkkarit, T-paidan ja älykännykän? Nekin on mahdollisesti valmistettu epäeettisissä oloissa. Porno ei ole välttämätöntä, kuten vaatteet ja kengät ovat. Aasian tehdastyöläisten oloja pyritään valvomaan ja parantamaan.

En kuitenkaan tarkoita pornon epäeettisyydellä pelkkää tuotantotapaa, vaan tuotetta itsessään. Tuote itsessään on epäeettinen, vaikka se yritettäisiin tuottaa niin eettisesti kuin mahdollista. Seksi ja seksuaalisuus on luonteeltaan yksityistä. Porno ei ole yksityistä, siinä päinvastoin juhlitaan julkisella häpäisyllä.

Vaatetehtaan työläisenä toimiminen ei ole työläisen loppuelämän kannalta niin leimaavaa kuin pornotyöläisen työ. Porno ei nykyään edes häviä minnekään, vaan menneisyys on aina mahdollista kaivaa esiin. Menneisyyden virheestä joutuu yksityinen ihminen siis kärsimään kohtuuttomasti.

Moni katuu, mutta sekö katsojaa liikuttaa. Ei hän välitä vähääkään, vaikka esiintyjää olisi nuoren ikänsä ja ymmärtämättömyytensä vuoksi kusetettu.

Itse hän ei missään tapauksessa haluaisi esitellä penistään ja peräaukkoaan netissä koko maailmalle, mutta se ei estä häntä väittämästä, että pornossa esiintyvät ovat täydessä ymmärryksessä ja omasta halustaan mukana. Pornon katselu sinänsä on minusta ok sillä ehdolla, että se EI vaikuta pariskunnan yhteiseen seksielämään. Useimmitenhan se tietysti vaikuttaa, ainakin heikompilibisiin miehiin.

Meillä asia hoidetaan niin, että pakotan mieheni halutessani tyydyttämään minut, vaikka hän ei itse saisi seisokkia eli tod. Toimii suhteellisen hyvin, suosittelen! Miehelle naisen yksipuolinen tyydyttäminen on tylsähköä, joten tavallaan mies aina nauttii itse oman rangaistuksensa, jos on tullut runkkailtua. Vain mieletään sairailla ihmisillä toisen runkkailu oikeuttaa rangaistuksen antamiseen.

Voit siis miettiä oletko ihan terve. Nyt ei ole lääkityksesi kohdillaan. Eli jos miehinen kunto ei kanna seuraa siitä rangaistus? Mikä rangaistus siitä seuraa, jos kunto ei kestä työstressin, verenpaineen tai vaikka masennuksen vuoksi? Mistä muuten tunnistat, että minkä kulloinkin on syy kunnon romahtamiseen, vai rankaisetko ihan varmuuden vuoksi. Jos joku mies sattuisi toteamaan jotain noin ajattelematonta, niin "päivystävä feministi" tekisi heti suur hälytyksen sovinismista.

Ymmärrätkö aivan tahallasi väärin? Kuten totesin, olen psyykkisesti terve, kuten myös fyysisesti. Ja ylipäätänsä jos joku on kanssasi eri mieltä, tuomitsetko tämän aina mieleltään epävakaaksi? Miksei McKennan elämässä junaryöstö näkynyt millään tavalla? Hän ei edes omistanut autoa. Eli hiljaista vaatimatonta elämää. Vai lahjoittiko hän rahat jonnekin? Myöhemmin McKennasta kerrotaan että hän oli mm. On mahdollista että McKenna lahjoitti vuosien aikana isoja summia katolisen kirkon hyväntekeväisyyteen.

Myös McKennan teon motiivi on arvoitus. Suuresta junaryöstöstä ei ole siten vielä viimeistä lukua kirjoitettu. Osasto Kuhlmeyn tukikohtaan tehdyssä hyökkäysessä tuhottu kone Immolassa illalla 2. Oliko osaston merkitys sittenkään niin huomattava kuin jälkipolville on uskoteltu? Vielä yli 70 vuotta kesän Kannaksen taistelujen jälkeen on medialla, suurella osalla valtavirtahistoriantutkijoita sekä suurella yleisöllä Suomessa käsitys että Natsi-Saksan Suomelle avuksi lähettämä Luftwaffen osasto Kuhlmey saksaksi: Gefechtsverband Kuhlmey olisi ollut jotenkin käänteentekevä ja muka jopa ratkaiseva tekijä taisteluissa jossa hyökkääjä lopulta pysäytettiin.

Osaston itsensä esittämät lukemat alasammutuista vihollisen lentokoneista n. Onneksi eteenkin luvulta lähtien on niin länsiliittoutuneiden, Saksan, Neuvostoliiton kuin myös Suomenkin eräitä virallisia väitteitä sotasaavutuksista on alettu oikeutetusti kriittisin lähdetutkimuksin kyseenalaistamaan. Suomessa Gefechtsverband Kuhlmeyn eteenkin luvulla uusisänmaallisuuden hengessä saama uusi arvonanto ei kuitenkaan ole vielä johtanut vastaavaan kriittiseen tutkimukseen.

Niinpä osaston todellisesta merkityksestä ja saavutuksista tai niiden puutteesta on esitettävä kriittistä arviota viittaamalla laajaan tutkimusmateriaaliin muilta sotanäyttömöiltä missä Luftwaffen ja muiden ilmavoimien maataisteluosastot operoivat.

Luftwaffen alamäki alkoi jo vuonna Natsi-Saksan ilmavoimat, Luftwaffe oli valtakunnan todennäköisesti natsimielisen aselaji, olihan Luftwaffe juuri natsien luomus. Se oli myös ensimmäinen aselajeista joka koki vakavan tappion sodassa jo ennen varsinaista sodan käännekohtaa eli vuosia On oikeastaan yllättävää ja kiinnostavaa että kun Saksa onnistui nopeasti lyömään sodassa sekä Puolan että Ranskan ja vieläpä sotilaiden lukumäärällä mitattuna odottamattoman pienin sotilaallisin tappioluvuin noin 65 menehtynyttä sotilasta kulki Luftwaffen kehitys toista tietä.

Usein kuvataan Saksan hyökkäysvuotta Neuvostoliittoon, Operaatio Barbarossan ensimmäistä vuotta, katastrofaalisena Lufwaffelle. Luftwaffe todellakin menetti kesäkuun Tappioista lähes puolet johtui muista kuin Neuvostoliiton VVS: Mutta hämmästyttävästi tutkijat ovat unohtaneet että saksalaisten tappiot olivat olleet jo ennen Operaatio Barbarossan alkua huomattavasti suuremmat: Ei ainoastaan Battle of Britain Taistelu Englannista ollut katastrofi Luftwaffelle ja eteenkin sen pommitusvoimilla.

Myös muiden rintamien Ranska, Skandinavia, Välimeri, Balkan, Atlantti ja yleinen taistelukenttien ulkopuolella tapahtunut lentokoneiden menettäminen oli huomattavan laajaa ja harvat ymmärsivät tappioiden vakavuutta. Luftwaffe lähti sotaan lopulta liian kevein eväin. Sillä oli sodan alkaessa vain 11 lentomiehistön vahvuus. Luftwaffe ei todellisuudessa koskaan toipunut niistä tappioista joita Ranska, Skandinaavia, Balkan ja eteenkin Taistelu Englannista sille aiheuttivat.

Määrävahvuuksiin osastotasolla se ei enää päässyt koskaan. Saksan lentokonetuotanto oli aina vuoteen kaoottisessa tilanteessa, sillä siitä vastaavat henkilöt eivät ymmärtäneet täysin modernin ilmasodan tarpeita. Jo vuonna meni Britannia heittämällä Saksan ohi lentokonetuotannossa. Käytännössä siis ainakin yli 9 lentokonetta oli pysyvästi poissa.

Puolet näistä menetettiin toukokuun syyskuun välisenä aikana. Itärintaman taistelut eivät siis olleet suinkaan suurin Luftwaffen kulu edes sodan alkupuolella. Kun sota laajeni itään, etelään ja liittoutuneiden strategiseen ilmasotaan suoraan Saksaa vastaan kasvoi paine Luftwaffea kohtaan kumulatiivisesti.

Lokakuussa tapahtui suuri käänne ja sen jälkeen Saksan lentokonetappiot sodassa olivat selvästi suuremmat länsiliittoutuneita vastaan kuin itärintamalla. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Luftwaffe menetti poiskirjattuina itärintamalla 1 lentokonetta mutta muilla rintamilla 3 Luftwaffen murskaaminen oli alkanut.

Siinä Neuvostoliitto ei näytellyt kovinkaan keskeistä roolia. Vuoden kesän jälkeen Saksa tarvitsi yhä enemmän ja enemmän lentovoimia länsiliittoutuneita vastaan. Eteenkin hävittäjäkoneiden määriä leikattiin itärintamalla ja sodanjohto tavallaan jätti Saksan armeijan tietoisesti ilmasuojaa vaille.

Vuoden jälkipuoliskolla Luftwaffen tappiot idässä olivat 1 konetta mutta länsiliittoutuneita vastaan jo 5 Näiden poiskirjattujen taisteluissa ja ei-taistelukentillä menetettyjen koneiden lisäksi Luftwaffen tappiot alkoivat kasvaa vuonna myös vaurioituneiden kokeiden määrissä jopa menetettyjä koneita nopeammin.

Länsiliittoutuneiden kasvavan paineen takia leikattiin Luftwaffen koulutusohjelmia uusille nuorille lentäjille. Lentotuntimäärillä mitattuna länsiliittoutuneiden uudet lentäjät saivat vuonna selvästi enemmän peruskoulutuksen ja eteenkin tyyppikoulutuksen lentotunteja kuin Luftwaffen lentäjät.

Vuoteen saavuttaessa Luftwaffe putosi kuiluun. Uusille lentäjille annettiin enää vain noin 50 lentotunnin koulutus kun se sodan alussa oli ollut vielä noin tuntia. Tyyppikoulutuksen pituus uusille Saksan lentäjille oli mitätön. Tämä Luftwaffen romahdus konkretisoitui karmealla tavalla juuri taistelussa RAF: Luftwaffen koneet käyttivät lähes yksinomaan synteettistä polttoainetta.

Merkillepantavaa on kuitenkin se että Luftwaffe pärjäsi paremmin huomattavasti supistetuilla voimillaan itärintamalla kuin lännessä. Vuonna Luftwaffen tappiot per sotalento olivat itärintamalla 0. Vuonna vastaava tappioprosentti oli yhä sama. Sotalentoja Luftwaffen yksiköt suorittivat tuolloin ja lentokoneita menetettiin yhteensä 2 Tämä kaikki huolimatta siitä että Luftwaffen uusien lentäjien koulutustaso oli käytännössä niin heikko että lentäjät oli usein yksiköissä ensin koulutettava ja totutettava sillä noviiseja ei olisi muuten kannattanut lähettää taisteluun.

Mitä ilmeisemmin vuoden yhä aika matala tappioprosentti alleviivaa Neuvostoliiton ilmavoimien kyvyttömyyttä uudesta paremmasta kalustosta joista osa tuli länsimaista huolimatta. Tilanne länsirintamalla oli totaalisesti erilainen Saksan lentäjille.

Tappioprosentti taistelulennoilla vuonna oli peräti 5. Luftwaffen lentäjille siis taistelulento länsiliittoutuneita vastaan oli vuonna lähes 8 kertaa vaarallisempaa kuin sotalento itärintamalla.

Lukumääräisesti se oli kuitenkin suurin piirtein yhtä alivoimainen kummassakin tapauksessa. Saksan syöksypommittajat, maataistelukoneet ja panssarien tuhoaminen. Osasto Kuhlmey väitti tuhonneensa Kannaksen taisteluissa Fw maataistelukoneilla ja Ju 87 Stuka-syöksypommittajilla noin kuukauden aikana noin neuvostoliittolaista panssarivaunua tai rynnäkkötykkiä.

Tämä väite on Suomessa hyväksytty hämmästyttävän kritiikittömästi. Kuhlmeyn osastoon kuuluneesta I. Sen kahteen muuhun staffeliin on siten kuulunut vain noin 20 Fw maataistelukonetta.

Heinäkuun alussa yksikkö ilmoitti vahvuudekseen 23 syöksypommittajaa. Kaikkiaan Kuhlmey-osaston keskivahvuus maataistelu- ja syöksypommittajissa lienee jäänyt lopulta vain noin koneeseen.

Kuhlmey-osaston väitteeseen tuhotuista puna-armeijan panssarivaunusta on syytä suhtautua enemmän kuin kriittisesti koska tutkimukset mm. Normandian taisteluista länsirintamalla ja Kurskin taisteluista itärintamalla eivät tue väitteitä tuollaisesta menestyksestä. Kurskissa vuonna käytti Luftwaffe suurin piirtein samaa kalustoa kuin Osasto Kuhlmey Kannaksella.

Luftwaffen voima Kurskissa oli enemmän kuin kymmenkertainen verrattuna osasto Kuhlmeyhin. Lisäksi alueella oli 11 Unkarin ilmavoimien Stuka-syöksypommittajaa sekä lähes Saksan ja sen liittolaisten pommikonetta. Neuvostoliitto menetti Kurskissa Operaatio Citadellen aikana 5. Luftwaffe suoritti kaikkiaan 27 sotalentoa Osasto Kuhlmey 1 Puna-armeijan alainen organisaatio tutki alueella olleet tuhoutuneet omat panssarinsa selvittääkseen syitä ja parantaakseen panssarien ominaisuuksia jatkossa.

Tämä noudatti yleistä suuntaa itärintamalla. Suurimmat syyt panssarin menettämiseen taisteluissa olivat yleensä pst-tykit, miinat sekä vihollisen panssarivaunut ja rynnäkkötykit. Tiedot osoittaisivat siis että vain neuvostoliittolaisista panssareista tuhosi Saksan tai sen liittolaisen lentokoneet oli ne sitten maataistelukoneita, syöksypommittajia tai pommikoneita. Käytännössä Luftwaffe suoritti Kurskissa siis jokaista ilmahyökkäyksellä tuhottua panssarivaunua kohden vähintään taistelulentoa mutta todennäköisemmin noin Kurskin taistelussa Neuvostoliiton 1.

Panssariarmeija menetti panssarivaunua ja 82 jouduttiin vaurioitumisten takia viemään korjattavaksi. Neuvostoliiton lentäjät IL-2 maataistelukoneilla olivat vieläkin avuttomampia tuhoamaan saksalaisia panssareita. Mutta myytit ja muu hölynpöly ilmaiskujen tuhoisuudesta panssarivaunuille jäivät kummallisella tavalla elämään nykyaikaan asti Stormovik-pelin kehittelijöiden iloksi. Olivatko siis Stuka-syöksypommittajat tai maataistelukoneet tehokkaita panssarien tuhoajia?

Eivät näyttäneet olleen vaikka lentäjät väittivät tuhonneensa satoja panssareita. Siis vain panssarivaunua tuhosi Luftwaffe. Ja silloin saksalaisilla oli sentään täydellinen ilmaherruus. Länsiliittoutuneilla oli valtava ilmaylivoima ja peräti 1 maataistelukonetta sekä parituhatta pommikonetta käytössä niiden hyökätessä Normandiassa kesä-elokuussa Saksan panssarijoukkoja vastaan. Lentäjät esittivät huikeita lukemia tuhotuista Saksan panssariosastoista.

Kokonaisia ryhmittymiä olisi pyyhkäistä pois pelistä ilmaiskuilla, satoja panssarivaunuja ilmoitettiin tuhotuksi. Onneksi liittoutuneilla oli myös oma organisaationsa, Research and Analysis,joka tutki asevoimien suorituksia sekä menetysten että saavutusten osalta. Operaatio Goodwoodin aikana RAF: Todellisuudessa alueella olleista tuhoutuneista saksalaispanssarista tutkittiin ja vain 10 katsottiin tulleen tuhotuksi Typhoon maataistelukoneiden raketeilla.

Erityisen ikävä asia maataistelukoneiden lentäjille oli myös se että tutkituista 87 panssaroidusta ajoneuvosta vain 3 oli tuhottu ilmaiskulla vaikka niiden panssarointi oli huomattavasti heikompi kuin itse panssarivaunuilla. Saksalaisten vastahyökkäyksen aikana 7. Saksalla ei ollut alueella kuin taistelupanssaria, joista 46 menetettiin ja niistä lopulta vain 7 ilmaiskuissa.

Normandian taistelujen aikana länsiliittoutuneiden maataistelukoneiden lentäjät väittivät tuhonneensa pommeilla ja raketeilla peräti noin 1 saksalaisten panssarivaunua, rynnäkkötykkiä, panssarintuhoajavaunua tai telatykkiä. Tutkimusorganisaatio arvioi kuitenkin että korkeintaan sadan saksalaispanssarin katsotaan tulleen tuhotuksi ilmahyökkäyksissä mukaanlukien keskiraskaat ja raskaat pommikoneet joita liittoutuneet käyttivät Normandian taistelujen aikana ajoittain suurissa määrin mm.

Liittoutuneiden maataistelukoneiden hyökkäykset Saksan maajoukkoja vastaan toivat niille itselleen suuria tappioita. Lentokoneita siis menetettiin ainakin 20 kertaa enemmän kuin mitä ne itse pystyivät tuhoamaan saksalaisten panssarikalustoa.

Ardeneilla Saksan offensiivissa menettivät saksalaiset panssarivaunua Kuhlmey-myytti kriittisen tutkimuksen valossa. Sodan aikana ja heti sen jälkeen tehdyt selvitykset osoittivat kuinka sen aikaisilla maataistelukoneilla ja syöksypommittajilla oli vaikeaa tuhota käytännön taisteluissa vihollisen panssarivaunua. Eräissä Britannian ilmavoimien testeissä, ihanteellisissa harjoitusolosuhteissa maataistelukoneen koneiden raketeista 2.

Taistelutilanne jossa vihollinen tulitti ilmatorjunnalla ja jossa kaoottinen sekava tilanne, suhteellisen epätarkat valokuviin perustuvat paikannukset maalista olivat ainoat tiedot joita lentäjillä oli käytössä onnistumisprosentti romahti.

Vain yksi raketti osui panssarinkokoiseen maaliin. Olisi siis tarvittu noin 70 lentokonetta hyökkäämään yhtä panssaria vastaan jotta se olisi tuhottu raketeilla. Ne olivat vielä epätarkemmat. Länsiliittoutuneiden tutkimusten mukaan tarvittiin pudottaa peräti 3 pommia jotta yksi niistä osui panssarivaunun kokoiseen maaliin.

Oli pommi sitten kiloinen tai kiloinen sen oli käytännössä osuttava panssarivaunuun jotta se tuhoutuisi varmasti. Varsinkin jos kyseessä oli yli 40 tonnia painavaa panssarivaunu. Stukan tapaisten syöksypommittajien tarkkuus oli selvästi parempi mutta lienee ollut kuitenkin lähellä länsiliittoutuneiden tarkempia raketteja.

II maailmansodan aikaisten koneiden ongelma oli niiden lyhyt toimintasäde, hyvin rajallinen aselasti ja ammusmäärä sekä ennen kaikkea aseiden, rakettien ja pommien erittäin suuri epätarkkuus.

Kaikenlaiset fantastiset kertomukset siitä kuinka maataistelukoneilla lennettiin lähellä puiden tasoa ja pommi pudotettiin panssaria päin niin että se lopulta räjähti panssarin alla on jätettävä fantasioiden kategoriaan.

Tosiasiassa panssariyksiköt olivat voimakkaan ilmatorjunnan suojaamia kuten tiedot Karjalan Kannaksella operoineista puna-armeijan yksiköistä kertovat.

Jos Kuhlmey-osasto olisi vaivaisella maataistelukoneella onnistunut tuhoamaan 4 viikossa Karjalan Kannaksella puna-armeijan panssaria yhden panssarin jokaista lentokonetta kohden viikossa, uskomaton väite! Toki osasto hyökkäsi muitakin kohteita kuin panssarivaunumuodostelmia vastaan.

Mutta jos se ole kyennyt tuhoamaan puna-armeijan panssareita läheskään niin paljon kuin väitti niin kuinka uskottavia olivat sen väitteet muista tuhotuista kohteista kuten silloista, ponttooneista, maihinnousuveneistä, kuorma-autoista ym? Suomalaisilla ei ole oikeastaan osaston saavutuksista tarjottu muuta kuin saksalaisten omat väitteet.

Tutkimus kaipaisi neuvostoliittolaisia uskottavia lähteitä. Mutta se ainakin tiedetään ettei Luftwaffen maataistelukoneet suurelta osin juuri vähäisen määränsä takia kyenneet enää itärintamalla vaikuttamaan merkittävästi tapahtumien kulkuun kesällä Saksan Heeresgruppe Mitte romahti täysin Valko-Venäjällä samaan aikaan kun Osasto Kuhlmey yritti vaikuttaa Kannaksen taistelujen kulkuun.

Mitä ilmeisemmin suomalaisessa sotahistoriassa on yksi Kuhlmey-osaston kokoinen aukko joka ansaitsisi lisätutkimusta. Miten suorituskykyinen tuo osasto vanhanaikaisine Stuka-koneineen lopulta olikaan?

Hannu Valtonen on myös valottanut tutkimuksissaan Luftwaffen lentäjien ilmavoittoväitteitä ja verrannut niitä joihinkin saatavilla oleviin neuvostoliittolaistiin lentoyksiköiden dokumenttien yksiköiden todellisista lentokonemenetyksistä. Valtosen mukaan Luftwaffe oli jo vuonna vajonnut poskettomien ilmavoittoväitteiden kulttiin.

Neuvostoliittolaisten ilmavoittoväitteistä vain yksi kuudestatoista piti Valtosen mukaan paikkaansa. Tämän suuntainen posketon liioittelu alkoi siis levitä myös Luftwaffen osastoihin tappion konkretisoituessa. Suomalaisten hävittäjälentäjien väitteissä lienee myös vähintään puolet ellei kaksi kolmasosaa ilmaa välissä. Osasto Kulmeyhin kuuluneessa II. On tunnettu tosiasia että Rudorfferin ilmavoittoväitteissä oli jo Pohjois-Afrikan taistelujen aikana selviä liioitteluja.

Samoin Kannaksen taistelujen jälkeen käydyissä ilmataisteluissa Baltian alueella on Rudorfferin väitteet ilmavoitoista usein vailla todellisuuspohjaa. Osasto Kuhlmey väitti ampuneensa alas Kannaksella Väitteisiin on syytä suhtautua kriittisesti.

Jos Luftwaffen lentäjät syyllistyivät 1: Luftwaffen lentäjät elivät omassa sankarikulttimaailmassaan jossa todellisuuden ja harhojen raja muuttui yhä sumeammaksi. Osasto Kuhmeyhin kuuluneiden yksiköiden tappiot ovat olleet kesä-heinäkuussa seuraavat: Suurin osa noista poiskirjauksista 91 lentokonetta on tapahtunut Suomessa oloaikana.

Osasto menetti paljon koneita neuvostoliittolaisten suorittamassa ilmahyökkäyksessä 2. Kaikkiaan 10 osaston konetta tuhottiin kentälle ja peräti 24 vaurioitui.

Millainen vaikutus tällä oli Kannaksen taisteluihin? Osaston taisteluvahvuus laski tietenkin merkittävästi vähäksi aikaa mutta suomalaiset pysäyttivät puna-armeijan hyökkäyksen Ihantalan rintamalla eikä läpimurrot onnistuneet enää Äyräpäässäkään. Osasto Kuhlmey ei osallistunut millään tavalla Laatokan Karjalan taisteluihin jotka nekin päättyivät torjuntavoittoihin heinäkuun puolivälissä U-linjalla ja Ilomantsissa elokuun alussa. The Washington Post -lehti teki laajan jutun Suomen asemasta Venäjän rajanaapurina loppuvuonna Lehden toimittaja oli haastatellut artikkelia varten muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistöä.

The Washington Postin toimittaja kysyy presidentti Niinistöltä, onko Suomen mahdollista pysytellä enää puolueettomana uuden kylmän sodan kynnyksellä. Niinistö vastasi, että Suomessa on edelleen yleinen asevelvollisuus ja vahva armeija, henkilöä. Siihen toimittaja huomautti, että Suomen armeija on paljon pienempi kuin Venäjän. Niinistön sotilaspoliittinen vastaus kuului: Teemme syvällistä yhteistyötä Ruotsin kanssa ja se on kehittymässä hyvin nopeasti.

Olemme Naton läheinen kumppani. Ja lopuksi haluaisin mainita EU-ulottuvuuden. Tiedämme kaikki, että Lissabonin sopimuksen mukaan olemme taanneet, että autamme jäsenmaita, jos ne kohtaavat vakavia ongelmia. Siitä huolimatta se on hyvin vahva poliittinen kannanotto, Niinistö vastasi. On olemassa eräitä julkisia asiantuntijaperusteluista miksi Suomen ei kannattaisi liittyä Naton jäseneksi.

Aleksanteri-instituuttin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro perusteli asiaa Ukrainan tilanteen puhjettua maaliskuussa seuraavasti: Suomen asema ja poliittinen sijainti on harvinaisen onnistunut. Totta kai Suomi tekee Nato-ratkaisunsa itse. Liikkumavaran säilyttäminen turvallisuuspolitiikassa on ehdottomasti meidän etu. Kangaspuro muistuttaa, ettei Suomi ole entinen neuvostomaa.

Venäjä-tutkija, professori Timo Vihavainen antoi kesällä synkän ennustuksen turvallisuuspoliittisesta ilmapiiristä. Vihavainen totesi, että kesäkuussa alkavassa sotilasliitto Naton Varsovan-huippukokouksessa oli tarkoitus sopia Naton entistäkin suuremmasta läsnäolosta Itä-Euroopassa.

Se on aikaa, jolloin leikitellään sodan mahdollisuudella huolimatta siitä, että sellainen merkitsisi yleensäkin rikollista järjettömyyttä ja ettei sellaisella voida kuvitella saavutettavan mitään rationaalisia päämääriä.

Vihavaisen mielestä aikakauden rappeutuneisuutta kuvaa myös se, että militarismia on alettu ihailemaan. Hänestä Venäjä-pelot olivat myös liioiteltuja. Sellaiseksi ovat kelvanneet fantastiset kuvitelmat Venäjän loputtomasta aggressiivisuudesta ja sen kyvystä ja halusta järjestää kaikenlaisia ikävyyksiä koko Euroopassa ja laajemminkin , hän kirjoittaa. Vihavainen varoittaa, että sodan uhan mielikuvasta voi pahimmassa tapauksessa tulla itseään toteuttava ennuste.

Vihavainen kritisoi kenraalien liian suurta roolia Naton organisaatiossa. Naton sotilaallisen pelotteen myyttisyys. Mitä ilmeisemmin Naton sotilaallisesta pelotteesta ja suorituskyvystä on monilla suomalaisilla poliitikoilla, kansalaista nyt puhumattakaan, aivan liian fantastinen näkemys. Eteenkin Euroopan Nato-maiden sotilaallinen pelote on melkoisesti romahtanut viimeisen 25 vuoden aikana eikä kymmenet keskenään ei aivan niin samansuuntaisesti intressinsä näkevät eurooppalaiset natomaat eivät itseasiassa pysty antamaan juuri uskottavaa sotilaallista suojaa edes itselleen.

Tämän takeeksi Nato tulee sijoittamaan vahvistetun pataljoonan kuhunkin Baltian maahan ja Puolaan ensi vuoden alkupuoliskon aikana. Kyse on rotaatiopohjaisesta, mutta pysyväisluonteisesta läsnäolosta. Läsnäolon lisäksi suunnitellaan tarvittavat vahvistukset. Baltian maille läsnäolon toteutuminen tarkoittaa niiden koko jäsenyystaipaleen tärkeimmän tavoitteen täyttymistä.

Myös Bulgaria ja Romania saavat räätälöityä tukea. Mutta mikä on ammattisotilaan viileän analyyttinen arvio Euroopan Naton sotilaallisesta suorituskyvystä ja uskottavuudesta?

Sotilasasiantuntija dosentti ja everstiluutnantti Jyri Raitasalo Puolustusministeriöstä on antanut huomattavan hyytävän näkemyksen kesällä Logistisesti Euroopan Nato ei pysty yhtään mihinkään merkittävään operaatioon, todella suuresta puhumattakaan. Raitasalon mukaan Euroopan natomaiden puolustusbudjetit osoittavat valtavaa tuhlausta ja tehottomuutta. Useilla Euroopan natomailla on enemmän kenraaleita ja everstejä kuin kenttätykkejä päinvastoin kuin Suomella jolla on melkoisen tulivoimainen suuri tykistö- ja panssarikapasiteetti.

Euroopan Nato-mailla on heikot reservit ja kyky vähänkin pitkittyvään maasotaan surkea. Raitasalon englanninkielinen kirjoitus on löydettävissä internetistä osoitteesta: Recently published NATO defense statistics reveal the poor state of European defense capabilities and spending. Only four out of 26 European NATO member-states spend the minimum level needed to train and equip a credible fighting force — namely 2 percent of annual GDP.

Particularly the European member-states of NATO lack the capability to deter a large-scale military attack against one or more member-states. NATO is a forum of planning, consultation, and political debate between highly variegated states with very different security priorities and domestic political traditions and conditions. As such, NATO is not a real military actor. Jyri Raitasalon kirjoituksen ytimessä on havainto Euroopan Natosta organisaationa joka koostuu lopultakin hyvin sekavasta seurakunnasta valtaosaltaan pieni jäsenmaita joilla useilla ei edes omat housut pysy jalassa saatikka että heistä olisi toisilleen turvan takaajiksi.

Jo parikymmentä vuotta on USA pyrkinyt irrottautumaan Euroopasta ja suunnannut huomionsa eteenkin Aasiaan. Se ei ole suinkaan mikään automaatti vaikka näin usein luullaan. Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Noora Kotilainen on monien muiden asioista perillä olleiden kanssa tyrmännyt luulot siitä, että Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato suojelisi vain jäsenmaitaan.

Suomen Nato-jäsenyyttä perustellaan yleisesti Naton viidennellä artiklalla, jonka mukaan Nato puolustaa vain jäsenmaitaan. Kotilaisen mukaan tosiseikat unohtuvat tässä keskustelussa.

Viime vuosien ja vuosikymmenten Nato-operaatiot on tehty poikkeuksetta valtioihin, jotka eivät ole Naton jäsenmaita: Kosovoon, Afganistaniin ja Libyaan. Hän muistuttaa, että Naton tehtävät ovat muuttuneet kylmän sodan jälkeen, ja sanoo, että loppujen lopuksi jäsenmaiden intressit vaikuttavat Nato-operaatioiden suuntaan viidettä artiklaa tai jäsenyyttä enemmän. Kun ei oteta esiin Naton muuttuneita toimintaperiaatteita ja tehtäviä, voidaan vapaasti argumentoida kylmän sodan logiikkaan hirttäytymällä, heilutella Nato-korttia ja rivien välissä lietsoa suomalaiseen niin kovin vetoavaa pelkoa Venäjän hyökkäyksestä.

On kuitenkin hankala uskoa, että atlanttisen järjestelmän kannalta katsottuna Euroopan takamaalla tapahtuva Ukrainan kriisi ja Venäjän vallitsevaa läntisen maailmanjärjestyksen arvovaltaa kohtaan osoittama uhittelu olisi riittänyt muuttamaan Naton viime vuosikymmenien aikana luomia toimintaperiaatteita. Kova kovaa vastaan, rautaa rajalle, vanhat muurit pystyyn. Professori Juhani Suomi on arvostellut rankasti Ulkopoliittisen instituutin Upin syksyllä julkaistua Venäjä-raporttia.

Suomi piti Upia lobbausorganisaationa. Hän katsoi, että raportissa on Venäjällä pelottelua mutta lisää, että sitä on mediassa melkein joka päivä. Vanha sanonta kuuluu, että kukaan muu ei puhalla meidän puurolusikkaamme kuin me itse. Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen sanoi olevansa huolissaan suomalaispoliitikkojen Venäjä-osaamisesta.

Juhani Suomi jakaa huolen: Professori Suomen mielestä Suomessa ei ymmärretä Venäjän turvallisuuspoliittista ajattelua. Hänen mukaan itänaapurin täytyy saada jonkinlainen varmuus siitä, että vieras valta ei pääse käyttämään Suomen aluetta Venäjää tai Neuvostoliittoa vastaan. Hänen mielestään tämä varmuus kaatui YYA-sopimuksen mukana. Entinen pitkäaikainen diplomaatti Heikki Talvitie kirjoittaa Suomen Geopoliittisen seuran sivuilla kansainvälisestä tilanteesta.

Niin ollen se ei voi välttyä Itämeren alueella Venäjän ja lännen välillä mahdollisesti puhkeavalta sotilaalliselta kriisiltä". Talvitien esille nostama Naton kanssa tehty isäntämaasopimus on aiheellisestikin joutunut puntaroitavaksi. Sitä on verrattu jopa Natsi-Saksan kanssa tehtyyn kauttakulkusopimukseen. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tutkija ja entinen ammattisotilas Pekka Visuri totesi isäntämaasopimuksesta seuraavasti: Syvempi keskustelu käytiin aikoinaan, kun Suomi lähti mukaan rauhankumppanuusohjelmaan Kirjailija ja kolumnisti Raimo Pesonen julkaisi hiljattain Suomen Nato-suhdetta käsittelevän kirjan.

Näin hän näki sopimuksen toisesta perspektiivistä: Sitten jälkikäteen osoittautuu, että ne ovat muuttaneet hyvinkin paljon. Miksi Suomi ei liittynyt Naton jäseneksi luvulla?

Historioitsija Heikki Ylikangas spekuloi luvun puolivälissä sitä miksi EU-hun liittynyt Suomi ei samalla anonut jäsenyyttä puolustusliitto Natossa.

Hänen mukaansa vasta historia tulee sen myöhemmin kertomaan. Tosiasiassa asia ratkaistiin juuri samoihin aikoihin kun Ylikangas spekuloi asiaa. Itse asiassa salaisuuden raotti Iltalehden toimittaja Olli Ainola.

Aikaisemmin tapahtumien kulku on kerrottu silloisen Yhdysvaltojen apulaisulkoministeri Ronald Amuksen kirjassa Opening Nato's Door. Kylmän sodan jälkeen oli suuri kysymys, miten hoidetaan Baltian maiden turvallisuus.

Ensimmäinen ajatus lännen suurvalloissa oli, että se tehtävä kuuluu Suomelle. Ainola raportoi Asmuksen kirjasta Suomen vastauksen: Pohjoismaat eivät voi taata Baltian turvallisuutta. Suomen mielestä vain Yhdysvaltain sotilaallinen pelote riittää ennalta ehkäisemään Venäjän voimankäytön. Ainola jatkaa ja analysoi: Clinton taivutti Jeltsinin hyväksymään Naton laajenemisen Venäjän rajoille. Clinton jyräsi nurin Jeltsinin, joka yritti saada Clintonilta salaisen kahdenkeskisen lupauksen siitä, että Nato ei laajene Neuvostoliitosta itsenäistyneisiin maihin eli Baltiaan.

Clinton sanoi, etteivät he voi noin vain mennä kahteen pekkaan miestenhuoneeseen ja sopia salaisesti yhtään mitään, koska kaikki tulee joka tapauksessa julki. Clinton piti pintansa ja teki selväksi, ettei Baltian maita jätetä ulos Natosta. Lopulta Jeltsin luovutti väittelyn ja tokaisi: Helsingin-kokouksessa Venäjä tosiasiassa joutui antamaan periksi sille, että Baltian maat liittyvät Natoon - kuten vuosia myöhemmin kävikin.

Tämä oli Suomelle iso helpotus. Jos Baltian-maita ei olisi huolittu Natoon, Suomi olisi saattanut joutua vastaamaan ainakin Viron puolustuksesta samalla kun Yhdysvallat olisi livennyt pois Pohjois-Euroopasta. Suomi teki taitavan väistöliikkeen. Suomi kieltäytyi jäsenyydestä välttyäkseen puolustamasta Viroa. Samalla Suomi edesauttoi Baltian maiden liittymistä ja siten pakotti Yhdysvallat takaamaan Itämeren alueen turvallisuutta.

Osaltaan Suomi hiukan helpotti myös Jeltsinin pahaa mieltä. Suomenlahden pohjoisrannikko pysyi toistaiseksi liittoutumattomana. Meritie Pietariin ei olisi pelkkää Naton vettä. Kevään mittaan on ollut uutta, että tuolloinen pääministeri Lipponen ja vähän myöhempi komentaja amiraali Kaskeala ovat itse kertoneet tapahtumista. Ainolan Kaskealan haastattelussa kerrotaan mm: Naton itälaajennuksen arkkitehti, Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Ronald Asmus kaavaili Tanskaan Natolle johtoesikuntaa, jossa Suomi ja Ruotsi olisivat ottamassa vastuuta Baltian puolustuksesta.

Britannian ulkoministeri Douglas Hurd ehdotti suoraan, että Suomi ja Ruotsi ottaisivat vastuun Baltian maista. Tanskan pääministeri Poul Nyrup Rasmussen esitteli hahmotelmaa Lipposelle sekä Ruotsin ja Norjan pääministereille Ahvenanmaalla huhtikuussa Lipponen torjui ajatuksen siinä samassa. Asia ei jäänyt tähän. Lipponen tapasi Yhdysvaltain varaulkoministerin Strobe Talbottin Valkoisessa talossa kesäkuun alussa Ja minä torjuin sen across the board oikopäätä.

Ei meillä ole mitään edellytyksiä tällaiseen. Viron ja Baltian puolustusvastuu on Lipposen mukaan "se perimmäinen kysymys", jos Suomi joskus harkitsisi liittymistä Natoon. Onko meillä mitään edellytyksiä ottaa vastuuta muusta kuin omasta puolustuksesta, Lipponen kysyy. Natossa Suomen syliin saattaisi tulla vastuu Baltiasta. Ja kun näkee, mitä Ukrainan-kriisin ympärillä on tapahtunut, mitä Nato on tehnyt, niin ei se todellakaan vakuuta.

Lipponen sanoo olevansa presidentin ja eduskunnan ulkopoliittisen linjan kannalla. On sinänsä koomista että vuosien vaiheen jälkeen silloiset päätöksentekijät ovat kyllä esiin tuoneet uuttakin pohdintaa, mutta Ukrainan ja monen muun tapahtuman jälkeen on luultavaa että he itsekin hiljaa mielessään tajuavat olleensa sekä kaukonäköisiä että viisaita juuri silloin kun kumpaakin tarvittiin.

Se mitä Martti Ahtisaaren päässä on sen jälkeen tapahtunut ja miksi on taas eri asia. Miksi Suomi ja Ruotsi ovat sotilaallisesti liittoutumattomia? Pohjimmiltaan kyse olisi suurstrategian muuttamisesta, joka vaatii huolellista harkintaa. Pienet maat eivät usein muuta ulkopolitiikkansa perussuuntaviivoja. Niille jatkuvuus on merkittävämpi asia kuin suurvalloille.

Mikä tahansa muutos vaatisi myös sisäpoliittista yksimielisyyttä, jotta se nähtäisiin oikeutettuna sekä kotimaassa että ulkomailla. Viittaus Ruotsiin historiaan liittyy myös suoraan Suomeen. Kummankin geopoliittinen asema määriteltiin Napoleonin sotien aikana ja vahvistettiin Wienin kongressissa Sadan vuoden aikana suomalaiset valtasivat sivistysprojektina oman valtionsa ja julistivat sen itsenäiseksi joulukuussa Samalla muodostui uudelleen sekä Suomen että Pietarin turvallisuusongelma.

Kolmen sodan jälkeen Mannerheim ja Paasikivi ratkaisivat ongelman niin, ettei Suomi anna aluettaan Venäjän vihollisten käyttöön eikä siis ala itse Venäjän viholliseksi. Se on turvannut vakaan rauhan yli 60 vuotta, eikä kenelläkään ole argumenttia, miksi tätä vakautta pitäisi vaarantaa. Nato —arvion Suomi-Ruotsi osuus on mielenkiintoinen, mutta ei koko kuva. Tukholmassa ei liene ensimmäiseksi innostusta ajatuksesta, että yhteisen Nato —jäsenyyden kautta Ruotsi pääsisi jälleen sotilaallisesti maarajalle naapuriksi Venäjän kanssa.

Nato —arvion ajattelu muistuttaa nyt vuosia ja , jolloin länsivalloista löytyi pienempiä herroja usuttamaan Venäjää vastaan, mutta vastuullinen valtionjohto kaikissa suurvalloista varoitti Suomea käyttämästä hyväksi Venäjän heikkoutta. Riippumatta millainen hallinto Venäjällä on, mottiin joutuneena se ennemmin tai myöhemmin yrittäisi murtautua siitä ulos. Arvion mukaan paine voisi suuntautua erityisesti Baltian maihin, ja sitä ne eivät ole koskaan ymmärtäneet. Liennytyksen edellytyksenä on kummankin osapuolen lännen ja idän huolen syvällinen ymmärtäminen ja alueen sotilas- ja talousmaantieteeseen perustuvan tasapainon rakentaminen alenevalla sotilaallisten voimien volyymien tasolla — niin että kumpikin osapuoli hyväksyy sen.

Se merkitsee myös paluuta siihen myös Wienin kongressin ajasta alkaneeseen suurvaltojen perinteeseen, että pohjoinen kysymys voidaan sopia ja vakaus turvata omana kokonaisuutenaan vaikka muualla maapallolla olisikin ongelmia. Kansalaisena on kaikki syy kannattaa presidentti Niinistön esittämää ajatusta arktisesta huippukokouksesta Suomen puheenjohtajavuotena. Kun asiat nyt Itämerellä kehittyvät kiihtyvällä vauhdilla, olisi merkittävää että sen valmistelu turvallisuuspolitiikan osalta voitaisi aloittaa välittömästi ja muodostaa näin foorumi pohjoisen Euroopan tilanteen hallitsemiseksi.

Humoristisesti kieli poskella voimme siis todeta että Ruotsin ja Suomen pysyttäytyminen Naton ulkopuolella on ratkaistu jo vuotta sitten Wienin kongressissa. Yhdysvaltojen italialaisen järjestäytyneen rikollisuuden eräs tärkein tulonlähde oli ns. Siitä lähtien se on ollut lumoava päättymätön lähde tutkiville toimittajille ja tutkijoille. Kirjallisuus siitä on valtavaa mutta pääosin hataraa. Onko tai oikeastaan oliko järjestäytynyt kuten italialainen Cosa Nostra rikollisuus varsinkin toisen maailmansodan jälkeen vaara Amerikan yhteiskunnalle?

Soluttautuiko se suuressa määrin lailliseen liiketoimintaan? Uhkasiko se taloudellisia ja poliittisia instituutiota?

Amerikan Yhdysvaltojen osalta Cosa Nostraa voidaan nykyisin käsitellä jo lähes puolittain historiallisena ilmiönä onhan sen piirissä toimivien varsinaisten jäsenienkin määrä pudonnut alle kolmasosaan esim lukuun verrattuna. Mikä oli sen todellinen vaikutus USA: Se oli ensimmäinen yhtä tiettyä mafiaperhettä, sen rakennetta ja sen laitonta ja laillista liiketoimintaa käsitellyt tutkimus. Organisaatio johon kuului 75 jäsentä oli yksi niistä USA: Organisaatio operoi yhdessä USA: Koskaan aiemmin ei niin yksilöityjä tietoja ollut tutkijalla käytössään.

Anderson esitti tiedot lukijalle ja tarjosi selkeän ja loogisen analyysin mafiaperheen laittomasta uhkapeli- ja koronkiskontaliiketoiminnasta sekä lailliseen liiketoimintaan sijoittamisesta sekä näiden toimintojen välisestä yhteydestä. Hän selvitti miksi organisaatio tuli lailliseen liiketoimintaan ja miksi juuri tietynlaiseen liiketoimintaan.

Cosa Nostra, komissio ja hierarkia. Columbian yliopiston professori Daniel Bell julkaisi jo pian Kefauverin komitean tutkimusten jälkeen artikkelin, jossa hän kyseenalaisti esitetyn mallin maanlaajuisesta mafiasta jota koordinoi tietty komissio. Tunnettu on myös FBI: Edgar Hooveriin kohdistettu kritiikki siitä että nimenomaan hän vähätteli järjestäytynyttä rikollisuutta.

Hooverin passiivisuudesta taistella Cosa Nostraa vastaan on viritelty mitä merkillisempiä salaliittoteorioita. Vuonna mafiapäällikkö Joseph Barbara järjesti arviolta sadan yhdysvaltalaisen, kanadalaisen ja italialaisten mafioson tapaamisen Apalachin kaupungissa New Yorkissa. Mafiosojen kokous kuitenkin herätti yhdysvaltalaisten viranomaisten huomion ja mm.

Life-lehti teki siitä näyttävän reportaasin. Vuonna tuli sitten varsinainen pommi kun heroiinitoiminnasta pidätetty gangsteri Joseph Valachi tiettävästi ensimmäisenä? Sen sijaan hän kiisti koskaan edes kuulleensa nimikettä mafia. Valachin asianajasta William G. Hundleystä tuli gangsterin suojelija. Hundley itse totesi myöhemmin: Valachin henkilöhistoria osoitti hänen olleen alemman tason jäsen Cosa Nostrassa jolla oli ollut vuosikymmenet ongelmia ansaita rahaa. Hänen tiensä yhteistoimintaan viranomaisten kanssa johtui ajautumisesta huumeliiketoimintaan joka yleensä oli huonosti ansaitsevien Cosa Nostran jäsenten viimeisiä oljenkorsia.

Monet merkit viittaavaat myös siihen että kuulustelijat syöttivät Valachille tietoja Cosa Nostrasta josta tällainen rivijäsen ei olisi millään voinut olla tietoinen.

Joka tapauksessa Valachin kuulustelut panivat pisteen epäilylle ettei mitään järjestäytynyttä rikollisuutta USA: Sen sijaan se millainen organisaatio Cosa Nostra luonteeltaan ja painoarvoltaan aivan oikeasti olisi jäi selvästi vähemmälle huomiolle.

Myös ylimmällä tasolla olevan mafian komission asema ja 24 perheen suhde siihen jäi tutkimatta. Mutta hyvin laajalti alettiin omaksua käsite jonka mukaan juuri komissio kontrolloisi tiukasti kaikkia 24 perhettä. Vähemmälle painoarvolle jäi Gordon Hawkinsin kaltaiset toisinajattelijat, jotka kyseenalaistivat eteenkin poliitikkojen ja virkamiesten näkemykset lähes täysin koko järjestynyttä rikollisuutta kaikkialla kontrolloivasta syndikaatista mafiaperheet ja komissio.

Oikea kysymys ei siten ollut enää se oliko järjestäytynyttä rikollisuutta nimeltään Cosa Nostra olemassa vaan miten ja missä määrin rikollisuus USA: Miten muodollisia organisaatiot ovat ja miten ne tunnistavat jäsenet ja yhteistyökumppanit? Miten organisaatiot ovat muuttuneet vuosien mittaan? DeCavalcante-pöytäkirjat toivat oikeusviranomaisille materiaalia peräti yli sivun verran.

Ne olivat tiettävästi ensimmäiset autenttiset dokumentit amerikanitalialaisesta järjestäytyneestä rikollisuudesta. FBI onnistui sijoittamaan neljä mikrofonia nauhoittamaan keskusteluja. Yksi niistä sijoitettiin New Jerseyn organisaation johtajan DeCavalcanten toimistoon.

Keskustelut käytiin englanniksi ja italiaksi Sisilian murteella. Mafia-nimi ei esiinny keskusteluissa missään vaiheessa. Niinpä kun DeCavalcante sanoi: DeCavalcante vahvisti että oli olemassa komissio. Hänen mukaan perheiden johtajien pitäisi kokoontua kerran viidessä vuodessa ja valita keskuudestaan edustajat komissioon.

Kuten kussakin yrityksen johtokunnassa myös komissiossa oli muita vaikutusvaltaisempia jäseniä joita muut seuraavat. En joskus tajua miten ne oikein sitä johtaa. Helvetti hänelle tarkoitti Joe Bonannoa. Se oli kolmen miehen juttu, ymmärrätkö mitä tarkoitan? DeCavalcante-pöytäkirjoista ei täysin selviä mikä asema komissiolla oli.

DeCavalcante näyttää ajatelleen että komissiolla on hyvin rajoittunut rooli tai toimivalta yli kaupungeissa toimiviin Cosa Nostan perheisiin ellei siellä ole erityisiä ongelmia perheen sisällä. Esimerkiksi sellaisiin joissa johtaja ei kohtele jäseniään kuten pitäisi. Bonannon perheen tapauksessa oli se että silloinen perheen johtaja Joe Bonanno vehkeili jotakin komissioon kuuluneen perheen johtajaa vastaan tai näin eräät komission jäsenet asian tulkitsivat.

Jos perheiden johtajia verrataan itsenäisten maiden hallituksiin niin komissiota pitää verrata Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Komissio kokoontuu vain käsittelemään perheiden välisiä keskinäisiä asioita eikä tunkeudu niiden sisälle. DeCavalcante-pöytäkirjojen ehkä sittenkin oleellisin osa liittyi itse perheiden sisäisiin asioihin.

Niistä paljastuu kuva joka lienee varsin tyypillinen luvun amerikkalaisessa mafiaperheestä mutta joka lähes aina jäi havaitsematta jopa tutkijoilta. Frank Cocchiaro on karkea tyyppi jota minun pitää seurata. Frank tekisi ryöstökeikkoja aseellisia ryöstöjä jos antaisin. Sammy, tiedätkö kuinka moni meidän ystävistämme ovat ryöstöhommissa? He eivät pysty elättämään itseään.

Tiedätkö kuinka monta tyyppiä Chicagossa rypee? Tiedätkö kuinka monta meidän ystäväämme New Yorkissa rypee? Mitä he aikovat tehdä. Puolet näistä ottaa huumeita. Nyt meillä on Cosa Nostran laki ettei noihin aineisiin kosketa. Niillä ei ole muuta tapaa hankkia elantoa joten mitä he aikovat tehdä?

Joo me ollaan onnellisia että ei tarvinnut turvautua niihin. Meillä oli lailliset jutut kuten hevoset, uhkapeli ja kaikki muu. Tiedätkö kuinka monta raakkia otamme New Yorkin perheisiin … Kaverit tulevat minun luo ja pyytävät että ottaisin hommiin uhkapelitoimintaan ja he ovat meidän ystäviämme ja minä otan heitä koska en halua heidän nääntyvän nälkään. Sammy, melko pian joudun sanomaan heille ei, sillä minun on katsottava omaakin etuani. Jos et voi auttaa heitä minä voin maksaa.

Minun porukkani ei näänny nälkään. Sinä et anna koska olet heidän pomo. Heität heille muutaman dollarin jos ne tarvitsee apua. Sinun pitää saada osuus kavereilta jotka tekevät sinulle töitä eikä olla niin hyväsydäminen. Minä en paljoa kunnioita Lou Larassoa joka oli Nickin Delmoren alaisuudessa. Kenen alaisuudessa hän nyt on? Hän ei ole kenenkään muun kuin minun ja vastaa vain minulle. Tutkimuksellisista syistä Anderson joutui muuttamaan joitakin yksittäisiä asioita ja esittämään ne toisella tavalla.

Tutkimuksessa julkaistu materiaalia jäsen- ja liitännäisjäsenmääristä oli kuitenkin lähestulkoon sama kuin se oikea perhe josta aineisto oli koottu. Anderson keskittyi hierarkiaan ja tulonmuodostukseen. Vaikka tutkimus ulottui pitkälle luvulle ja siitä julkaistiin kirja vasta , on suurin osa tiedoista jäsenmäärä, ansiot ym itse asiassa vuosilta Perhettä johti johtaja boss jolla oli lähimmässä piirissä alipäällikkö underboss tai kuten usein ilmaistaan myös street boss.

Mafiasanastossa usein ilmaista neuvonantaja consiglieri, counselor oli Bengearra-perheessä itse asiassa myös yksi kymmenestä kapteenista caporegimes, capo ja hänen roolinsa neuvonantaja oli vähäinen. Hierarkian alemmalla tasolla olivat kunkin kymmenen kapteenin alaisuudessa olevan sotilaat.

Alipäällikön asemaa on joskus organisaatiossa verrattu varapresidenttiin mutta varajohtaja lienee parempi. Hän ottaa komennon kun johtaja ei ole esim. Neuvonantajan asema ei ollut kovin merkittävä Andersonin tutkimassa organisaatiossa. Hän oli kuten mainittua myös yksi kapteeneista. Hänen asemansa liittyi hallitsemisongelmaan. Benguerra-perheessä oli historiallisesti ollut kaksi etnistä fragmenttia: Myös yksi muu kapteeni oli kalabrialaiseen fragmenttiin kuuluva.

Myös heidän sotilaissaan oli näitä kalabrialaisia. Antamalla vähemmistössä oleville merkittävän tai ainakin näkyvän aseman johtoryhmässä perheen johtaja halusi varmistaa yhtenäisyyden. Perheeseen kuului kaikkiaan 75 jäsentä sekä tunnistettavasti 16 liittolaista heitä on ollut ehkä enemmän ja ikäjakauma kuvastaa sitä tilannetta missä USA: Peräti 23 jäsenistä oli yli vuotiaita ja 25 oli vuotta vanhoja..

Kaikkiaan mediaani-ikä jäsenillä ja liittolaisilla oli 58 vuotta. Jäsenien osalta mediaani-ikä oli peräti 60 vuotta. Ikäjakauma kuvastaa miten tämäkin mafiaperhe oli kieltolain sukupolven tuote. Peräti neljä uusistakin jäsenistä joita tuli vuoden jälkeen oli jo liittyessään yli vuotiaita. Jäsenmäärä oli ollut jo pitkään laskussa ja tulisi jatkossakin laskemaan. Tutkimus paljasti että jokseenkin kaikki jäsenet toivoivat etteivät heidän poikansa lähtisi tälle elämänuralle.

He olivat pikemminkin hyvin ylpeitä jälkeläisistään jos he valitsivat opiskelun ja muun uran. Osa oli hyvin aktiivisia liittolaisia toisen hyvinkin löyhästi sidoksissa perheeseen. Anderson analysoi myös toista perhettä jossa tutkittiin 54 jäsenen ja hyvin läheisen liittolaisen ikärakennetta.

Heistä vain yksi oli alle vuotias, kaksi oli vuotiaita, 12 oli vuotiaita, 11 oli vuotiaita, 15 vuotiaita, 10 iältään vuotiaita ja kaksi yli vuotiaita. Tämä organisaatio oli iältään nuorempi kuin Benguerra. Mediaani-ikä liittolaisineen oli kuitenkin 55 vuotta. Vastoin yleistä luuloa hyvin monet USA: Myös Benguerra-organisaatio kontrolloi lopulta vain tiettyä osaa kaupungistaan. Alueella jolla sillä ei ollut toiminnallista haastajaa asui yhteensä ihmistä Ainakaan viimeisen 10 vuoden ajalta mitään pyrkimyksiä vallata toisten alueita ei ollut vaan kolme organisaatiota toimivat omilla alueillaan täysin itsenäisesti mutta tekivät tietyissä tapauksissa hyvinkin paljon yhteistyötä.

Alueella ei oltu käyty pitkään aikaan mitään veristä valtataistelua. Benguerra-perheen laittoman liiketoiminnan ydin oli uhkapeli, etupäässä ns. Numbers oli Yhdysvalloissa erittäin suosittu peli jo luvun alussa eteenkin pienituloisten keskuudessa, sillä sitä voitiin pelata hyvinkin pienillä panoksilla, sitä voitiin pelata velaksi ja siihen saattoi osallistua myös alaikäiset. Numeropelissä veikattiin numerosarjan kolmea viimeistä numeroa.

Mahdollisuus voittaa oli luonnollisesti 1: Yleensä vedonlyöntitoimistot maksoivat oikein veikanneilla korkeintaan kertaisen voittosumman mutta tietyistä numeroista joita veikattiin erityisen paljon esim , päivämäärä, jne oli voittokerron pienempi, esim Useimmiten palautettiin takaisin voittajille selvästi pienempi osuus, esim.

Vedonlyönnin otti vastaan ns. Voisi siis luulla että vedonlyöntitoimistoille toimita olisi ollut riskitöntä. Mutta näin ei ollut. Monet vedonlyöjät toimivat pienellä pääomalla. Usein kävi niin että jos vetoa yksittäisessä toimistossa oli lyöty sen verran isommalla summalla että voittotapauksessa pienellä toimistolla ei ollut rahaa maksaa voitosta tarvitsivat ne rahoitusta tai ajautuivat vararikkoon.

Ja sitä saatiin silloin laittoman toiminnan takia vain laitonta kautta. Useimmiten suurta maksua vastaan pienet vedonlyöntitoimistot vakuuttivat liiketoimintaa ja käyttivät ns.

Numeropeli vaati paljon työvoimaa, Anderson arvio Benguerran hallitsemalla alueella mukana toiminnassa olleen jopa tuhat henkeä. Benguerra-perheen dominoimalla alueella oli vedonlyöntitoimistoja joita oli hyvin pieniä, pieniä ja suurempia sekä myös ns.

Eräät vedonlyöntitoimistot olivat perheen omistamia, samoin lay-off toimistot. Layoff-toimistot takasivat maksua vastaan myös muiden alueiden kuin Benguerra-perheen hallitseman vedonlyöntitoimistojen toimintoja.

Mitää pelaajien pettämiseen viittaavaa ei havaittu. Pelin organisaatio piti huolen siitä että oikein veikanneet saivat rahansa. Laittomaan vedonlyöntiin liittyi oleellisesti myös koronkiskonta. Kun Annelise Anderson tutki Benguerra perheen osalta number-pelin tuottoja päätyi hän seuraaviin tuloksiin arvioidessaan perheen kontrolloiman alueen noin 4.

Laittomien kortti- ja rulettipelien tuotot olivat niiden volyymien ja lyhyen keston vuoksi melko pienet. Kun julkisuudessa usein puhutaan laittoman uhkapelin tuotoista, on syytä tehdä ero liikevaihdon ja puhtaan tuoton välillä. Numeropeli oli ollut järjestäytyneen amerikkalaisen rikollisuuden eräs tärkeimmistä tulolähteistä kieltolain jälkeen mutta esim. Anderson arvioi sen tulevaisuuden varsin heikoksi. Teknologinen kehitys muutti myös uhkapeliliiketoimintaa.

Lailliset arpapelit alkoivat osassa maata jo vuonna Mutta monet pitivät yhä laitonta numeropeliä parempana monestakin syystä voitiin pelata lainarahalla, parempi voitto-osuus, ei ikärajoitetta. Numeropeli oli sidoksissa kaupunkien sosiaaliseen rakenteeseen. Mitä keskiluokkaisemmaksi kaupunki ja myös sen italialainen väestö kehittyi, sitä vähämerkityksellisemmäksi numeropeli tuli. Benguerra-perhekin sijoitti kasvavassa määrin oman kaupunkinsa ulkopuolella tapahtuvaan uhkapeliin kuten Las Vegasiin, Karibialle, Floridaan sekä suunnitteli sijoittavansa lähitulevaisuudessa oman kaupunkinsa lähelle avattavaan suuren lailliseen kansalliseen uhkapelikeskukseen.

Benguerra-perhe sijoitti laittomasta uhkapelistä saamiaan tuloja lailliseen liiketoimintaan ja käytti jossain määrin korruptiota ja uhkailuja enemmän tai vähemmän onnistuneesti tietyillä talouselämän sektorilla. Sillä oli jalansijaa vain muutamissa sille tärkeäksi katsomissaan paikallisen ammattiliiton toiminnassa. Perheen jäsenet tai liittolaiset omistivat seuraavia liikkeitä: Antavat verosuojan ja niissä voidaan harjoittaa myös laitonta toimintaa.

Sisältää 9 kasinoa ja niiden 3 matkatoimistoa. Liittyy myös pelaajille myönnettyihin lainoihin ja koronkiskontaan. Kaikkiaan laillisessa liiketoiminnassa myyntiautomaatit näyttelivät merkittävää osaa.

Itse yritysten liiketoiminnan volyymit joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta varsin pieniä. Perhe kontrolloi esimerkiksi ravintola-alalla vain jonkin verran ammattijärjestöjä alueella mutta oli poliittisena vastapalveluna saanut joitakin jäseniään liittoon töihin suojatyöpaikka. Juuri liittojen palkkalistoille pääseminen oli monelle organisaation jäsenelle ja liittolaiselle hyvin tärkeä tulonlähde, monelle itse asiassa ainoa tapa turvata elanto.

Eräs merkittävimmistä perheen laillisista yrityksistä oli elintarvikealan yritys, jolla oli sekä kuljetus-, prosessointi- että jakelutoimintaa. Yritys oli joitakin kertoja joutunut viranomaisten tarkasteluun elintarvikehygieniakysymyksessä joskin se oli myös sen kilpailevien yritysten eräs ongelma. Yritystä oli epäilty myös hinnoitteluepäselvyyksistä.

Toinen merkittävä jäsenten omistaja yritys oli rahtialalla. Sen nettovarallisuudeksi kalustoineen arvioitiin miljoonaa dollaria Rakennusalan yrityksiä jäsenillä oli 6 joista 4 kotikaupungin sisäpuolella.

Niistä yhdellä suurella oli noin 00 dollarin rakennusprojektit tutkimusajankohtana mutta pääasiassa yritykset ovat aika pieniä. Syy miksi Benguerra perhe oli mukana laillisessa liiketoiminnassa saattaa johtua seuraavista motiiveista: Perheen jäsenet ja liittolaiset sijoittivat liiketoimintaan, jossa maksut suorittiin käteisellä.

Tämä teki viranomaisille vaikeammaksi selvittää tulojen laillisuus. Siksi baarit, ravintolat, myyntiautomaatit ym. Baareissa ja kahviloissa voitiin harjoittaa myös laitonta liiketoimintaa numeropeli, korttipelit, noppapelit ja myyntiautomaateilla voitiin kiertää mm. Veronkierrolla tai varastetun tavaran myynnillä saadut ansiot näyttivät kuitenkin olleen vähäiset. Näitä suurelta osin varsin pieniä liikkeitä käytettiin sittenkin enemmän veroturvan takia. Sijoitus kasinotoimintaan mahdollisti taas koronkiskonnan volyymien kasvattamisen.

Anderson jakoi tulojen perusteella Benguerra-perheen jäsenet seuraaviin luokkiin tulot vuodelta Jos lukemia haluaa verrata vuoteen ja eurovaluuttaan voi kertoimena käyttää 5. Andersonin tutkimus tästä yhdestä 75 jäsenen Cosa Nostra-perheestä ja sen arvioiduista tuloista ei tue näkemystä joka on hyvin yleinen populaarikulttuurissa.

Ja tuo vääristyneessä kuvassa gangsterit rypevät rahoissa vrt. Andersonin keräämän aineiston mukaan: Suurimmat keskitulot olivat vuotiailla johtotehtävissä , sen sijaan nuoremmilla jäsenillä tulot olivat keskimäärin vain 16 dollaria.

Esimerkiksi numeropelissä mukana kirjuritehtävissä olleet ihmiset ansaitsivat arviolta dollaria viikossa 6 dollaria vuodessa. Viidesosa Benguerra-perheen jäsenistä jäi noin matalalle tulotasolle.

Andersonin tutkimukset ovat uskottavia joskin tietysti lukemiin on syytä suhtautua aina varauksella. Toisaalta mitkään muutkaan merkit eivät viittaa siihen että sen paremmin hänen tutkima järjestäytyneen rikollisuuden organisaatio kuin muutkaan vastaavat eivät ole jäsenilleen suinkaan mitään valtavia tulonlähteitä.

Rikollisesta toiminnasta saatavat tulot olivat yllättävän pieniä. Benguerran tapauksessa uhkapeli nykyrahassa mitattuna toi korkeintaan 2 miljoonan euron tulot ja koronkiskonnasta saadut tulot huolimatta hirveistä maksuista esim. Koko organisaation nettotulot kaikkien jäsenten saamat jäivät miljoonaan euroon.

Summa voi kasvaa suuremmaksi jos mukaan otetaan liitännäisjäsenet, sukulaiset, ystävät ym. Numeropeliin tarvittiin helposti jopa tuhat henkilöä keräämään maksuja ja suorittamaan laskutoimituksia.

Koko numeropelistä saatu tuotto on joka tapauksessa jäänyt vain muutamaan miljoonaan dollariin vuonna rikollisorganisaation toiminta-alueella. Tämän 75 jäsenen rikollisperheen mediaanitulo vuoden eurovaluutalla mitattuna olisi siten ollut jäsentä kohden.

Noin viidesosa organisaation jäsenistä ansaitsi korkeintaan saman kuin mikä oli saman kaupungin väestön mediaanitulo ja mukana heillä oli laittomia tuloja joista eläkettä ei kerry.

Jos aika kohtuulliseksi ja joiltakin osin yllättävän vaatimattomaksi paljastunut järjestäytyneen rikollisorganisaation tulonmuodostus murtaa myyttejä myös väkivallan määrä tai oikeastaan väkivallan määrän vähäisyys Benguerra-perheen toiminnassa ainakin luvulla ja luvun alussa yllättää myös.

Noin 10 vuoden ajalta ei tiedetty yhtään jäsenen murhaa joskin kaksi jäsenistä oli kadonnut. Uhkapeliin liittyvä koronkiskonta oli useimmiten vähän väkivaltaa sisältänyttä joskin Anderson arvioi että eräät ihmiset eivät halunneet kertoa kaikkea. Vain yhdessä tapauksessa koko luvulla tiedetään käytetyn väkivaltaa koronkiskontatapauksessa. Pelkästään jo järjestön maine riitti. Jos kyseessä oli maksuvaikeuksiin joutunut yrittäjä, ratkaistiin ongelma mieluummin omaisuuden haltuunotolla kuin tarpeettomalla väkivallan käytöllä.

Huumekauppaan ja ryöstöihin suhtautuminen organisaation johdolla oli kielteinen. Muutaman yksittäisen jäsenen ja liittolaisen tiedettiin käyneen epäsäännöllisesti kauppaa huumeilla mutta sen he olivat tehneet omin luvin.

Tutkimus vahvisti sen että perhe maksoi lahjuksia säännöllisesti poliiseille jotta poliisilaitos ummistaisi silmänsä laittomalta uhkapeliltä.

GAY PANOSEURAA NETISTÄ PORNO SIVUSTOT

8. tammikuu Tosi pikku pimsaa suvun isorintaisten kuvia ilmaisia kakka videot ilmaiset. suomalainen vaateverkkokauppa, joka tarjoaa muotia vaivattomasti ja nopeasti, ja pakenemaan kanssasi seksin maailmaan livekameroiden edessä. video sisko näki siemensyöksyn nukkuessaan porn vitun nuoleminen luva. 3 Wrz Vuonna julkistettiin ilmainen seksi "vittu nuat thai seinäjoki" www. .. seksi takaapäin kuhmon lukio seksi vaatteet livekamera girls bdsm novellit Kipu pitää huolen siitä, että nopeasti tulee raja vastaan mitä mikin paikka ihmisessä sietää. Liian iso kulli live chat Niin kyllähän yleensä tytär tulee jossain. marraskuu Suomi porno heidi porno sidonta Liian iso kulli aikuisviihde videot .. kartta ilmainen ilmaisia porno web kamera seuraa elämä narsistin kanssa . seksi leffat nopea mustia pilluja etsitään seksiseuraa lothar videot hotmail mobiili .. massage and fuck seksiä vaasa Miltä tuntuu siemensyöksy orgasmi video.

Porncam kiimaisia gay miehet